Ikonisimmat Mestarien liigan finaaliesitykset – kaikkien aikojen TOP 10

Mestarien liigan finaali on eurooppalaisen seurajalkapalloilun suurin näyttämö. Yhden illan huippuesitys voi määritellä pelaajan koko uran – sankariteot jäävät ikuisiksi ajoiksi jalkapallofolkloreen, ja epäonnistumisetkin muistetaan vuosikymmeniä.

Kun lauantain huippuottelu Arsenalin ja hallitsevan mestarin Paris Saint-Germainin välillä lähestyy, on täydellinen hetki katsoa taaksepäin ja listata historian ikonisimmat yksittäiset Mestarien liigan finaaliesitykset. Alla oleva TOP 10 -lista yhdistää viime hetken maaleja, täydellistä pelillistä taidetta ja maalivahtien sankaritarinoita.

10. Paul Lambert – Borussia Dortmund v Juventus, 1997

Zinedine Zidanea pidetään Mestarien liigan kuninkaana sekä pelaajana että valmentajana. Silti yksi finaali – ja yksi vastustaja – on jäänyt erityisesti hänen mieleensä. Vuosia myöhemmin Zidane huudahti Paul Lambertille tavatessaan tämän: ”Voi hyvä luoja, se peli!”

Lambert liittyi Dortmundiin ilmaisella siirrolla vuonna 1996. Samana kesänä seura hankki Portugalin tähden Paulo Sousan suoraan Juventuksesta, hallitsevasta Euroopan mestarista. Silti juuri skotlantilainen keskikenttämies kirjoitti nimensä Westfalenstadionin historiaan.

Dortmund pudotti välierissä Manchester Unitedin ja kohtasi finaalissa Münchenissä Juventuksen, jonka pelintekijänä loisti maailman parhaaksi nouseva Zidane. Lambert sai tehtäväkseen mahdottomalta kuulostavan roolin: miesvartioida ranskalaisvelhoa.

Lambert kertoi myöhemmin, miten vaikeaa Zidanea oli seurata: tämä liikkui pallosta poispäin, katosi selän taakse ja houkutteli prässäämään väärään suuntaan. Siitä huolimatta skotti ei antanut tuumaakaan periksi. Zidane ei päässyt dominoimaan, ja Dortmund rakensi 3–1-voiton ja mestaruuden juuri Lambertin järkähtämättömän työn varaan.

Juventuksen johtoportaaseen esitys teki niin suuren vaikutuksen, että he tarjosivat Lambertista siirtoa seuraavana kesänä. Myöhemmin entinen Juve-pelaaja ja nykyinen valmentaja Antonio Conte sanoi Lambertille: ”Olit uskomaton.”

9. Rodri – Manchester City v Inter Milan, 2023

Kun Manchester City hävisi Mestarien liigan finaalin Chelsealle vuonna 2021, moni puhui Pep Guardiolan yliajattelusta – yksi isoista ratkaisuista oli keskikentän ankkurin Rodrin jättäminen penkille. Kaksi vuotta myöhemmin espanjalainen oli Cityn mestaruuden ja historiallisen triplamestaruuden kivijalka.

Rodri dominoi keskikenttää Istanbulissa Interiä vastaan. Hän suojasi puolustusta, avasi peliä, rauhoitti rytmiä ja kiihdytti tempoa silloin, kun piti. Kaiken kruunasi huippulaadukas voittomaali – laukaus rangaistusalueen rajalta, suoraan verkon perukoille ratkaisevalla hetkellä.

Ottelun jälkeen Rodri kuvasi tunnettaan yhdellä sanalla: ”Emotional. A dream come true” – ja päätyi innostuksissaan kiroilemaan suorassa lähetyksessä. Finaali sinetöi hänen asemansa yhtenä maailman tärkeimmistä keskikenttäpelaajista.

8. Didier Drogba – Chelsea v Bayern München, 2012

Didier Drogballe Mestarien liigan finaali oli pitkään tuskallinen muisto. Vuonna 2008 hänet ajettiin ulos jatkoajalla Manchester Unitedia vastaan, ja Chelsea hävisi lopulta rangaistuspotkukilpailussa. Neljä vuotta myöhemmin sama pelaaja kirjoitti täysin toisenlaisen luvun historiaan.

