Öljyn hinta jyrkkään nousuun – Trump: Yhdysvaltain laivasto takavarikoi Iranin rahtialuksen

Maailmanlaajuiset öljymarkkinat kokivat uuden voimakkaan hintapiikin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvaltain laivasto on pysäyttänyt ja takavarikoinut Iranin lipun alla purjehtivan rahtialuksen.

Brent-raakaöljyn viitehinta nousi yli 6 % ja kävi noin 96 dollarissa (noin 71 puntaa) barrelilta. Nousu pyyhki pois perjantaina nähdyn notkahduksen, joka seurasi Iranin ilmoitusta, että Hormuzinsalmi olisi tulitauon loppuajaksi ”täysin avoin” kaupalliselle meriliikenteelle.

Hormuzinsalmi jälleen kiinni – uhkaus kaikille lähestyville aluksille

Lauantaina Iran kuitenkin ilmoitti sulkevansa salmen uudelleen ja varoitti, että mitä tahansa salmea lähestyvää alusta tultaisiin pitämään mahdollisena kohteena. Hormuzinsalmi on maailman energiaturvallisuuden kannalta kriittinen pullonkaula: normaalisti noin 20 % koko maailman raakaöljystä ja nesteytetystä maakaasusta kulkee tämän kapean vesiväylän kautta.

Energiamarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen ailahtelevat sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin 28. helmikuuta. Teheran vastasi uhkaamalla häiritä merenkulkua juuri Hormuzinsalmessa, mikä on lisännyt sijoittajien huolta toimitusketjujen katkeamisesta.

Diplomian yrityksiä Pakistanissa – Iran epäröi osallistumista

Trump kertoi, että Yhdysvaltain edustajat matkustavat Pakistaniin maanantaina neuvotteluja varten. Valkoisen talon mukaan varapresidentti JD Vance johtaa Yhdysvaltain valtuuskuntaa.

Iranin valtiollinen media puolestaan raportoi, ettei Teheranilla ole ”toistaiseksi suunnitelmia” osallistua neuvotteluihin, vaikka Iranin viranomaiset eivät ole vielä virallisesti täsmentäneet lopullista kantaansa. Epäselvä diplomaattinen tilanne ylläpitää epävarmuutta markkinoilla ja lisää pelkoa konfliktin laajenemisesta.

Analyytikot: Markkinoita heiluttavat some-kommentit, eivät faktat

Finanssipalveluyhtiö MST Marqueen analyytikko Saul Kavonic kommentoi BBC:lle, että öljymarkkinat ”jatkavat heiluntaa vastauksena Yhdysvaltojen ja Iranin vuorotteleviin sosiaalisen median päivityksiin, eivätkä niinkään maassa vallitsevaan todelliseen tilanteeseen, joka on edelleen haastava öljyvirtojen nopealle käynnistymiselle”.

Hänen mukaansa Hormuzinsalmessa nähtävä tilanne on osa neuvottelupeliä, joka ”näytellään fyysisesti reaaliajassa” vesiväylällä. Sijoittajat seuraavat tiiviisti jokaista lausuntoa ja liikettä, sillä pienikin muutos sotilaallisessa tai poliittisessa tilanteessa voi nostaa tai laskea hintoja hetkessä.

7 Investment Management -yhtiön sijoitusjohtaja Shanti Kelemen arvioi, että markkinoilla on jo ”väsymyksen merkkejä” jatkuvan epävarmuuden ja ristiriitaisten viestien vuoksi. ”Markkina on lakannut uskomasta pelkkiä sanoja ja katsoo nyt entistä enemmän tekoja”, hän sanoi BBC:lle.

Hormuzinsalmi pysyy suljettuna – Iran vaatii saarron purkua

Hormuzinsalmi oli edelleen kiinni sunnuntaina, päivää sen jälkeen kun Iranin vallankumouskaartin (IRGC) edustajat ilmoittivat päättävänsä salmen tilapäisen avaamisen Yhdysvaltain ylläpitämän merisaarron takia. Iranin mukaan saarto rikkoo tulitaukosopimuksen ehtoja, ja salmi pidetään suljettuna, kunnes Yhdysvallat lopettaa merivoimiensa saarron.

Trump puolestaan totesi jo perjantaina, että merisaarto jatkuu, kunnes maiden välisestä sopimuksesta on päästy yhteisymmärrykseen. Kumpikaan osapuoli ei siis näytä olevan valmis myönnytyksiin, mikä lisää riskiä siitä, että energiamarkkinoiden jännitteet pitkittyvät.

Pörssit reagoivat vaihtelevasti – Euroopassa laskua, Aasiassa nousua

Osakemarkkinat ottivat uutiset vastaan ristiriitaisesti. Euroopassa Lontoon pörssin FTSE 100 -indeksi avasi maanantaina 0,4 % miinukselle, kun taas Saksan Dax ja Ranskan Cac 40 laskivat molemmat yli 1 %.

Aasian pörsseissä tunnelma oli aiemmin päivällä myönteisempi: Japanin Nikkei-selvitys sulki 0,6 % plussalla ja Etelä-Korean Kospi nousi 0,4 %. Sijoittajat puntaroivat samaan aikaan sekä kasvavia energiahintoja että mahdollisia hyötyjiä, kuten suuria öljy-yhtiöitä.

