Vastavalmistunut haki 400 työpaikkaa ja sai vain kolme haastattelua – työnhakijoiden ghostaus yleistyy
Työelämässä yleistyy ilmiö, joka on monelle tuttu deittimaailmasta: ghostaus. Yhä useampi työnhakija kertoo tilanteista, joissa hakemuksen jättämisen jälkeen työnantaja vaikenee täysin – ilman kiitosviestiä, hylkäystä tai minkäänlaista palautetta.
21-vuotias Karyna Lohvynenko on yksi heistä. Hän on hakenut noin 400 työpaikkaa ja päässyt vain kolmeen haastatteluun. Valtaosasta paikoista ei ole kuulunut mitään, ei edes automaattista hylkäyssähköpostia.
Huippu-CV, mutta silti täydellinen hiljaisuus
Karyna viimeistelee parhaillaan governance- ja devoluutiomaisterin tutkintoaan Cardiffin yliopistossa. Sitä ennen hän valmistui Cardiff Met -yliopistosta liiketalouden ja johtamisen tutkinnosta, johon sisältyi oikeuden opinnot.
Paperilla hänen taustansa on poikkeuksellisen vahva: työkokemusta ja harjoitteluita on kertynyt muun muassa Ukrainan ensimmäisen naisen toimistosta, Yhdistyneistä kansakunnista sekä brittiläisistä ja yhdysvaltalaisista kunnista. Lisäksi hän on toiminut King’s Trust -järjestön lähettiläänä ja ollut mukana vapaaehtoistyössä sekä kansainvälisessä politiikkatyössä.
Silti ovet eivät avaudu.
“Olen tehnyt kaiken, mitä vastavalmistuneelta odotetaan – mutta pelkkä kokemus ei enää riitä avaamaan ovia”, Karyna sanoo.
Hän kertoo hakevansa viikoittain noin 70 työpaikkaa ja saavansa vastauksen vain muutamasta. Loput jäävät täydeksi hiljaisuudeksi.
“Epävarmuus on pahempaa kuin suora hylkäys. Tuntuu kuin hakemus katoaisi tyhjyyteen ennen kuin kukaan edes näkee sitä. Ghostaus aiheuttaa epävarmuutta, ahdistusta ja tekee koko prosessista epäinhimillisen.”
Unelmana Ukrainan presidentti – todellisuus pakotti uuteen alkuun
Karyna kiinnostui politiikasta jo lapsena ja haaveili pitkään siitä, että voisi jonain päivänä johtaa kotimaataan Ukrainaa.
Hänet hyväksyttiin kuuteen yhdysvaltalaiseen yliopistoon stipendien turvin, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti kaiken. Sotaa pakoon lähtenyt Karyna päätyi lopulta Walesiin ja jatkoi opintojaan siellä.
Vaikka pitkäaikainen tavoite – vaikuttaa Ukrainan tulevaisuuteen – elää yhä, arki pyörii tällä hetkellä paljon käytännöllisempien kysymysten ympärillä: miten saada ensimmäinen työpaikka?
“Haluan edelleen rakentaa uraa politiikassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, mutta juuri nyt etusijalla on se, että pääsen ylipäätään työelämään kiinni”, hän kuvailee.
Päivittäin jopa 20 hakemusta – unelmatyö vaihtui mihin tahansa työhön
Helmikuun lopusta lähtien Karyna on hakenut töitä päivittäin. Hakemuksia lähtee usein noin 20 päivässä. Samaan aikaan hän tasapainottelee opintojen, työn ja pienen yrityksensä kanssa – hän pyörittää sivutoimisesti vintage-bleisereitä tuunaavaa upcycling-bisnestä.
Aluksi hän haki oman alansa ja kiinnostustensa mukaisia tehtäviä politiikan ja liiketoiminnan parista. Kun vastauksia ei tullut, haku laajeni kaikkeen mahdolliseen, myös täysin aloitustason tehtäviin.
“Olen hakenut politiikan, bisneksen ja hallinnon tehtäviin, mutta myös esimerkiksi entry level -baristaksi. Tällä hetkellä en etsi unelmatyötä, vaan ihan mitä tahansa työtä. Silti hakemukseni hylätään – tai sitten niihin ei reagoida mitenkään.”
Vaikeuksista huolimatta Karyna uskoo tulevaisuuteensa.
“Tiedän, että tulen lopulta onnistumaan. Tämä on vain vaikea vaihe, johon en voi täysin itse vaikuttaa. Voin ainoastaan jatkaa hakemista, kunnes joku näkee potentiaalini.”
Tilastot kertovat nuorten vaikeasta asemasta
Ilmiö ei koske vain yhtä nuorta. Britannian tilastokeskuksen (Office for National Statistics, ONS) alkuvuodesta julkaistujen lukujen mukaan maan työttömyys nousi korkeimmalle tasolle lähes viiteen vuoteen: työttömyysaste oli 5,2 % vuoden 2025 viimeisen neljänneksen (lokakuu–joulukuu) aikana.
Erityisen rajusti tilanne on iskenyt nuoriin. 16–24-vuotiaiden työttömyys nousi 16,1 prosenttiin – korkeimmalle tasolle yli kymmeneen vuoteen. Viimeisimmät ONS-luvut, jotka julkaistiin helmi–maaliskuun 2026 jaksolta, näyttivät pientä helpotusta, mutta kilpailu jokaisesta paikasta on edelleen kova.
