Christian Eriksenin sydänlaite pelasti jälleen – näin ICD toimi kentällä

Tanskalainen huippujalkapalloilija Christian Eriksen on sairaalan mukaan hyväntuulinen ja odottaa pääsevänsä pian kotiin, sen jälkeen kun hän romahti sunnuntaina Tanskan ja Ukrainan välisessä maaottelussa.

34-vuotiaan Eriksenin sydän pysähtyi sydänpysähdyksen seurauksena ensimmäisen kerran jo viisi vuotta sitten. Tuon tapauksen jälkeen hänen rintaansa asennettiin pieni, mutta elintärkeä laite – ICD (implantable cardioverter defibrillator), suomeksi implantoitava rytminsiirtodefibrillaattori – joka pelasti hänet nyt uudelleen.

Mikä on ICD ja miten se toimii?

ICD on pieni, ihon alle asetettava sydänlaite, joka tunnistaa sydämen vaaralliset rytmihäiriöt ja yrittää välittömästi korjata ne. Tanskan maajoukkueen lääkäri Morten Boesen kuvaili laitetta sydämentahdistimeksi ja kertoi sen “reagoineen juuri niin kuin pitääkin”.

ICD ei paranna sydänsairautta, vaan toimii hoitomuotona ja turvaverkkona. Se seuraa sydämen rytmiä jatkuvasti ja puuttuu peliin, jos rytmi muuttuu hengenvaarallisen nopeaksi tai epäsäännölliseksi.

ICD-laitteita on päätyypiltään kahta sorttia:

Ensimmäinen tyyppi asennetaan ihon alle, yleensä kainalon lähettyville. Se toimii kuin pieni defibrillaattori, josta lähtevät johdot kulkevat ihon alla rintakehän alueelle. Toinen päätyyppi yhdistetään suoraan sydämeen ja toimii osin kuin tahdistin: se voi antaa säännöllisiä sähköimpulsseja, jos sydän lyö liian hitaasti, ja voimakkaampia iskuja, jos rytmi muuttuu hengenvaaralliseksi.

Eriksenin tapauksessa ICD on hyvin todennäköisesti antanut voimakkaan sähköiskun, kun se havaitsi vaarallisen rytmihäiriön. Tavoitteena on palauttaa sydän takaisin normaaliin rytmiin – käytännössä kuin sydämen uudelleenkäynnistys.

Urheilukardiologi professori Aneil Malhotra Manchester Metropolitan Universityn urheiluinstituutista kuvaa tuntemusta näin: “Se tuntuu kuin raju lyönti rintaan.” Hänen mukaansa sydämen rytmin palauttaminen on kuin tietokoneen sammuttaminen ja käynnistäminen uudelleen – ja ICD:t ovat tässä työssä erittäin tehokkaita.

Ensimmäinen sydänpysähdys ja ICD:n asennus

Vuonna 2021 Eriksen koki dramaattisen sydänpysähdyksen kesken ottelun jalkapallon EM-kisoissa. Sydänpysähdyksessä verenkierto pysähtyy äkillisesti ja ihminen menettää tajuntansa. Eriksen romahti kentälle joukkuetovereiden ja koko jalkapallomaailman järkytykseksi.

Hän sai välittömästi painelu-puhalluselvytystä kentällä, ja siirrettävää defibrillaattoria käytettiin sydämen rytmin palauttamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan juuri nopea ensiapu pelasti hänen henkensä.

Muutamaa päivää tapauksen jälkeen Eriksenille asennettiin leikkauksessa ICD-laite rinnan alueelle. Tämä sisäinen defibrillaattori toimi nyt uudessa tilanteessa automaattisesti, ilman että paikalle tarvittiin erillistä laitetta.

Professori Malhotra korostaa, että tällä kertaa Eriksen ei joutunut odottamaan ulkopuolista apua: “Koska hänellä oli ICD valmiiksi paikallaan, hänen ei tarvinnut odottaa.” Laite toimi välittömänä turvaverkkona, joka käynnistyi sekunnin murto-osissa ja mahdollisti nopean toipumisen.

“Sokkiboksi”, joka valvoo sydämen rytmiä

St George’s, University of London -yliopiston kardiologian asiantuntija professori Michael Papadakis kutsuu ICD:tä “shock boxiksi” – sokkiboksiksi. Hänen mukaansa laite valvoo sydämen rytmiä jatkuvasti ja antaa tarvittaessa voimakkaan sähköiskun:

“Se huolehtii rytmistäsi ja jos se havaitsee erittäin nopean, hengenvaarallisen rytmihäiriön, se antaa iskun, joka hyppykäynnistää sydämen.”

