UV-säteily: mitä UV-indeksi tarkoittaa ja miten suojaat ihosi

UV-säteilyn tasot ovat monin paikoin poikkeuksellisen korkeita vuodenaikaan nähden, myös Britanniassa. Aurinko ja sen ultraviolettisäteily ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme, mutta liiallinen altistuminen lisää merkittävästi ihosyövän ja silmävaurioiden riskiä.

Mitä UV-säteily on ja miksi sitä tarvitaan?

UV-säteilyä (ultraviolettisäteilyä) tulee Auringosta, ja osa siitä läpäisee Maan ilmakehän. UV-säteilyn ansiosta ihomme tuottaa D-vitamiinia, joka on välttämätön luuston, veren punasolujen ja immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle.

Kohtuullinen auringossa oleilu voi parantaa mielialaa ja vuorokausirytmiä, mutta terveyshyödyt saavutetaan huomattavasti pienemmällä UV-annoksella kuin moni ajattelee. D-vitamiininsaannin voi lisäksi turvata myös ravinnolla ja tarvittaessa ravintolisillä.

Liiallinen UV-säteily on terveydelle vaarallista

Kun UV-säteilyä tulee liikaa, se alkaa vaurioittaa soluja. Professori Dorothy Bennett St George’s, University of London -yliopistosta muistuttaa, että jokainen UV-altistus – ja erityisesti jokainen auringonpolttama – kasvattaa ihosyöpäriskiä.

UV-säteily voi:

• vaurioittaa ihosolujen DNA:ta ja johtaa ihosyöpään, mukaan lukien melanooma, joka on yksi vaarallisimmista syövistä
• nopeuttaa ihon ikääntymistä, aiheuttaen ryppyjä, pigmenttiläiskiä ja ihon veltostumista
• lisätä silmäsairauksien, kuten kaihin, riskiä
• heikentää immuunijärjestelmän toimintaa liiallisina annoksina

Melanooma on nykyään yksi yleisimmistä syövistä Isossa-Britanniassa, ja sama kehitys näkyy myös monissa muissa maissa. Siksi tehokas aurinkosuoja on tärkeä kaikille ihotyypeille.

UV-indeksi: miten tulkitset UV-tasoja?

UV-indeksi (UVI) on kansainvälinen mittari, joka kuvaa Auringon UV-säteilyn voimakkuutta maanpinnan tasolla. Mitä korkeampi arvo, sitä nopeammin iho ja silmät voivat vahingoittua.

UV-indeksin perusasteikko:

• 0–2: matala – suojaus ei yleensä ole tarpeen useimmille
• 3–5: keskitaso – suositellaan aurinkosuojaa
• 6–7: korkea – tarvitaan selkeästi tehokkaampi suojaus
• 8–10: erittäin korkea – voimakas aurinkosuoja välttämätön
• 11+: äärimmäinen – tulee välttää suoraa aurinkoa keskellä päivää

Indeksin arvot alkavat nollasta ja voivat nousta yli kymmenen. Monissa Euroopan maissa, kuten Isossa-Britanniassa, kesäaikaan UV-indeksi on tyypillisesti noin 5–6, ja arvo 8 saavutetaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lähellä päiväntasaajaa, esimerkiksi Nairobissa Keniassa, UV-indeksi voi WHO:n mukaan nousta yli 10 ympäri vuoden. Välimeren kohteissa, kuten Mallorcalla, UV-indeksi on usein yhdeksän kesäkuukausina.

Milloin UV on voimakkaimmillaan?

UV-säteilyn voimakkuus vaihtelee vuorokauden aikana. Suurimmat lukemat mitataan yleensä noin neljän tunnin aikana niin sanotun aurinkokeskipäivän ympärillä – myöhäisestä aamupäivästä varhaiseen iltapäivään, jolloin aurinko on korkeimmillaan taivaalla.

On hyvä muistaa, että lämpötila ei kerro UV-säteilyn määrästä. Iho voi palaa yhtä nopeasti, oli ilman lämpötila 20 °C tai 30 °C. Myös ohuen pilvikerroksen läpi pääsee runsaasti UV-säteilyä, joten pilvinenkään päivä ei takaa suojaa palamiselta.

Kenelle UV-säteily on erityisen riskialtista?

Lapset ovat aikuisiin verrattuna herkempiä UV-säteilyn vaikutuksille. Heidän ihonsa palaa nopeammin ja varhaiset auringonpolttamat kasvattavat ihosyöpäriskiä aikuisena. Siksi lapsille suositellaan suojaustoimia jo matalammilla UV-indeksin tasoilla kuin aikuisille.