Myös työnhakukanava LinkedIn raportoi, että erityisesti nuoret hakevat samoja tehtäviä suurin joukoin. Alustalla toimiva taloudellisten mahdollisuuksien johtaja Aneesh Raman on korostanut, että työnhakijoiden kannattaa panostaa sekä tekniseen osaamiseen – kuten tekoälyn perusymmärrykseen – että niin sanottuihin pehmeisiin taitoihin, eli vuorovaikutus- ja tiimityökykyihin. Lisäksi hän kehottaa näyttämään konkreettisia saavutuksia eikä takertumaan liikaa pitkän aikavälin urasuunnitelmiin.
Rekrytointikonsultti: Ghostaus on muuttunut normiksi
Rekrytointikonsultti Michael Jones kertoo tapaavansa viikoittain vastavalmistuneita, jotka ovat lähettäneet satoja hakemuksia ilman tulosta.
“Ghostaus on valitettavasti muuttunut poikkeuksesta normiksi. Aloitustason tehtäviin on tällä hetkellä valtava ylitarjonta, ja jopa vahvat hakijat hukkuvat massaan”, Jones sanoo.
Hänen mukaansa yksi keskeinen syy on automaatio. Monet hakemukset eivät koskaan päädy ihmisen arvioitavaksi, vaan jäävät kiinni seulontajärjestelmiin.
“Kun hakijat kertovat, että heidän CV:nsä vain katoaa järjestelmään, ymmärrän turhautumisen. Näemme rekrytoijina, että suuri osa hakemuksista ei koskaan päädy varsinaisen päätöksentekijän pöydälle. Useimmiten kyse ei ole hakijan kyvyttömyydestä, vaan hakijamääristä ja automaattisista järjestelmistä.”
Tekoäly seuloo hakijoita – potentiaali voi jäädä piiloon
Jonesin mukaan yritykset turvautuvat yhä enemmän tekoälypohjaisiin järjestelmiin ja yksisuuntaisiin videohaastatteluihin rekrytointiprosessin alkuvaiheessa. Tämä voi tuntua työnhakijasta hyvin persoonattomalta.
“Tekoäly etsii kaavoja, ei potentiaalia. Jos hakijan kokemus, tausta tai viestintätyyli ei vastaa algoritmin odotuksia, hänet voidaan suodattaa pois ennen kuin kukaan ehtii tavata häntä kasvokkain”, Jones varoittaa.
Tämä on tuttua myös Karynalta, joka on osallistunut useisiin tekoälyn ohjaamiin haastatteluihin.
“Puhut käytännössä ruudulle, chatbotin kaltaiselle käyttöliittymälle. Vastauksille on tiukka aikaraja, joka ei riitä siihen, että ehtisit kunnolla avata kokemustasi. Tulee olo, että sinut katkaistaan kesken ennen kuin ehdit oikeasti esitellä itseäsi”, hän kuvailee.
Työnhaun psyykkinen kuorma kasvaa
Ghostaus ja yhä kovempi kilpailu jättävät jälkensä monen nuoren mielenterveyteen. Kun hakemuksiin ei vastata, epävarmuus kasvaa ja omat kyvyt alkavat helposti tuntua riittämättömiltä – vaikka todellinen syy olisi järjestelmissä ja hakijamäärissä, ei yksilössä.
Karyna muistaa erityisesti yhden hetken Cardiffin yliopiston rekrytointimessuilla.
“Satoja opiskelijoita – monet vahvoilla taustoilla – jonottamassa ja pyytämässä mitä tahansa työtä. Se oli musertava näky, ja silloin tilanne tuntui todella ahdistavalta”, hän kertoo.
Silti hän yrittää pitää katseen tulevaisuudessa.
“Haluan yhä vaikuttaa ja auttaa maani jälleenrakennuksessa. Mutta ensin minun on löydettävä paikka, jossa voin aloittaa. Uskon, että joku lopulta näkee, mitä voin tuoda mukaani.”
Miten työnhakija voi erottautua massasta?
Asiantuntijoiden mukaan nuorten kannattaa panostaa erityisesti siihen, että hakemukset ovat mahdollisimman selkeitä, konkreettisia ja hakukohtaisia. Tekoälypohjaiset järjestelmät lukevat usein avainsanoja – siksi työpaikkailmoituksessa käytettyjä termejä kannattaa käyttää myös CV:ssä ja hakemuksessa.
Samalla verkostoituminen, suorat kontaktit ja henkilökohtaiset suositukset korostuvat. Moni työnantaja arvostaa yhä sitä, että hakija on aidosti kiinnostunut juuri heidän organisaatiostaan ja osoittaa sen esimerkiksi räätälöidyllä hakemuksella tai yhteydenotolla.
Myös urheilun ja viihteen kaltaisilla aloilla kilpailu on kovaa ja näkyvyys ratkaisee paljon. Esimerkiksi Valioliigan viikonlopun otteluennakot ja asiantuntija-arviot osoittavat, miten vahva henkilöbrändi, esiintymistaito ja verkostot voivat avata ovia – samat periaatteet voivat auttaa myös nuorta työnhakijaa erottumaan työmarkkinoilla.
Lopulta Karynan tarina tiivistää monen nuoren kokemuksen: vahva CV ja valtava työnhakuponnistus eivät enää takaa edes sitä, että työnantaja vastaa. Ghostaus ja automaatio tekevät prosessista entistä raskaamman, mutta taustalla on usein järjestelmä, ei yksilön puute.
“En aio luovuttaa”, Karyna sanoo. “Jatkan hakemista, kunnes joku näkee potentiaalini ja antaa mahdollisuuden näyttää, mihin pystyn.”
Ei sisällä instagram post:eja