Iranin sota laukaisi maailmanlaajuisen energiakriisin

Energia- ja raaka-ainemarkkinat ovat olleet erittäin volatiilit Iranin sodan alusta lähtien. Ennen konfliktin puhkeamista Brent-raakaöljy noteerattiin noin 70 dollarissa barrelilta, mutta 9. maaliskuuta hinta hipoi jo 120 dollarin rajaa.

Futuurisopimukset, joihin viitataan uutisoinnissa, ovat sopimuksia ostaa tai myydä raakaöljyä tiettynä tulevana ajankohtana ennalta sovittuun hintaan. Tällä hetkellä noteerattava Brent-futuuri koskee kesäkuussa toimitettavaa raakaöljyä. Jyrkkä hinnannousu futuurimarkkinoilla heijastuu nopeasti myös kuluttajahintoihin, kuten bensaan, dieseliin ja lentopolttoaineeseen.

Konflikti on laukaissut vakavan globaaliin energiakriisin: hinnat ovat kivunneet jyrkästi, ja osa maista kamppailee jo polttoainepulan kanssa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maat, jotka ovat riippuvaisia Persianlahden ja Hormuzinsalmen kautta kulkevasta energiasta.

Asia kärsii pahiten – jopa 90 % energiasta Hormuzinsalmen varassa

Aasian taloudet ovat tilanteessa erityisen kovilla, sillä arviolta jopa 90 % alueen energiatarpeista katetaan kuljetuksilla, jotka normaalisti kulkevat Hormuzinsalmen kautta. Kun reitti on suljettuna, toimitusketjut pitenevät, kustannukset nousevat ja osa polttoainelasteista viivästyy tai peruuntuu kokonaan.

Monet hallitukset ovat jo ryhtyneet hätätoimiin energian säästämiseksi. Viranomaiset ovat määränneet työntekijöitä etätöihin, lyhentäneet työviikkoa, julistaneet ylimääräisiä vapaapäiviä ja sulkeneet yliopistoja etuajassa vähentääkseen sähkön ja polttoaineen kulutusta.

Kaakkois-Aasian maissa, kuten Singaporessa ja Thaimaassa, kansalaisia on kehotettu rajoittamaan ilmastoinnin käyttöä energian säästämiseksi. Vaikka toimet ovat symbolisesti pieniä, ne kuvaavat hyvin kriisin laajuutta ja hallitusten huolta siitä, kuinka pitkään varastot riittävät.

Kiina, lentoyhtiöt ja Euroopan polttoainehuoli

Myös Kiina, jonka arvioidaan omaavan noin kolmen kuukauden tuontia vastaavat strategiset energiavarannot, on joutunut sopeutumaan tilanteeseen. Peking on rajoittanut polttoaineen hinnankorotuksia, jotta kansalaiset eivät kohtaisi liian jyrkkää, noin 20 %:n hintahyppyä kerralla. Hallitus tasapainoilee kuluttajien ostovoiman, inflaation ja energiaturvallisuuden välillä.

Lentoyhtiöt eri puolilla Aasiaa ovat ilmoittaneet toimenpiteistä vastatakseen rajusti nousseisiin lentopetrolin hintoihin. Toimet vaihtelevat polttoainelisämaksuista reittien karsimiseen ja kapasiteetin supistamiseen.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) johtaja Fatih Birol varoitti viime viikolla, että Euroopassa saattaa olla ”ehkä kuusi viikkoa lentopetrolia jäljellä”, jos toimituskatkokset jatkuvat. Hän kertoi AP-uutistoimistolle, että lentojen peruutukset voivat pian yleistyä, mikäli polttoainetilanne ei helpotu.

Iso-Britanniassa bensiinin ja dieselin hinnat hieman helpottivat viime viikon lopulla pitkän korotusputken jälkeen, mutta yleinen hintataso on yhä selvästi korkeampi kuin ennen konfliktia. Monille eurooppalaisille kuluttajille ja yrityksille energialaskuista on tullut yksi keskeisimmistä taloudellisista huolenaiheista.

Jännite energiamarkkinoilla ja muualla viihdemaailmassa

Energiakriisin ja geopoliittisten jännitteiden lisäksi kulunut ajanjakso on ollut synkkä myös viihdemaailmalle. Esimerkiksi brittisarjan Hope Street -näyttelijä Finnian Garbuttin äkillinen kuolema vain 28-vuotiaana on herättänyt laajaa surua ja keskustelua siitä, kuinka haavoittuvia ihmiset ovat niin sodan, talouspaineiden kuin henkilökohtaisten tragedioidenkin keskellä. Tapauksesta voi lukea lisää artikkelista Hope Street -näyttelijä Finnian Garbutt kuollut 28-vuotiaana, joka taustoittaa nuoren näyttelijän lyhyeksi jäänyttä uraa ja kuoleman herättämiä reaktioita.

Maailmantalouden ja energiaturvallisuuden näkökulmasta Hormuzinsalmen tilanne säilyy kuitenkin ratkaisevana. Niin kauan kuin salmi on suljettuna ja diplomaattinen ratkaisu puuttuu, öljyn hinnan odotetaan pysyvän korkealla ja markkinoiden hermostuneisuuden jatkuvan.

Ei sisällä instagram post:eja