UV-säteilyn riskejä ei poista tumma ihonväri. Dr Bav Shergill Brittiläisestä ihotautilääkärien yhdistyksestä muistuttaa, että myös tummempi-ihoiset voivat saada ihosyövän. Ihon tummuminen ei aina merkitse riittävää suojaa, sillä ihon käyttäytymiseen vaikuttaa useampi geeni kuin pelkkä näkyvä väri. Melanoomaa esiintyy myös esimerkiksi eteläaasialaistaustaisilla ja kaksietnisillä henkilöillä.

Onko olemassa turvallista rusketusta?

Terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan turvallista tai terveellistä tapaa hankkia rusketusta ei ole. NHS:n (Britannian terveydenhuoltojärjestelmä) suositusten mukaan paras vaihtoehto on käyttää itseruskettavia tuotteita, jos haluaa ruskettuneen ihon ulkonäön ilman UV-säteilyn aiheuttamia vaurioita.

Kun iho ruskettuu auringossa, UV-säteily stimuloi pigmenttisoluja tuottamaan enemmän melaniinia suojatakseen ihosolujen DNA:ta. Tämä suoja on kuitenkin hyvin rajallinen – arviolta vain noin SPF 4 – eli se ei estä ihoa palamasta nopeasti uudelleen.

Näin suojaat ihosi ja silmäsi UV-säteilyltä

WHO:n ja NHS:n suositusten mukaan aurinkosuojausta tarvitaan jo UV-indeksin ollessa keskitasoa (3–5) ja erityisesti, kun taso on korkea tai erittäin korkea (6–10+). Seuraavat keinot ovat keskeisiä:

• Vältä keskipäivän aurinkoa: erityisesti klo 11–15, kun UV on voimakkaimmillaan.
• Käytä suojaavia vaatteita: pitkähihaiset, tiiviistä kankaasta tehdyt paidat, pitkät housut tai hame sekä leveälierinen hattu.
• Panosta aurinkolaseihin: käytä UV-suojattuja aurinkolaseja, jotka suojaavat sekä UVA- että UVB-säteilyltä.
• Etsi varjoa: hakeudu varjoon, erityisesti lasten kanssa ja korkeiden UV-indeksin arvojen aikana.

Oikean aurinkovoiteen valinta ja käyttö

NHS suosittelee käyttämään aurinkovoidetta, jonka SPF on vähintään 30 ja joka tarjoaa vähintään 4-tähden UVA-suojan. Voide tulisi levittää kaikille paljaille ihoalueille – kasvoille, kaulalle, korville ja päälakeen, jos hiukset ovat harvat tai niitä ei ole.

Tehokkaaseen suojaukseen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kolmeen asiaan:

1. Oikea määrä: aikuisen tulisi käyttää koko kehon kattamiseen noin 6–8 teelusikallista aurinkovoidetta. Liian ohut kerros heikentää suojaa merkittävästi.
2. Oikea ajoitus: voide on hyvä levittää noin 30 minuuttia ennen aurinkoon menoa, jotta se ehtii imeytyä kunnolla.
3. Säännöllinen lisäys: lisää aurinkovoidetta noin kahden tunnin välein, sekä aina uimisen, runsaan hikoilun tai pyyhkeellä kuivaamisen jälkeen.

Muista, että mikään aurinkovoide ei tarjoa 100 % suojaa. Siksi sitä tulisi käyttää yhdessä muiden suojauskeinojen, kuten vaatteiden ja varjon, kanssa.

UV-säteily, sää ja pilvisyys – älä anna sään hämätä

Moni arvioi palamisriskiä virheellisesti ilman lämpötilan tai pilvisyyden perusteella. BBC Weatherin meteorologi Helen Willetts korostaa, että iho voi palaa yhtä nopeasti sekä viileämmässä että kuumemmassa säässä, jos UV-indeksi on korkea. Myös ohuet pilvet päästävät UV-säteilyä lävitseen, joten iho voi palaa silloinkin, kun aurinko ei tunnu porottavan suoraan.

Siksi on suositeltavaa tarkistaa UV-indeksi sääpalveluista erityisesti keväästä loppukesään. Näin voit suunnitella päivän ulkoilun ja suojautumisen paremmin.

UV-säteily ja vapaa-aika ulkona

Ulkoilutapahtumissa, festivaaleilla ja kesän konserteissa UV-säteily voi yllättää, sillä aikaa vietetään pitkään ulkona ilman taukoja. Esimerkiksi suurten musiikkitapahtumien, kuten Radio 1 Big Weekend -festivaalin päätöskeikan kaltaisissa ulkoilmakonserteissa, kannattaa varautua hyvällä aurinkosuojalla, päähineellä ja riittävällä nesteytyksellä, vaikka sää ei tuntuisikaan erityisen kuumalta.

UV-säteilyn ymmärtäminen ja sen mukaan toimiminen auttavat nauttimaan auringosta turvallisesti – saat D-vitamiinista ja valosta hyödyt ilman turhaa riskiä ihollesi ja silmillesi.

Ei sisällä instagram post:eja