Asuntolainojen korot kääntyvät laskuun Iranin sodan huippujen jälkeen
Suuret asuntolainoja myöntävät pankit ovat alkaneet tehdä merkittäviä laskuja uusien asuntolainasopimusten korkoihin. Pitkään jatkunut korkojen nopea nousu Iranin sodan talousvaikutusten seurauksena näyttää vihdoin hidastuvan ja osin myös kääntyvän laskuun.
Rahoitusmarkkinoilla nähdään toiveita pidempiaikaisesta tulitauosta Iranin sodassa, mikä on rauhoittanut pelkoja kiihtyvästä inflaatiosta ja uusista ohjauskorkojen korotuksista. Tämä näkyy suoraan asuntolainojen hinnoittelussa ja tuo helpotusta etenkin ensiasunnon ostajille.
Ensiasunnon ostajat puristuksessa – pienikin koronlasku helpottaa
Ensiasunnon ostajille viime viikot ovat olleet hermoja raastavia. Monet ovat budjetoineet asuntokauppansa matalammilla koroilla ja odottaneet korkojen mahdollisesti vielä laskevan, kunnes Iranin sodan talousvaikutukset käänsivät kehityksen päinvastaiseksi.
26-vuotias Amy Worrell ja hänen poikaystävänsä, 30-vuotias Tommy Adeyemi, ovat ostamassa ensimmäistä yhteistä kotiaan Hertfordshiressa viiden vuoden säästämisen jälkeen. Vain muutamassa päivässä lainatarjouksen korko nousi selvästi – mutta nyt pari toivoo, että korot ehtivät laskea ennen lopullista sopimusta.
”Se tekee niin valtavan eron”, Amy kuvailee. ”Olemme jo joutuneet pidentämään laina-aikaamme viidellä vuodella 40 vuoteen.”
Pariskunta on hyväpalkkaisissa töissä, asuu yhä vanhempiensa luona välttääkseen korkeita vuokria ja on tehnyt isoja uhrauksia säästääkseen. Silti oman kodin ostaminen tuntuu äärimmäisen tiukalta.
”Kodin omistamisen ei pitäisi olla luksusta”, Amy sanoo. ”Mietin, miten esimerkiksi supermarketissa työskentelevä ihminen voi koskaan päästä omistusasuntoon.”
Amy ajaa töihin viitenä päivänä viikossa, mikä tarkoittaa, että hän kamppailee myös sodan takia nousseiden polttoainekulujen kanssa. Monelle kotitaloudelle tilanne on sama: asumiskulut, ruoka ja liikkuminen kallistuvat samanaikaisesti.
Kustannuspaineet kasvavat: asuminen, polttoaine ja ruoka kallistuneet
Iso-Britannian tilastokeskuksen (Office for National Statistics) tuoreiden lukujen mukaan kaksi kolmesta (67 %) aikuisesta raportoi elinkustannustensa nousseen maaliskuussa. Suurimmat syyt olivat polttoaineen ja ruoan kallistuminen – molemmat tekijöitä, joihin Iranin sodan vaikutukset energiamarkkinoilla ovat heijastuneet.
Monille asuntovelallisille kiinteäkorkoinen asuntolaina on ollut tärkeä turvaverkko. Kiinteän koron sopimusaikana – yleensä kahden tai viiden vuoden jaksoissa – korko ei muutu, vaikka markkinakorot heiluisivat. Ongelmia syntyy, kun sopimuskausi päättyy ja on aika neuvotella uusi laina: silloin markkinoiden äkilliset muutokset voivat nostaa asumiskustannuksia nopeasti.
Viimeiset kuusi viikkoa ovat olleet erityisen vaikeita niille, joiden sopimus on loppunut tai jotka ovat vasta hakemassa lainaa ensimmäistä kotiaan varten. Odotukset laskevista tai vakaista koroista murenivat sodan aiheuttaman epävarmuuden myötä.
Miten markkinakorot ohjaavat asuntolainakorkoja?
Pankkien asuntolainakorkoja ohjaa vahvasti niin sanottu swap-korko, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä keskuspankin, tässä tapauksessa Englannin pankin, tulevasta korkopolitiikasta. Kun markkinat uskovat ohjauskorkojen nousevan, myös swap-korot ja siten asuntolainojen kiinteät korot nousevat – ja päinvastoin.
Toiveet sodan päättymisestä tai ainakin pidemmästä tulitauosta ovat vähentäneet pelkoja hallitsemattomasta inflaatiosta. Tämä on laskenut odotuksia uusista keskuspankin koronnostoista ja painanut swap-korkoja alaspäin. Se heijastuu nyt viiveellä pankkien tarjouksiin uusista asuntolainoista.
Useat suuret lainanantajat, kuten Halifax, HSBC ja Santander, ovat jo ilmoittaneet laskevansa uusien kiinteäkorkoisten asuntolainojen korkoja.
”Hinnanalennukset saavat selvästi lisää vauhtia”, sanoo välittäjä Trinity Financialin Aaron Strutt. ”Nämä muutokset tulevat helpotuksena monille lainanhakijoille, jotka haluavat päästä asuntomarkkinoille lähiaikoina.”
