Ukrainan drooni-iskut syventävät Venäjän polttoainekriisiä ja halvaannuttavat Krimin huoltoreitit
Ukrainan johdonmukainen drooni- ja ohjuskampanja Venäjän miehittämillä alueilla on ajanut Moskovan vakavaan polttoainekriisiin. Pitkän kantaman iskut venäläisiin öljynjalostamoihin yhdistettynä tarkkoihin hyökkäyksiin kriittisiin tie- ja siltayhteyksiin ovat katkaisseet huoltolinjoja sekä armeijalle että siviileille.
Krim Venäjän miehityksen heikko lenkki
Erityisen pahasti kriisi näkyy Krimillä, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014. Niemimaa on ollut vuosia Venäjän sotatoimien tukikohta: sieltä on laukaistu ohjuksia ja drooneja syvälle Ukrainan alueelle. Samalla Krim on venäläisille suosittu lomakohde, mikä tekee polttoainepulan vaikutuksista näkyviä ja poliittisesti arkoja.
Ukrainan viimeaikaiset iskut ovat kohdistuneet etenkin tärkeään maantie- ja siltayhteyteen, joka yhdistää Etelä-Venäjän Rostovin Krimille miehitetyn Mariupolin satamakaupungin kautta. Ranskalaisen Atum Mundi -ajatuspajan analyytikko Clément Molin kuvaa tätä reittiä BBC:lle ”Venäjän miehityksen selkärangaksi etelässä”.
Molinin mukaan Ukraina on toukokuun alusta lähtien iskenyt noin 300 droonilla venäläisiin kuorma-autoihin, joista 30 on ollut polttoainetta kuljettavia säiliörekkoja. Iskujen tahti on hänen mukaansa kiihtynyt erityisesti viime viikkoina.
Polttoaine loppumassa – jonot ja säännöstely arkea Krimillä
Krimin huoltokriisi näkyy arjessa konkreettisesti. Sosiaalisessa mediassa leviää videoita, joissa nähdään satojen metrien mittaisia jonoja huoltoasemille. Paikallisten mukaan polttoainetta jonotetaan jopa kymmenen tuntia, eikä silloinkaan ole varmuutta, että bensa tai diesel riittää kaikille.
Simferopolista kotoisin oleva asukas kuvaili tilannetta riippumattomalle Bereg-sivustolle: ”Kävelen nyt töihin. Toki se on epämukavampaa kuin autolla ajaminen, mutta ei vielä katastrofi. Seuraavaksi pitää varmaan ostaa hevonen.”
Useimmilla Krimin huoltoasemilla polttoainetta myydään vain ennakkoon ostettavilla kupongeilla, ja yhdelle asiakkaalle voidaan luovuttaa korkeintaan 20 litraa – jos polttoainetta ylipäätään on saatavilla.
Erityisen ahtaalla ovat venäläiset turistit, jotka saapuivat Krimille ennen kriisin kärjistymistä ja etsivät nyt epätoivoisesti tankkausmahdollisuuksia päästäkseen pois niemimaalta. Tilanne on niin vakava, että Moskovan nimittämät miehityshallinnot ovat avanneet erillisen puhelinlinjan turisteille polttoaineongelmien ratkaisemiseksi.
Paikalliset kertovat myös bensiinin ja dieselin hinnan nousseen rajusti. Krimin Kremlin-mielinen johtaja Sergei Aksjonov myönsi 5. kesäkuuta, ettei polttoainetarvetta pystytä nykyisellään kattamaan: satoja linja-autoja jää varikoille polttoainepulan takia.
Kerchin silta riskialtis – maayhteys Mariupolin kautta haavoittuvainen
Krimin huoltaminen on muuttunut Venäjälle logistiseksi painajaiseksi. Merikuljetukset ovat käyneet liian vaarallisiksi, kun Ukraina on iskenyt useisiin niemimaata palvelleisiin lauttoihin. Myös liikenne Venäjän mantereeseen yhdistävällä Kerchin salmen sillalla on ajoittain rajoittunut Ukrainan aiempien hyökkäysten ja niiden uhan vuoksi.
Venäjän öljyteollisuuteen perehtynyt Harvardin yliopiston Davis Centerin asiantuntija Craig Kennedy sanoo BBC:lle, ettei laittaisi ”dieselsäiliörekan kuljettajaa Kerchin sillalle tällä hetkellä – se on kuin kutsu onnettomuudelle”. Hänen mukaansa Venäjän on pakko turvautua maayhteyteen Mariupolin kautta, mikä tekee polttoainekuljetuksista haavoittuvaisia koko reitin matkalta.
Ukrainan iskut eivät rajoitu vain Krimiin. Drooni- ja ohjusiskuja on raportoitu myös miehitetyissä Luhanskin ja Hersonin alueilla. Iskujen seurauksena Moskovan nimittämät viranomaiset Luhanskissa ovat kieltäneet linja- ja tilausbussiliikenteen kahdella tärkeällä Mariupoliin ja Krimille johtavalla valtatiellä ja kehottaneet siviilejä välttämään niitä turvallisuussyistä.