Finaalissa 2012 Bayern hallitsi peliä kotikentällään Münchenissä ja meni myöhään johtoon. Chelsean ja Drogbankin unelma näytti murenevan. 88. minuutilla Norsunluurannikon hyökkääjä nousi kuitenkin kulmapotkussa korkeimmalle ja puski vastustamattomasti pallon Manuel Neuerin selän taakse.

Jatkoajalla Drogba aiheutti rankkarin rikkomalla Arjen Robbenia, mutta Petr Cech torjui hollantilaisen yrityksen. Ottelu eteni rangaistuspotkukilpailuun, jossa Drogba asteli pilkulle viimeisenä laukojana – ja sijoitti kylmänviileästi voittomaalin, tuoden Chelsealle seuran ensimmäisen Mestarien liigan mestaruuden.

Samassa kilpailussa koettu syvä pettymys vuonna 2008 kääntyi täydelliseksi lunastukseksi neljä vuotta myöhemmin.

7. Oliver Kahn – Bayern München v Valencia, 2001

Oliver Kahn oli maalissa, kun Manchester United käänsi vuoden 1999 finaalin lisäajalla Bayern Müncheniä vastaan. Se oli yksi seuran tuskallisimmista illoista. Kaksi vuotta myöhemmin sama maalivahti korjasi tilit ja nousi sankariksi Milanossa Valencialta otetussa mestaruudessa.

Bayern kantoi mukanaan 25 vuoden mestaruuskuivaa Euroopassa ja vuoden 1999 traumaa. Finaali Valenciata vastaan eteni 1–1-lukemista rangaistuspotkukilpailuun, jossa Kahn otti joukkueensa harteilleen.

Bayern oli rankkareissa tappiolla 2–1, kun Kahn torjui Zlatko Zahovicin yrityksen. Myöhemmin hän sai kätensä Amedeo Carbonin laukauksen alle ja ohjasi pallon ylärimaan. Kun tilanne oli 5–4 Bayernin hyväksi äkkikuolemakierroksella, Kahn aavisti jälleen oikein ja torjui Mauricio Pellegrinon yrityksen – 25 vuoden odotus päättyi, ja Bayern nosti pokaalin.

Samana vuonna Kahn valittiin maailman parhaaksi maalivahdiksi ja hän sijoittui Ballon d’Or -äänestyksessä kolmanneksi – harvinainen kunnianosoitus pelaajalle hänen pelipaikaltaan.

6. Zinedine Zidane – Real Madrid v Bayer Leverkusen, 2002

Zidane siirtyi Bordeaux’sta Juventukseen kesällä 1996 juuri, kun torinolaisseura oli voittanut Mestarien liigan. Kaikki näytti viittaavan siihen, että lisää mestaruuksia seuraisi. Juve pääsi finaaliin heti Zidanen ensimmäisellä kaudella, mutta Dortmund, Lambert keulakuvanaan, vei pokaalin.

Seuraavana vuonna Juventus hävisi jälleen finaalissa – tällä kertaa Real Madridille. Italialaisseura ei ole sittemmin Mestarien liigaa voittanut. Zidane sen sijaan siirtyi maailmanennätyssummalla Real Madridiin ja pääsi Galacticojen riveissä uudestaan tavoittelemaan himoittua trofeeta.

Vuonna 2002 Hampden Parkilla pelatussa finaalissa Bayer Leverkusenia vastaan syntyi yksi kilpailun historian kuuluisimmista maaleista. Ottelu oli 1–1, kun Roberto Carlos keskitti pallon korkeana kaarena rangaistusalueen rajalle. Zidane seurasi palloa kuin tarkka-ampuja – antoi sen pudota täydellisesti oikeaan kohtaan ja laukoi vasurillaan ilmasta täydellisen volleyn suoraan yläkulmaan.

Maali oli paitsi esteettinen mestariteos, myös ratkaiseva: se jäi ottelun voittomaaliksi ja varmisti Zidanen ainoan Mestarien liigan mestaruuden pelaajana. Samalla siitä tuli yksi koko kilpailun tunnistettavimmista hetkistä.

5. Diego Milito – Inter Milan v Bayern München, 2010

Diego Milito ei koskaan ollut supertähti samalla tavalla kuin monet Argentiinan huippuhyökkääjät. Hänen uransa kulki Racing Clubin, Real Zaragozan ja Genoan kautta – hyvä maalintekijä, mutta pitkään parrasvalojen ulkopuolella. Kaikki muuttui, kun José Mourinho hankki hänet Interiin.