Korkohuipusta varovaiseen laskuun – mutta ei vielä ennen sotaa vallinneelle tasolle
Rahoituspalvelu Moneyfactsin mukaan kahden vuoden kiinteäkorkoisen lainan keskikorko oli 4,83 % sodan alkaessa. Sen jälkeen lukema nousi nopeasti ja saavutti huipun viikko sitten, jolloin keskimääräinen korko oli jo 5,90 %.
Nyt keskimääräinen korko on laskenut 5,87 prosenttiin, ja lisää pankkeja odotetaan seuraavan perässä. Asiantuntijat arvioivat, että lasku voi jatkua, mutta korot tuskin palaavat Iranin sotaa edeltäneelle, selvästi matalammalle tasolle lyhyellä aikavälillä.
Moneyfactsin Adam French korostaa Lähi-idän tilanteen merkitystä: ”Markkinat ovat ottaneet myönteisesti vastaan uutiset Hormuzinsalmen uudelleenavaamisesta. Se vahvistaa näkemystä, että asuntolainojen hinnoittelu on saattanut saavuttaa huippunsa.”
Samalla hän varoittaa: ”Viimeaikainen vaihtelu osoittaa, kuinka nopeasti hinnoittelu voi jälleen muuttua.”
Pitäisikö asuntolaina lukita nyt vai odottaa?
Neuvontayritys Mortgage Confidencen Jo Jingree kehottaa lainanhakijoita toimimaan harkiten mutta päättäväisesti. Hänen mukaansa ne, jotka ovat viimeisen viikon tai kahden aikana lukinneet korkonsa, saattavat nyt kyetä neuvottelemaan parempia ehtoja, jos pankit jatkavat korkojen laskemista.
”Jos olet odottanut koronlaskuja, nyt voi olla oikea hetki lukita laina”, Jingree sanoo. ”Vaikka on mahdollista, että korot laskevat vielä lisää, tilanne on kaikkea muuta kuin vakaa, ja pidemmälle odottaminen voi olla riski.”
Asuntolainaa suunnitteleville tai lainansa uusiville tämä tarkoittaa kompromissia: hakeaanko hieman parempaa korkoa odottamalla, vai lukitaanko jo nähty lasku ennen kuin markkinat mahdollisesti kääntyvät taas ylöspäin?
Taloudellinen puskurirahasto entistä tärkeämpi
Rahoitusasiantuntijat korostavat, että epävarmuus kuuluu nyt olennaisesti kuvaan. Siksi velallisten tulisi rakentaa taloudellinen puskurirahasto, joka auttaa selviytymään, jos korot nousevat tulevaisuudessa uudelleen tai jos tulot heikkenevät esimerkiksi työttömyyden tai sairastumisen vuoksi.
Versed Financialin johtaja Katrina Horstead suosittelee erityisesti ensiasunnon ostajille, että he:
- pyrkivät säästämään useiden kuukausien nettotuloja hätävararahastoksi
- laskelmoivat asuntolainansa siten, että selviävät myös jonkin verran nykyistä korkeammalla korolla
- välttävät sitoutumista liian kalliiseen asuntoon, vaikka pankki myöntäisi suuren lainasumman
- kiinnittävät huomiota myös muihin nouseviin menoihin, kuten energiaan, ruokaan ja liikkumiseen.
Vaikka markkinoilla on tällä hetkellä noin tuhat asuntolainatuotetta vähemmän kuin ennen sotaa, tarjolla on silti tuhansia eri vaihtoehtoja. Pankit kilpailevat yhä uusista asiakkaista ja ovat valmiita myöntämään ensimmäistä kotiaan ostaville aiempaa suurempia lainoja – mikä voi olla houkuttelevaa, mutta myös riskialtista, jos korot myöhemmin nousevat.
Laajempi talouspaine näkyy myös vapaa-ajassa ja tapahtumissa
Elinkustannusten nousu vaikuttaa kotitalouksiin kokonaisvaltaisesti: se kaventaa liikkumavaraa niin asumisessa, arjen kulutuksessa kuin vapaa-ajan menoissa. Samaan aikaan kulttuuri- ja tapahtumakenttä pyrkii houkuttelemaan yleisöä, joka pohtii entistä tarkemmin, mihin rahansa käyttää. Esimerkiksi suuressa kansainvälisessä festivaalissa Coachella 2024 -tapahtumassa megatähdet, muoti ja paparazzikulttuuri heijastavat omaa ääripäätään kulutuskulttuurista – kaukana siitä todellisuudesta, jossa monet ensiasunnon ostajat joutuvat kiristämään vyötään.
Asuntomarkkinoilla suunta on kuitenkin varovaisen myönteinen: Iranin sodan aiheuttaman korkohuipun jälkeen ensimmäiset merkit korkojen hellittämisestä antavat toivoa, että oman kodin hankinta voisi pitkällä aikavälillä muuttua jälleen hieman saavutettavammaksi.
Ei sisällä instagram post:eja