Juuri näin tapahtui Eriksenin kohdalla: kun rytmi muuttui vaaralliseksi, laite tunnisti tilanteen ja laukaisi sähköiskun, joka palautti sydämen turvalliseen tahtiin.

Mistä sydänpysähdys johtuu – ja miksi se voi iskeä nuoriin urheilijoihin?

Sydänpysähdys ei ole sama asia kuin sydänkohtaus, vaikka käsitteet usein sekoitetaan. Sydänpysähdyksessä sydän lakkaa pumppaamasta verta, yleensä vakavan rytmihäiriön vuoksi. Taustalla voi olla:

– Sähköisen johtoradan häiriö, jolloin sydämen lyöntejä säätelevät impulssit eivät toimi oikein
– Sydänlihaksen tulehdus tai vaurioituminen
– Geneettinen sydänsairaus tai rakenteellinen poikkeama

Nuorilla ihmisillä taustasyy voi olla perinnöllinen tai hankittu, esimerkiksi infektion, lääkereaktion tai tulehduksen seurauksena. Harvinaisissa tapauksissa syytä ei löydetä lainkaan, vaikka tutkimuksia tehtäisiin laajasti.

Sydänongelmat nuorilla huippu-urheilijoilla ovat harvinaisia, mutta eivät tuntemattomia. Eriksenin ensimmäinen sydänpysähdys tapahtui yhdeksän vuotta sen jälkeen, kun Fabrice Muamba sai lähes kohtalokkaan sydänpysähdyksen Tottenhamia vastaan. Vielä aiemmin, vuonna 2003, Kamerunin maajoukkueen keskikenttäpelaaja Marc-Vivien Foé menehtyi kentälle Lyonissa.

Muamban ura päättyi lääkärien suosituksesta jo 24-vuotiaana. Toiset ovat kuitenkin pystyneet jatkamaan pelaamista ICD:n kanssa. Esimerkiksi entinen Manchester Unitedin keskikenttäpelaaja Daley Blind palasi kentille Ajaxissa ja Hollannin maajoukkueessa saatuaan sydänsairausdiagnoosin ja sydänlaitteen vuonna 2019.

Myös Luton Townin kapteeni Tom Lockyer romahti kentälle Valioliigan ottelussa Bournemouthia vastaan vuonna 2023. Kahden vuoden kuluttua sydänpysähdyksestään hän palasi ammattilaiskentille Bristol Roversin riveissä.

Nuorten äkkikuolemat ja seulonnan merkitys

Ammattilaisurheilun ulkopuolella sydänperäiset äkkikuolemat ovat merkittävä, mutta usein näkymätön ongelma. Brittiläisen hyväntekeväisyysjärjestön Cardiac Risk in the Young (CRY) mukaan Isossa-Britanniassa kuolee äkillisen sydänpysähdyksen seurauksena viikoittain 12 alle 35-vuotiasta.

Järjestön toimitusjohtaja tohtori Steve Cox muistuttaa, että Eriksenin toinenkin äkkikollapsi on karu muistutus siitä, miten tuhoisia sydänsairaudet voivat olla nuorille ihmisille ympäri maailmaa. Hän korostaa, että noin 80 prosentissa tapauksista ei ole etukäteisoireita ennen romahtamista.

Iso-Britanniassa toteutettujen seulontaohjelmien mukaan noin yhdellä 300:sta muuten terveestä 14–35-vuotiaasta on sydänsairaus, joka voi olla hengenvaarallinen, jos sitä ei havaita ajoissa. Tohtori Coxin mukaan seulonta ja varhainen diagnostiikka ovat avainasemassa riskien hallinnassa.

Professori Malhotran tutkimus nuorista jalkapalloilijoista viittaa siihen, että jopa yhdellä 250 pelaajasta voi olla sydänsairaus, joka vaatii seurantaa. Tilastot osoittavat myös, että mustilla urheilijoilla sydänperäisen äkkikuoleman riski on korkeampi kuin valkoisilla, vaikka tarkkaa syytä ei vielä tunneta.

Miten urheilijoita tutkitaan ja suojellaan?

Viime vuosina sydänriskien tunnistamisessa on otettu isoja edistysaskeleita. Englannissa kaikille 92 Valioliigan ja Football Leaguen seurojen pelaajille tehdään sydäntutkimus, kun he allekirjoittavat ensimmäisen ammattilaissopimuksensa. Tutkimus uusitaan 18- ja 20-vuotiaina.