Öljynjalostamot tulilinjalla – 40 % kapasiteetista pois pelistä?
Maayhteyksien katkeaminen ei ole Venäjälle ainoa ongelma. Ukraina on jo kuukausia iskenyt pitkän kantaman drooneilla ja ohjuksilla Venäjän öljynjalostamoihin ja polttoainevarastoihin syvällä Venäjän alueella.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan toukokuussa lähes 40 prosenttia Venäjän ”primääristä öljynjalostuskapasiteetista” oli tilapäisesti poissa käytöstä Ukrainan iskujen vuoksi. Kennedy arvioi, että kampanja on kehittynyt: aluksi kohteena olivat suuret jalostamot, mutta nyt iskuja suunnataan yhä enemmän paikallisiin jakeluverkkoihin ja varastointipisteisiin.
”Tällä on hyvin kohdennettu vaikutus tietyillä alueilla – sekä paikalliseen väestöön että sotilaskalustoon, erityisesti Krimillä”, Kennedy sanoo.
Venäjän sotakyky ja siviilit samassa puristuksessa
Jotkin venäläislähteet myöntävät, että Ukrainan iskut logistisiin solmukohtiin heikentävät suoraan Venäjän armeijan suorituskykyä. Pro-Kremlin-tili Rybar totesi Telegram-kanavallaan, että polttoaineen loppuminen huoltoasemilta näkyy myös etulinjassa: sama kriisi leikkaa sekä siviili- että sotilastarpeita.
”Logistiikkakriisi ei tee eroa sotilaallisten ja siviilitarpeiden välillä, vaan iskee kaikkeen yhtä aikaa”, Rybar kirjoitti.
Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkoihin kuuluva 413. erillinen pataljoona ”Raid” on yksi näkyvistä toimijoista droonioperaatioissa. Sen komentaja Jevhen Karas kertoi BBC:lle salaisesta sijainnista Ukrainassa, että heidän drooninsa ovat viime aikoina kohdanneet vain vähäistä vastarintaa Venäjän ilmapuolustukselta.
”On hieno tunne, kun voimme lentää minne haluamme”, Karas kuvaili. Hänen mukaansa yksikön tärkein tavoite on Venäjän sotilaallisen logistiikan lamauttaminen: ”Pääruoka ovat venäläiset varastot, öljy- ja polttoainesäiliöt, rakennukset ja jopa pienet bunkkerit, joissa venäläiset upseerit piileskelevät.”
Siviiliuhrit ja sodan arkipäiväistyminen
Venäjä on viime viikkoina väittänyt, että Ukrainan iskut miehitetyillä alueilla ovat aiheuttaneet siviiliuhreja, muun muassa bussin tuhoutumisessa Hersonissa ja erillisessä iskussa työmatkalaisten junaan miehitetyllä Krimillä. Maanantaina Aksjonov kertoi ukrainalaisdroonin osuneen jälleen matkustajajunaan Krimillä, jolloin apukuljettaja kuoli ja kuljettaja loukkaantui.
Karas ei kommentoinut yksittäisiä tapauksia, mutta painotti, että kyse on erittäin vilkkaasti liikennöidyistä alueista, joilla raskaat kuorma-autot ja kuljetuskalusto ovat jatkuvassa vaarassa. Hänen mukaansa virheitä voi tapahtua, mutta siviilikaluston tahallinen pommittaminen ei ole Ukrainan tavoitteena.
Iskujen seurauksena myös siviilien liikkumista kahdella keskeisellä Venäjältä miehitetyille alueille johtavalla tiellä on rajoitettu, mikä entisestään vaikeuttaa arjen logistiikkaa ja pakottaa paikallisia sopeutumaan sotatalouden realiteetteihin.
Zelenskyi: sodan vieminen Venäjän kotiovelle
Ukrainan keskipitkän ja pitkän kantaman iskukampanjan yhdistetty vaikutus on kaksijakoinen. Yhtäältä se heikentää suoraan Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainan alueella. Toisaalta se toteuttaa presidentti Zelenskyin julkilausumaa strategiaa ”viedä sota kotiin” Venäjälle ja miehitetyille alueille, jotta venäläiset kokisivat sodan seuraukset oman arkipäivänsä tasolla.
Kun polttoaine loppuu, bussit jäävät varikoille ja turistit jäävät jumiin lomakohteisiin, sota ei ole enää pelkkä kaukainen uutisaihe, vaan konkreettinen kokemus myös tavallisille venäläisille. Samalla julkinen keskustelu sodan rajoista, propagandasta ja sallitusta kritiikistä kiihtyy – aivan kuten on nähty myös suomalaisessa mediassa, kun on pohdittu, missä menee satiirin ja poliittisen kommentaarin raja kärjistyneessä ilmapiirissä.
Ukrainan näkökulmasta jokainen tuhottu säiliöreka, vaurioitettu silta ja pysäytetty junavuoro on osa laajempaa strategiaa, jossa Venäjän miehityshallintojen ja sotakoneiston ylläpito tehdään mahdollisimman kalliiksi – sekä rahassa että poliittisessa pääomassa.
Ei sisällä instagram post:eja
