Iranin suurlähettiläs Britanniassa: Iran jatkaa itsepuolustusta, jos Yhdysvaltojen ja Israelin iskut jatkuvat
Iran jatkaa oman alueensa ja etujensa puolustamista, mikäli Yhdysvaltojen ja Israelin ”aggressio jatkuu”, sanoo Iranin Britannian-suurlähettiläs Seyed Ali Mousavi BBC:lle antamassaan haastattelussa.
Iranin presidentti esitti lauantaina Persianlahden naapureille julkisen anteeksipyynnön ja lupasi hillitä iskuja alueella. Tästä huolimatta Mousavi painotti BBC:n Sunday with Laura Kuenssberg -ohjelmassa, että Iranin peruslinja on edelleen ”puolustaa itseään”.
Iranko vain reagoi? Suurlähettiläs: ”Legitiimiä itsepuolustusta”
Mousavin mukaan viime päivien iskut ympäri Lähi-itää ovat seurausta siitä, että Iran kokee Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäävän sitä vastaan. Hän totesi, että jos Irania vastaan käytetään ”tiloja, omaisuutta tai tukikohtia”, ne voidaan katsoa ”legitiimeiksi kohteiksi”.
Viime tuntien aikana useat Persianlahden maat, kuten Qatar ja Arabiemiraatit, ovat joutuneet Iranin iskujen kohteeksi samaan aikaan, kun Yhdysvallat ja Israel ovat jatkaneet omia operaatioitaan sodan siirtyessä toiselle viikolle.
Mousavia pyydettiin selventämään, aikooko Iran lopettaa iskut Israelin ulkopuolisiin sotilaskohteisiin muualla Lähi-idässä. Hän korosti, että Iranilla on ”halu olla iskemättä, olla hyökkäämättä naapureitaan vastaan”. Samalla hän kuitenkin piti kiinni Iranin oikeudesta iskeä sotilaskohteisiin koko alueella, jos niitä käytetään Irania vastaan.
Suurlähettilään mukaan Iranin vastaus ”riippuu amerikkalaisten ja Israelin hallinnon toimista”. ”Jos aggressio jatkuu, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Iran puolustaisi itseään”, hän sanoi. ”Ja jos näitä sotilastukikohtia käytetään – vaikka emme haluaisi siihen joutua – puolustamme itseämme sen mukaisesti.”
Yli viikon jatkunut iskujen kierre Lähi-idässä
Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan käynnistämistä iskuista on kulunut jo yli viikko. Teheran on vastannut laaja-alaisilla hyökkäyksillä eri puolilla aluetta.
Iskujen kohteeksi ovat joutuneet muun muassa Kuwait, Arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Bahrain, Oman ja Irak sekä Britannian RAF:n tukikohta Kyproksella. Laajeneva konfliktikierre on lisännyt huolta koko Lähi-idän vakaudesta ja öljynkuljetusreittien turvallisuudesta.
Harvinainen anteeksipyyntö ja poikkeuksellinen haastattelu
Iranin poliittisessa kulttuurissa julkiset anteeksipyynnöt ovat poikkeuksellisia – erityisesti silloin, kun ne kohdistuvat ulkomaisiin naapureihin. Siksi presidentti Masoud Pezeshkianin anteeksipyyntö Persianlahden maille on herättänyt laajaa huomiota.
Myös se, että korkea iranilainen edustaja suostuu laajaan televisiohaastatteluun länsimaiselle medialle, on harvinaista. Mousavi hyväksyi BBC:n haastattelupyynnön ja kutsui toimittajat Iranin Lontoon-suurlähetystöön – rakennukseen, joka heijastaa Iranin ja lännen kireää ja ristiriitaista historiaa.
Suurlähetystö sijaitsee Hyde Parkin laidalla. Samassa rakennuksessa päättyi vuonna 1980 dramaattinen panttivankikriisi, kun SAS-erikoisjoukot valtasivat rakennuksen ja surmasivat viisi iranilaista asemiestä. Yhteensä 19 panttivankia vapautettiin, yksi menehtyi ja kaksi loukkaantui tulituksessa. Asemiehet kuuluivat Iranin johtajaa, ajatollah Khomeinia vastustaneeseen toisinajattelijaryhmään.
Iran kiistää olevansa konfliktin aloittaja
Kuten presidentti Teheranissa, myös suurlähettiläs Mousavi pyrki haastattelussa rakentamaan kuvaa Iranista valtiona, joka reagoi ulkopuoliseen aggressioon eikä itse pyri eskaloimaan sotaa. Hänen mukaansa Iran ei yritä tietoisesti vaarantaa muiden Lähi-idän maiden kansalaisia eikä halua pitkittää sotaa tarpeettomasti.
Länsimaisten viranomaisten näkökulmasta Iranin laaja-alaiset iskut useisiin maihin näyttäytyvät kuitenkin enemmän ”satunnaisena raivokohtauksena” kuin hallittuna itsepuolustuksena. Mousavi istui haastattelussa suuren, hiljattain surmatun Iranin ylimmän johtajan kuvan vieressä ja teki samalla selväksi, ettei Iran aio lopettaa iskuja Israeliin tai amerikkalaisiin sotilastukikohtiin Lähi-idässä niin kauan kuin Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäykset jatkuvat.
Suurlähettiläs kiisti jyrkästi, että Iran olisi konfliktin varsinainen lähde, ja torjui suoralta kädeltä Yhdysvaltain presidentin vaatimukset siitä, että Iranin tulisi ”alistua” tai luopua vastarinnasta.
Anteeksipyyntö ei tarkoita sodan loppua
Iran on esittänyt pahoittelunsa joistakin naapureille aiheutuneista häiriöistä ja vahingoista. Mousavin viesti oli kuitenkin selvä: anteeksipyyntö ei merkitse sodan loppua eikä Iranin puolustustoimien keskeyttämistä.
Tilanne heijastaa laajempaa jännitettä, jossa alueelliset ja globaalit voimat ottavat yhteen Lähi-idässä. Samankaltaista jännitteiden kärjistymistä on nähty myös urheilun ja uskonnon rajapinnoilla Euroopassa, mistä muistuttaa esimerkiksi Leeds Unitedin paheksuma buuausramadan-tauon aikana ja sitä seurannut tutkinta. Vaikka tapahtumat ovat eri tasolla, ne kuvaavat, miten herkästi uskonnolliset ja poliittiset jännitteet voivat purkautua julkisessa tilassa.
Iranin ja lännen välinen vastakkainasettelu näyttää siis jatkuvan, ja diplomatian liikkumavara on toistaiseksi rajallinen. Presidentin anteeksipyyntö ja suurlähettilään sovittelevat sävyt eivät muuta sitä peruslinjaa, että Teheran pitää itsepuolustusta oikeutenaan niin kauan kuin se kokee olevansa Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäysten kohteena.
Ei sisällä instagram post:eja