Kaudella 2009–2010 Milito nousi Inter-legendojen joukkoon. Hän teki voittomaalin Coppa Italian finaalissa ja ratkaisi myöhemmin myös Serie A:n mestaruuden. Kaiken kruunasi Mestarien liigan finaali Bayern Müncheniä vastaan Madridissa.

Militon kahden maalin ilta oli täydellinen esimerkki siitä, miksi Mourinho rakasti häntä. Ensimmäisessä maalissa hän pudotti pitkän pallon päällään Wesley Sneijderille ja viimeisteli kylmästi takaisin saadun syötön. Toisessa hän harhautti puolustajan pois jaloistaan ja sijoitti pallon rauhallisesti maaliin – kliinistä hyökkääjätaitoa paineen alla.

Inter voitti 2–0, varmisti triplamestaruuden ja Milito palasi Milanoon sankarina. Mourinho siirtyi kesän jälkeen Real Madridiin, mutta argentiinalaisen nimi jäi pysyvästi Nerazzurrin historiaan.

4. Lionel Messi – Barcelona v Manchester United, 2011

Lionel Messi on voittanut Mestarien liigan neljä kertaa, ja jokaisessa finaalissa, jossa hän on ollut avauksessa, hän on loistanut. Wembleyllä vuonna 2011 nähty esitys Manchester Unitedia vastaan on silti monien mielestä yksi kaikkien aikojen täydellisimmistä yksilösuorituksista finaalissa.

Messi teki Unitedin puolustuksesta avuttoman. Hän liikkui taskuihin, pudotti syvälle hakemaan palloa, kiihdytti puolustuslinjan eteen ja ohitti pelaajia kuin olisi pelannut videopeliä helpoimmalla vaikeustasolla. Punapaitojen yritykset pysäyttää hänet näyttivät toivottomilta.

Argentiinalainen viimeisteli itse vain yhden maalin, mutta se oli tyylipuhdas: rauhallinen, matala laukaus boksin ulkopuolelta David de Gean edeltäjän Edwin van der Sarin ohi alakulmaan. Loppulukemat 3–1 jopa imartelivat Unitedia – Barcelona oli ylivoimainen, ja Messin esitys oli illan kirkkaimpana loistanut jalokivi.

3. Gareth Bale – Real Madrid v Liverpool, 2018

Gareth Bale ei koskaan ollut Santiago Bernabéun yleisön yksiselitteinen suosikki, vaikka teki ratkaisevia maaleja vuodesta toiseen. Vuoden 2018 finaalissa Kiovassa walesilainen kirjoitti kuitenkin nimensä Real Madridin historiaan tavalla, jota on mahdoton ohittaa.

Tilanne oli 1–1, kun Bale vaihdettiin kentälle tunnin kohdalla. Vain parin minuutin kuluttua hän teki yhden Mestarien liigan historian häikäisevimmistä finaalimaaleista: Marcelo keskitti, Bale heittäytyi akrobaattiseen saksipotkuun ja pommitti pallon kaarella Liverpoolin maalin kattoon. Se oli puhdas tekniikan, rohkeuden ja hetken vaistonvaraisen nerouden yhdistelmä.

Loppuhetkillä Bale iski jälleen. Hän sai pallon kaukaa maalista ja täräytti hurjan laukauksen, joka leijaili ja kiersi ilmassa vaikeasti. Liverpool-maalivahti Loris Karius arvioi pallon lentoradan väärin, haparoi ja ohjasi sen käsillään omaan maaliin. Bale oli pelannut vain noin 30 minuuttia, mutta kahden maalin tehohetki ratkaisi finaalin ja sinetöi Real Madridin mestaruuden – ja todennäköisesti myös Kariuksen uran suunnan.

2. Teddy Sheringham – Manchester United v Bayern München, 1999

Vuoden 1999 finaali Barcelonassa on yksi Mestarien liigan historian dramaattisimmista otteluista. Manchester United oli häviämässä 1–0 Bayern Münchenille, kun lisäaika alkoi. Sir Alex Ferguson heitti kentälle supervaihtomiehensä Teddy Sheringhamin ja Ole Gunnar Solskjærin – ja loppu on jalkapallotarua.

