Eläinlääkärit vaativat reseptivapaiden kirppulääkkeiden kieltoa lemmikeille ympäristösyistä
Iso-Britanniassa eläinlääkärit vaativat, että lemmikkien omistajien laajasti käyttämät reseptivapaat kirppu- ja punkkilääkkeet kielletään. Asiantuntijoiden mukaan etenkin kuukausittain ennaltaehkäisevästi käytettävät valmisteet kuormittavat vakavasti ympäristöä – ilman, että niistä olisi useimmille lemmikeille todellista tarvetta.
Ympäristölle haitalliset tehoaineet suurennuslasin alla
Monissa kissoille ja koirille tarkoitetuissa paikallisvaleluliuoksissa (spot-on -valmisteissa) käytetään kahta voimakasta loislääkettä: fipronilia ja imidaklopridia. Ympäristötutkijat ovat varoittaneet, että nämä aineet ovat erittäin myrkyllisiä villieläimille ja vesieliöille.
Iso-Britannian ylähuoneen ympäristövaliokunnalle todistaneiden eläinlääkäreiden mukaan on kertynyt vahvaa näyttöä siitä, että fipronil ja imidaklopridi huuhtoutuvat lemmikkien turkista veteen – esimerkiksi peseytymisen, sateen tai uimisen seurauksena – ja tappavat vesieliöstöä ravintoketjun pohjalla. Tämä vaikuttaa edelleen kaloihin, lintuihin ja muihin nisäkkäisiin.
Samat tehoaineet on jo aiemmin kielletty maataloudessa käytettävissä torjunta-aineissa Iso-Britanniassa, koska niiden todettiin tappavan mehiläisiä, perhosia ja muita pölyttäjiä. Asiantuntijoiden mielestä on ristiriitaista, että samoja neurotoksiineja käytetään edelleen rutiininomaisesti lemmikkien kirppulääkkeissä.
Eläinlääkärit: kuukausittainen ennaltaehkäisy usein turhaa
Britannian eläinlääkäriliiton (BVA) varapuheenjohtaja, tohtori Elizabeth Mullineaux kertoi valiokunnalle, että liiton 20 000 jäsenen keskuudessa tehdyissä kyselyissä:
- 80 % kannatti reseptivapaiden spot-on -valmisteiden myynnin kieltämistä yleisölle
- yli 70 % oli sitä mieltä, että ympärivuotinen, rutiininomainen ennaltaehkäisevä käsittely pitäisi lopettaa
Mullineaux’n mukaan käytäntö ja eläinlääkäreiden oma toiminta ovat jo erkaantuneet toisistaan:
“Käytämme näitä tuotteita täysin rutiininomaisesti. Jos kysyt useimmilta eläinlääkäreiltä, mitä he tekevät omien lemmikkiensä kanssa, emme hoida omia eläimiämme samalla tavalla kuin joissain vastaanotoissa asiakkaille myydään”, hän totesi.
Chipping Norton Veterinary Hospitalin johtava eläinlääkäri, tohtori Martin Whitehead, arvioi, että lähes kaikki ennaltaehkäisevästi lemmikeille annettavat loislääkkeet ovat tarpeettomia. Hänen mukaansa hoito pitäisi aloittaa vasta, kun kirppu- tai punkkiongelma on todettu, ei varmuuden vuoksi joka kuukausi.
Tehokas hoito vain todettuun tartuntaan
Eläinlääkäri ja Grantham-instituutin vieraileva tutkija, tohtori Rose Perkins, kertoi, ettei ole koskaan antanut ennaltaehkäiseviä käsittelyjä omalle koiranpennulleen tai kissalleen. Kissansa hän on joutunut hoitamaan kirppujen takia vain kerran – silloin hän käytti isoksatsoliini-tablettia, ei paikallisvaleluliuosta.
Perkinsin mukaan tutkimusnäyttö tukee selvästi käytäntöä, jossa kirppulääkkeitä annetaan vain todetun tartunnan hoitoon. Hänen mukaansa tämä on:
- linjassa sen kanssa, miten antibiootteja käytetään – vain tarpeeseen, ei varmuuden vuoksi
- lemmikinomistajalle huomattavasti edullisempaa
- turvallisempaa ympäristölle
- tehokasta, sillä isoksatsoliinit ovat erittäin toimivia valmisteita
Viranomaiset harkitsevat kieltoa – eläinlääkärit: ei riitä
Iso-Britannian ympäristö-, maatalous- ja maaseutuministeriö (Defra) harkitsee yleisen myynnin kieltoa spot-on -kirppulääkkeille. Ministeriö käynnisti äskettäin selvityksen ja kampanjan, jossa lemmikinomistajia kehotetaan käyttämään valmisteita “oikein”.
Eläinlääkäripaneelin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä. Perkins kertoi kyselytutkimuksestaan, jossa vain yksi sadasta eläinlääkäristä käytti fipronilia ensisijaisena kirppulääkkeenä omille lemmikeilleen. “He tietävät, että se saastuttaa ja että se on tehottomampi vaihtoehto”, Perkins sanoi.
