Gibraltarin makakit oppivat syömään maata selvitäkseen turistien roskaruoasta

Gibraltarin kuuluisat makakit ovat kehittäneet yllättävän selviytymiskeinon turistien tarjoaman roskaruoan aiheuttamia vatsavaivoja vastaan. Uuden tutkimuksen mukaan apinat nielevät maata rauhoittaakseen ruoansulatustaan, kun ne ovat syöneet esimerkiksi suklaapatukoita, sipsejä tai jäätelöä.

Cambridgen yliopiston tutkimus osoittaa, että makeat ja rasvaiset herkut ovat makakeille yhtä herkullisia kuin ihmisille, mutta niiden ruoansulatukselle ne ovat haitallisia. Maansyönti näyttää toimivan luonnollisena suojakerroksena, joka vähentää sokerin ja rasvan aiheuttamaa ärsytystä suolistossa.

Miten maansyönti auttaa makakeja?

Biologisen antropologian tutkija tohtori Sylvain Lemoine selittää, että ilmiö on sekä toiminnallinen että kulttuurinen käyttäytymistapa – samankaltainen kuin pähkinöiden rikkominen kivillä simpansseilla. Erona on, että makakkien maansyönti on täysin seurausta niiden läheisestä suhteesta ihmisiin ja turistien tuomaan ruokaan.

Tutkijoiden mukaan maaperä muodostaa ruoansulatuskanavaan ikään kuin suojamuurin, joka rajoittaa haitallisten yhdisteiden imeytymistä. Maasta apinat saavat myös mineraaleja ja hyödyllisiä bakteereja, joita energiapitoisista, mutta ravintoköyhistä välipaloista puuttuu.

Normaalisti makakkien ruokavalio koostuu pääasiassa yrteistä, lehdistä, siemenistä ja satunnaisista hyönteisistä. Turistien tarjoama ruoka – erityisesti hyvin kaloripitoiset, sokeriset, suolaiset ja maitotuotteita sisältävät herkut – poikkeaa radikaalisti niiden luonnollisesta ravinnosta ja aiheuttaa herkästi vatsavaivoja.

Ihmisten roskaruoan vaikutus apinoihin

Lemoine kertoo, että turistien antama ruoka on makakeille erittäin energia- ja sokeripitoista. Erityisen ongelmallisia ovat jäätelöt, jotka ovat Gibraltarin vierailijoiden keskuudessa hyvin suosittuja, mutta makakit eivät siedä laktoosia yhtä hyvin kuin ihmiset. Tämä lisää riskiä vatsakivuista ja muista ruoansulatusongelmista.

Hänen mukaansa ihmiset ovat evoluution myötä oppineet etsimään ja varastoimaan energiaa tiiviissä muodossa – rasvoina ja sokereina – selviytyäkseen niukkuuden ajoista. Sama mekanismi voi aktivoitua myös makakeilla: kaloripitoinen roskaruoka houkuttelee niitä, vaikka se ei sovi niiden elimistölle.

Maansyönti saattaa siis olla kompromissi, joka mahdollistaa makakeille herkkujen nauttimisen ilman yhtä voimakkaita haittavaikutuksia. Maa toimii eräänlaisena luonnollisena ”lääkkeenä” tai vastavaikuttajana epäterveelliselle ruokavaliolle.

Käyttäytyminen leviää sosiaalisesti

Gibraltarin kallioilla elää noin 230 makakia, ja tutkimuksessa havaittiin, että juuri ne yksilöt, jotka ovat tiiviimmin tekemisissä turistien kanssa, syövät useammin maata. Maansyönti lisääntyi selvästi vilkkaimpien lomasesonkien aikana, jolloin ihmisten tuomaa ruokaa on eniten tarjolla.

Tutkijat päättelevät, että käyttäytyminen on todennäköisesti opittua ja leviää sosiaalisten suhteiden kautta. Eri apinajoukoilla havaittiin olevan jopa omia mieltymyksiään tietynlaisiin maaperiin – osa suosii tiettyjä paikkoja tai maatyyppejä, mikä viittaa siihen, että apinat tunnistavat eroja maan koostumuksessa ja mahdollisissa hyödyissä.

Tutkimuksen mukaan Gibraltarin makakkipopulaatiossa havaittiin keskimäärin noin 12 maansyöntikertaa viikossa. Kolmessa tapauksessa maata syötiin heti sen jälkeen, kun yksilö oli nauttinut turistien tarjoamaa ruokaa, mikä tukee ajatusta maansyönnin tarkoitushakuisuudesta.

Luonnollinen ilmiö – mutta huolestuttava trendi

Maansyönti eli geofagia ei ole luonnossa täysin poikkeuksellista: sitä on havaittu useilla eläinlajeilla ja myös ihmisillä. Usein sitä pidetään keinona täydentää mineraaleja tai suojata ruoansulatusta. Gibraltarin makakkien kohdalla ilmiö korostaa kuitenkin ihmisen vaikutusta villieläinten käyttäytymiseen ja terveyteen.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka maansyönti voi lieventää roskaruoan haittoja, se ei poista ongelman juurisyytä – epäterveellistä, lajille vierasta ruokavaliota. Vastuu on pitkälti ihmisillä: turistien tulisi pidättäytyä ruokkimasta apinoita ja huolehtia, ettei roskaruoka jää eläinten saataville.

Ihminen muokkaa eläinten arkea myös muualla

Gibraltarin makakkien tilanne ei ole ainoa esimerkki siitä, miten ihmisten vapaa-ajanvietto ja matkailu vaikuttavat eläimiin. Kaupunkialueilla ja matkakohteissa monet lajit oppivat hyödyntämään helposti saatavilla olevaa ihmisten ruokaa, mikä voi johtaa muutoksiin käyttäytymisessä, terveydessä ja jopa populaatiorakenteessa.

Samalla tavalla kuin Gibraltarin makakit ovat sopeutuneet turistivirtoihin, monet muutkin eläimet eri puolilla maailmaa joutuvat reagoimaan ihmisten jatkuvaan läsnäoloon. Myös suomalaisten suosimissa lomakohteissa nähdään vastaavia ilmiöitä – matkustamme, kuvaamme ja jaamme hetkiä sosiaalisessa mediassa, ja eläimet mukautuvat siihen, usein terveyden kustannuksella.

Myös julkisuuden henkilöiden matkailu ja lomakuvat herättävät kiinnostusta. Esimerkiksi Piia Pasasen harvinainen lomakuva Istanbulista muistuttaa, kuinka vahvasti matkailu ja elämykset kietoutuvat nykyään mediaan ja someen – usein myös eläinten ja paikallisen luonnon kustannuksella, jos vastuullisuudesta ei pidetä kiinni.

Ei sisällä instagram post:eja