Trump kiristää otettaan Minnesotassa – Minneapolis vastaa katumielenosoituksilla

Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttokiristys on ajanut Minnesotan ja erityisesti Minneapolisin ja St. Paulin kadut poikkeukselliseen jännitteeseen. Liittovaltion viranomaiset kertovat kohdistavansa toimensa vain ”pahimmista pahimpiin”, mutta paikallisten ja kansalaisjärjestöjen mukaan kiinniottojen kohteeksi joutuvat myös täysin rikosrekisterittömät siirtolaiset ja jopa Yhdysvaltain kansalaiset.

Tilannetta kuvaa se, että jopa 1 500 sotilasta on tiettävästi valmiudessa lähetettäväksi Minnesotaan, jos Trump päättää laajentaa voimankäyttöä. Samalla osavaltion ja kaupungin demokraattijohtajat yrittävät kaikin keinoin hillitä vastakkainasettelua – kuitenkaan perääntymättä liittovaltion painostuksen edessä.

Paikalliset partioivat ICE-viranomaisten liikkeitä

St. Paulissa, joka muodostaa yhdessä Minneapolisin kanssa niin sanotut kaksoiskaupungit, asukkaat ovat organisoituneet löyhästi seuratakseen Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomaisen ICE:n (Immigration and Customs Enforcement) partioita.

Yksi heistä on ”Sunshine” – salanimi, jota hän käyttää turvallisuussyistä. Hän ajaa päivittäin lumisten ja jäisten katujen halki seuraten tunnuksettomia, tummennetuilla ikkunoilla varustettuja autoja, joiden tiedetään kuuluvan ICE-agenttien käyttöön.

”Minulla ja meillä kaikilla on laillinen oikeus ajaa oman kaupunkimme kaduilla ja tarkkailla viranomaisia”, Sunshine sanoo. ”He näyttävät vain unohtaneen sen.”

Paikalliset kuvaavat viranomaisia puhelimillaan ja dokumentoivat pysäytyksiä, jotta voivat myöhemmin vaatia vastuuta mahdollisista ylilyönneistä. Sunshine kertoo antaneensa itselleen tehtäväksi seurata ICE:n liikkeitä: jos agentit käyttävät aikaa häneen, he eivät samaan aikaan ehdi pidättää maahanmuuttajia.

Minneapolis kuin tahtojen taistelu

Minneapolisiin on muodostunut näyttämö, jossa republikaaneja edustava presidentti hakee äärirajoja toimivallalleen ja demokraattijohtoinen kaupunki sekä osavaltio tekevät kaikkensa jarruttaakseen liittovaltion linjaa.

Kylmenevä sää ei ole hiljentänyt vastarintaa. Liittovaltion rakennuksen edustalle, jossa ICE:n toimisto sijaitsee, on kokoontunut viikosta toiseen protestoijia vastustamaan joukkokarkotuksia ja poliisivoiman kovenevaa otetta. Valtaosa mielenosoituksista on pysynyt rauhallisina, mutta ajoittain tilanne on kiristynyt kyynelkaasun ja pippurikuulien käyttöön.

Tuore ratkaiseva käänne tuli kuitenkin oikeudesta: yhdysvaltalainen liittovaltion tuomari Katherine Menendez määräsi, että ICE-agentit eivät saa pidättää tai pippurisumutteella hajottaa rauhanomaisia mielenosoittajia, mukaan lukien niitä, jotka tarkkailevat ja kuvaavat ICE:n toimintaa.

Kuolettava ampumatapaus sytytti kipinän

Jännitteet kärjistyivät entisestään 7. tammikuuta, kun ICE-agentti ampui ja surmasi 37-vuotiaan minneapolisläisen Renée Goodin. Trumpin hallinnon mukaan agentti toimi itsepuolustukseksi, kun taas paikallisten viranomaisten mukaan Good oli poistumassa paikalta eikä muodostanut välitöntä uhkaa.

FBI tutkii tapausta, mutta Minnesotan viranomaiset kertovat, etteivät ole saaneet täyttä pääsyä todisteisiin. Goodin kuolema on herättänyt syvää suuttumusta ja vahvistanut paikallista halua pysäyttää Trumpin karkotusoperaatio.

Vain viikko Goodin surman jälkeen Minneapolisissa sattui toinenkin ampumavälikohtaus, jossa liittovaltion viranomainen haavoitti miestä jalkaan. Sisäisen turvallisuuden ministeriö (DHS) väittää, että mies hyökkäsi virkamiehen kimppuun lapiolla kesken Venezuelasta lähtöisin olevan, laittomasti maahan tulleen siirtolaisen pidätyksen. Miehen perhe kiistää virallisen version ja sanoo hänen tulleen ammutuksi kotinsa oviaukossa, ei kadulla tapahtuneessa yhteenotossa.

Maga-kannattajat ja vastamielenosoittajat vastakkain

Minneapolis on viides suuri kaupunki, joka on joutunut Trumpin massiivisen maahanmuuttokiristyksen kohteeksi. Presidentti on luvannut historian mittavimman karkotusoperaation, mikä resonoi vahvasti hänen Make America Great Again (Maga) -kannattajiensa keskuudessa.