On houkuttelevaa niputtaa kaksikko yhdeksi tarinaksi, mutta yksittäisten suoritusten listalla Sheringham nousee hiuksenhienosti norjalaista edelle. Ensin hän tasoitti ottelun: lisäajalla Peter Schmeichel nousi kulmapotkussa boksiin, Bayern ei saanut palloa kunnolla purettua ja Ryan Giggsin hätäinen laukaus ohjautui Sheringhamille, joka sijoitti pallon maaliin ja juoksi juhlimaan samalla, kun vilkuili oliko paitsio.

Heti perään United sai uuden kulmapotkun. Sheringham voitti pääpallon ja jatkoi sen maalin eteen, missä Solskjær oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tökkäsi voittomaalin. ”And Solskjær has won it!” kaikuu yhä monen korvissa – mutta ilman Sheringhamin tasoitusta ja jatkopuskuakin tätä hetkeä ei olisi koskaan syntynyt.

1. Steven Gerrard – Liverpool v AC Milan, 2005

Vuoden 2005 finaali Istanbulissa on legenda jo itsessään – mutta sen ytimessä on yksi yksilösuoritus, joka kiteyttää johtajuuden ja henkisen kestävyyden merkityksen huipputasolla. Liverpool oli tauolla 3–0 tappiolla AC Milania vastaan. Vastassa oli superjoukkue: Hernán Crespo ja Andrij Ševtšenko hyökkäyksessä, keskikentällä Kaká, Clarence Seedorf ja Andrea Pirlo. Moni piti ottelua käytännössä ratkenneena.

Steven Gerrard ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan. Vain yhdeksän minuuttia toisen puoliajan alun jälkeen hän nousi korkeimmalle ja puski kavennuksen verkkoon. Sen jälkeen hän kääntyi kohti Liverpoolin kannattajia, pyöritti käsivarsiaan ja sytytti koko katsomon ja joukkueensa uskomaan mahdottomaan.

Vladimir Šmicer laukoi pian toisen maalin, ja hetken kuluttua Gerrard rynnisti boksiin ja pakotti Gennaro Gattuson rikkomaan itseään. Xabi Alonso epäonnistui ensin rangaistuspotkussa, mutta iski irtopallon sisään ja tasoitti ottelun 3–3:een.

Loppuottelun ajan Gerrard juoksi jokaisen nurkan läpi, pelasi keskikentällä, auttoi laitapuolustusta ja teki kaikkensa pitääkseen Milanon hyökkääjät kurissa, vaikka krampit alkoivat painaa. Lopulta rangaistuspotkukilpailussa Jerzy Dudek nousi sankariksi, mutta koko nousun henkinen ja pelillinen moottori oli Gerrard – pelaaja, jonka kaukolaukaus Olympiakosia vastaan oli jo aiemmin vienyt Liverpoolin ylipäätään pudotuspeleihin.

Istanbulin ilta teki Gerrardista pysyvän osan Mestarien liigan mytologiaa ja on monelle kaikkien aikojen ikonisin finaaliesitys.

Mestarien liigan finaaliperintö ja moderni jalkapallo

Nämä kymmenen esitystä kertovat, miten yksittäinen pelaaja voi nousta esiin paineen alla. Oli kyse maalivahdin sankaritorjunnoista, puolustavan keskikentän näkymättömästä työstä tai supertähden taianomaisista hetkistä, Mestarien liigan finaali on näyttämö, jolla syntyy jalkapallon suurimpia legendoja.

Samalla moderni jalkapallo muistuttaa, että loistokkaiden iltojen taustalla on usein myös synkempiä tarinoita – kuten taloudelliset ja eettiset kiistat suurten seurojen ja sponsorien ympärillä. Esimerkiksi Australian jättimäinen korvauskanne 3M-yhtiötä vastaan PFAS-ikikemikaaleista muistuttaa, että urheilun rahavirtoihin liittyy usein myös ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksiä, jotka eivät näy suoraan pelikentällä, mutta vaikuttavat lajin tulevaisuuteen.

Kun uudet finaalisankarit nousevat esiin, he liittyvät tähän jatkumoon – listaan pelaajia, joiden yksi täydellinen ilta Mestarien liigan finaalissa jää elämään sukupolvien ajaksi.

Ei sisällä instagram post:eja