Hänen mukaansa myös valtion rahoittama tutkimus osoittaa, että ympäristön saastuminen tapahtuu, vaikka omistajat noudattaisivat käyttöohjeita täsmällisesti. Tämä viittaa siihen, että nykyinen virallinen ohjeistus on puutteellinen: ongelma ei ole vain väärässä käytössä tai hävittämisessä, vaan itse jatkuvassa ennaltaehkäisevässä käytössä.
“Saastuminen tapahtuu oikeasta käytöstä huolimatta. Ei ole näyttöä siitä, että väärä annostelu tai väärä hävittäminen olisi pääasiallinen saastumisen lähde”, Perkins tiivisti.
Tutkijoiden mukaan todisteet riittävät täyskieltoon
Ympäristötutkijat, jotka todistivat valiokunnalle aiemmassa istunnossa, kertoivat, että fipronil ja imidaklopridi huuhtoutuvat helposti veteen ja tappavat hyönteisiä, jotka ovat ravintoketjun perusta. Ekologinen konsultti Matthew Shardlow arvioi, että kirppulääkkeissä käytetyt tehoaineet ovat niin myrkyllisiä ja niin helposti siirtyvät ihmisiin, kodin pintoihin ja veteen, että ne pitäisi vetää markkinoilta kokonaan.
Shardlow’n mukaan lisätutkimusta ei enää tarvita päätöksenteon tueksi: “Tiedämme jo tarpeeksi toimiaksemme. Meillä on kaikki tarvittava näyttö fipronilin ja imidaklopridin osalta. Nämä aineet kiellettiin maataloudessa itse asiassa vähemmällä näytöllä kuin mitä meillä nyt on lemmikkien kirppulääkkeistä.”
Imperial College Londonin ekologian professori Guy Woodward muistutti, että imidaklopridi on erittäin vesiliukoinen ja vaarallinen hyvin pieninäkin pitoisuuksina – hän havainnollisti määrää vertaamalla sitä kahteen sokeripalaan 400 olympia-altaan vesimäärässä. “Nämä aineet ovat äärimmäisen myrkyllisiä hyvin pieninä pitoisuuksina… ja vasta nyt alamme nähdä saastumisen todellisen mittakaavan”, Woodward sanoi.
Teollisuus ja viranomainen puolustavat ennaltaehkäisyä
Iso-Britannian eläinlääkeviranomainen Veterinary Medicines Directorate (VMD) sanoo pyrkivänsä rajoittamaan spot-on -valmisteiden ympäristövaikutuksia ja viittaa käynnissä olevaan kuulemiseen ja tietoisuuskampanjaan. Virasto painottaa haluavansa kuulla mahdollisimman monia näkökulmia, jotta eläinten terveys ja ympäristönsuojelu voidaan sovittaa yhteen.
Myös eläinlääketeollisuuden etujärjestö NOAH (National Office of Animal Health) puolustaa ennaltaehkäisevän loiskontrollin merkitystä. Järjestön toimitusjohtaja Dawn Howard korostaa, että loistorjunta ja ennaltaehkäisevä lääkitseminen ovat olennainen osa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista. Howard kehottaa välttämään hätiköityjä johtopäätöksiä ennen kuin DeFra:n kuuleminen on päättynyt ja muistuttaa maan tiukasta eläinlääkelainsäädännöstä.
Lemmikinomistajan näkökulma: terveys, kustannukset ja ympäristö puntariin
Lemmikinomistajien kannalta keskustelun ytimessä on kysymys siitä, miten yhdistää lemmikin terveys, kustannustehokkuus ja ympäristönsuojelu. Monet ovat tottuneet kuukausittaisiin ennaltaehkäiseviin käsittelyihin, joita on pitkään pidetty itsestäänselvyytenä. Eläinlääkärijärjestöjen päivitetyt suositukset ja uudet tutkimustulokset haastavat nyt tämän käytännön.
Samankaltainen ristiriita eläinten terveyden, kustannusten ja julkisen järjestelmän kestävyyden välillä näkyy myös muualla terveydenhuollossa. Esimerkiksi Iso-Britannian hammashoidossa NHS-järjestelmän puutteet ovat pakottaneet monet kalliiseen yksityishoitoon, mikä nakertaa kotitalouksien säästöjä. Lemmikkien kohdalla vastaava taloudellinen ja eettinen pohdinta koskee sitä, kuinka paljon ennaltaehkäisevään lääkitsemiseen on perusteltua käyttää rahaa ja millä hinnalla ympäristön kannalta.
Useat eläinlääkärit painottavat, että paras ratkaisu on yksilöllinen riskinarviointi: lemmikin elinympäristö, elämäntapa ja mahdolliset kirppu- ja punkkiongelmat tulee arvioida tapauskohtaisesti yhdessä eläinlääkärin kanssa sen sijaan, että turvaudutaan automaattiseen, ympärivuotiseen lääkitykseen.
Ei sisällä instagram post:eja