Tutkimuksiin kuuluu EKG (elektrokardiogrammi), joka mittaa sydämen rytmiä ja sähköistä toimintaa, sekä sydämen ultraäänitutkimus, jossa tarkastellaan sydämen rakennetta ja mahdollisia rakenteellisia poikkeavuuksia.

Vielä joitakin vuosia sitten urheilijoille, joille oli asennettu ICD, suositeltiin usein urheilu-uran lopettamista. Tutkimusnäyttö on kuitenkin muuttanut käytäntöjä: nykyään tiedetään, että moni ICD:n käyttäjä voi jatkaa urheilua, myös kilpailullisella tasolla, kunhan riskit arvioidaan yksilöllisesti ja hoitotiimi seuraa tilannetta.

Yalen yliopiston urheilukardiologi ja rytmihäiriölääkäri professori Rachel Lampert kertoo, että noin 10 prosenttia ICD:n käyttäjistä saa jossain vaiheessa sähköiskun laitteen lauettua rytmihäiriön vuoksi. Hänen mukaansa tämä ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan siitä, että laite tekee juuri sen, mitä sen pitää.

Lampertin mukaan lääkäreiden suhtautuminen on muuttunut: aiemmin suurin osa ajasta käytettiin siihen, mitä potilas ei saa tehdä. Nyt painopiste on keskustelussa riskeistä, hyödyistä ja siitä, millainen elämä ja urheilu-ura on potilaalle tärkeä – ja ratkaisu tehdään yhdessä.

Erot maiden välillä ja Eriksenin tulevaisuus

Kaikki maat eivät suhtaudu samalla tavalla urheilijoihin, joilla on ICD. Esimerkiksi Italiassa jalkapalloilijoilta kielletään sekä ammattilais- että harrastetason pelaaminen, jos heillä on tällainen laite asennettuna. Muualla sääntely voi olla joustavampaa, ja päätös tehdään tapauskohtaisesti lääkärien ja urheilijan yhteistyönä.

On vielä epäselvää, jatkaako Christian Eriksen ammattilaisuraansa uusimman sydänpysähdyksen jälkeen. Professori Lampertin mukaan lääkärien on ensin selvitettävä, miksi sydämen rytmi muuttui ottelun aikana ja voidaanko riskiä pienentää lääkehoidolla, laiteohjelmoinnin muutoksilla tai muilla keinoilla.

Hän muistuttaa, että ICD:n sähköiskut voivat tulla milloin tahansa, riippumatta siitä, onko henkilö urheilija vai ei: “Se, että urheilu-ura päättyy, ei tarkoita, etteikö laite voisi laukaista iskua uudelleen.”

Eriksen itse kertoi jo vuonna 2022, kun hän palasi kentille Brentfordin paidassa, että hän tiesi ICD:n eräänä päivänä pelastavan hänen henkensä. Professori Lampert tiivistää tilanteen: “Aina oli mahdollisuus, että näin tapahtuisi.”

Sydänterveys, media ja urheilijoiden kohtelu

Eriksenin tapaukset ovat nostaneet sydänterveyden ja ensiapuvalmiuden keskiöön niin huippu-urheilussa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Samalla ne muistuttavat, miten herkästi urheilijoiden terveys voi päätyä julkisen keskustelun ja sosiaalisen median kohujen keskiöön.

Suomalaisessa mediaympäristössä on nähty, miten urheilijoiden ja poliitikkojen kuvia ja tilanteita voidaan käyttää rajuunkin poliittiseen kommentointiin ja parodiaan. Esimerkiksi tapauksessa, jossa Facebook poisti Ali Jahangirin kohukuvan perussuomalaisten ministereistä Meta-yhtiön puututtua törkeään kuvamuokkaukseen, käytiin laajaa keskustelua rajoista, vastuunjaosta ja siitä, milloin satiiri menee liian pitkälle. Samalla tavalla Eriksenin kaltaisten urheilijoiden terveysdraamoja on syytä käsitellä kunnioittavasti, faktoihin nojaten ja sensaationhakuisuutta välttäen.

Eriksenin tarina on muistutus siitä, kuinka pitkälle lääketiede ja laiteteknologia ovat kehittyneet – ja miten yksi pieni laite voi erottaa traagisen lopun toisesta mahdollisuudesta. Samalla se korostaa sydäntutkimusten, ensiapukoulutuksen ja defibrillaattoreiden saatavuuden merkitystä niin stadioneilla kuin arjen ympäristöissä.

Ei sisällä instagram post:eja