Demokraattivoittoisissa kaupungeissa reaktio on ollut raju. Minneapolisissa sadat vastamielenosoittajat ovat marssineet kaduille torjuakseen pro-ICE -mielenilmauksia ja islaminvastaisia kokoontumisia. Lauantaina he ajoivat hajalle pienen ryhmän, joka yritti järjestää ICE:ta tukevan ja islaminvastaisen tapahtuman. Tilaisuuden taustalla oli äärioikeistoaktivisti Jake Lang, jonka Trump armahti hänen saatuaan syytteitä roolistaan 6. tammikuuta 2021 Capitol-kapinaan liittyen. Lang uhosi polttavansa Koraanin kaupungintalon edustalla, mutta ei ole selvää, toteutuiko uhkaus.

Somaliyhteisö silmätikkuna

Minnesotassa asuu Yhdysvaltain suurin somaliyhteisö, joista valtaosa on maan kansalaisia. Trump on toistuvasti hyökännyt sanallisesti yhteisöä vastaan, kehottanut sen jäseniä ”palaamaan sinne, mistä tulivat” ja kutsunut yhteisöä ”roskaksi”.

Kampanja sai lisävauhtia, kun osa somalitaustaisista henkilöistä tuomittiin laajamittaisesta osavaltion sosiaalitukijärjestelmien väärinkäytöstä. Tapauksia on käytetty perusteluna koko yhteisöön kohdistuvalle epäluulolle ja kiristyneelle maahanmuuttopolitiikalle.

Minnesotan kuvernööri Tim Walz ilmoitti hiljattain luopuvansa uudelleenvalintakampanjastaan skandaalin varjossa, mutta syyttää Trumpia ja tämän liittolaisia siitä, että nämä käyttävät tapausta häikäilemättömästi poliittisiin tarkoituksiin.

Insurrection Act ja oikeuslaitoksen politisoituminen

Kiihtyvässä vastakkainasettelussa Trump on uhannut turvautua 1800-luvulta periytyvään Insurrection Act -lakiin. Se sallisi aktiivipalveluksessa olevien sotilaiden käytön lainvalvonnassa Yhdysvaltain sisällä – toimi, joka monien oikeusoppineiden mielestä olisi äärimmäinen ja vaarallinen ennakkotapaus.

Samaan aikaan oikeusministeriö on avannut rikostutkinnan kuvernööri Walzia ja Minneapolisin pormestaria Jacob Freyta vastaan syyttäen heitä liittovaltion maahanmuutto-operaatioiden sabotoimisesta. Walz puolestaan kutsuu tutkintaa oikeusjärjestelmän ”aseistamiseksi poliittisia vastustajia vastaan”.

Trump on kiristänyt retoriikkaansa sosiaalisessa mediassa kutsumalla Minneapolisin mielenosoittajia ”pettureiksi, häiriköiksi ja kapinallisiksi” ja väittänyt näiden olevan ”monessa tapauksessa hyvin maksettuja ammattilaisia”.

Arki pelon ja solidaarisuuden välissä

Sunshine torjuu jyrkästi väitteet, että hän tai muut tarkkailijat olisivat palkattuja aktivisteja. ”En todellakaan saa tästä palkkaa. Teen tätä, koska rakastan naapureitani ja koska en voi katsoa sivusta, kun heitä profiloidaan rodun tai taustan perusteella omilla kaduillamme”, hän sanoo.

Hän korostaa, että yhteisö joutuu nyt suojelemaan itse itseään. ”Meidän täytyy pitää toisistamme huolta.”

Rasistisen profiloinnin syytökset toistuvat useiden Minneapolisissa toimivien tarkkailijoiden kertomuksissa. Trumpin hallinto kiistää väitteet, mutta kadulla koettu todellisuus piirtää toisenlaisen kuvan.

Erään meksikolaisravintolan läheisyydessä Sunshine pysäyttää autonsa ja kohtaa toisen tarkkailijan, joka käyttää nimeä Misko. Tämä on selvästi järkyttynyt ja hengästynyt. Hän kertoo, että kaksi ICE:n autoa oli juuri saartanut hänen autonsa, ja yksi agenteista oli hakannut ikkunaa rynnäkkökivääri kädessään.

DHS ei ole vastannut median kysymyksiin tapauksesta. Misko sanoo, ettei aio pelästyä pois kaduilta, vaikka kohtaaminen oli pelottava. Kun presidentti samalla vihjailee sotilaiden lähettämisellä kaupunkiin, Minneapolisin kriisi syvenee – eikä kukaan näytä olevan valmis perääntymään.

Anteeksipyynnöt, vastareaktiot ja poliittinen ilmapiiri

Yhdysvaltojen kiristynyt poliittinen ilmapiiri ja tapa, jolla vastustajia leimataan, muistuttaa monia keskusteluja myös Suomessa. Julkinen paine, some-raivon nopeus ja vaatimus ehdottomista kannanotoista näkyvät niin amerikkalaisessa kuin suomalaisessakin mediakentässä. Tästä hyvä esimerkki on tapaus, jossa radioääni Kimmo Vehviläinen puolusti julkista anteeksipyytämistä ja arvosteli Aleksi Valavuoren hyökkäävää puhetyyliä. Tapauksesta ja sen herättämästä keskustelusta voi lukea lisää artikkelista Kimmo Vehviläinen, anteeksipyytämisen merkitys ja Valavuoren chihuahua-vertaus, joka avaa, miten poliittinen ja sosiaalinen paine muovaa julkista keskustelua.

Minneapolisin kaduilla tämä sama paine konkretisoituu pidätyksinä, mielenosoituksina ja oikeustaisteluina, kun paikalliset asukkaat yrittävät puolustaa sekä omaa että naapureidensa oikeusturvaa.

Ei sisällä instagram post:eja