Trumpin Grönlanti-lähettiläs Jeff Landry kohtaa vastatuulta – yritys “tehdä ystäviä” herättää epäluuloa

Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Grönlantiin, Louisianan kuvernööri Jeff Landry, on aloittanut ensimmäisen vierailunsa arktisella saarella tavoitteenaan rakentaa suhteita ja “tehdä ystäviä”. Vierailu on kuitenkin herättänyt sekä poliittista että kansanomaista vastareaktiota Grönlannissa.

“Kuuntelemaan ja oppimaan” – mutta ilman virallista kutsua

Landry saapui maanantaina virallisella Yhdysvaltain hallituksen koneella Grönlannin pääkaupunkiin Nuukiin. Heti koneesta astuttuaan hän korosti vierailunsa pehmeää linjaa.

“Olen täällä yksinkertaisesti rakentamassa suhteita – katsomassa, kuuntelemassa ja oppimassa”, Landry sanoi.

Vaikka viesti oli sovitteleva, itse vierailu on herättänyt ärtymystä, koska se tapahtuu ilman virallista kutsua ja samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen, Tanskan ja Grönlannin välillä käydään herkkiä huippuneuvotteluja alueen asemasta ja turvallisuuspoliittisesta roolista.

Grönlanti: “Emme ole myytävänä”

Grönlanti on Tanskan itsehallinnollinen territorio, jolla on oma hallitus ja laaja sisäinen päätösvalta. Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen muistutti Landryn tapaamisen jälkeen, että saarella on selkeä raja Yhdysvaltain kunnianhimoille.

“Toistimme hyvin selvästi, että Grönlannin kansa ei ole myytävänä ja että grönlantilaisilla on oikeus itse määrätä tulevaisuudestaan”, Nielsen kertoi toimittajille.

Pääministeri kuvaili tapaamisen sävyä “hyväksi”, mutta korosti, ettei rinnakkaisia neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa käydä samalla, kun korkean tason keskustelut Tanskan ja Grönlannin kanssa jatkuvat.

Diplomaattinen kriisi taustalla – Trump halusi Grönlannin

Landryn vierailu tapahtuu taustaa vasten, jossa Trumpin hallinnon toistuvat viittaukset Grönlannin ostamiseen tai haltuunottoon ovat aiheuttaneet laajaa närkästystä. Trumpin avoin halu saada arktinen territorio Yhdysvaltain hallintaan kansallisen turvallisuuden nimissä synnytti diplomaattisen kriisin Tanskan ja Yhdysvaltain välille.

Alkuperäisten uhkausten jälkeen, joissa Trump ei sulkenut pois edes pakottavia keinoja, Yhdysvallat perusti “työryhmän” tilanteen rauhoittamiseksi. Tämän myötä jännitteet ovat hieman lieventyneet, mutta lopullista sopimusta ei ole saavutettu – ja Yhdysvallat tavoittelee edelleen laajempaa sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa.

Uusi Yhdysvaltain konsulaatti ja liiketapaamisia

Landry matkustaa Grönlantiin pienen seurueen kanssa osallistuakseen liiketoimintahuippukokoukseen ja uuden Yhdysvaltain konsulaattirakennuksen avajaisiin Nuukin keskustassa. Moderni korkearakennus on saanut paikallisilta lempinimen “Trump towers”, mikä kuvastaa sitä, miten vahvasti Trumpin persoona liitetään Yhdysvaltain läsnäoloon saarella.

Vierailulla on mukana myös yhdysvaltalainen lääkäri, joka kertoi tanskalaiselle TV2-kanavalle vapaaehtoisesti tulevansa “arvioimaan Grönlannin terveydenhuollon tarpeita”. Grönlannin terveysministeri Anna Wangenheim luonnehti tätä “syvästi ongelmalliseksi”, muistuttaen, että maan terveydenhuolto on sen oman hallinnon vastuulla.

Trump ilmoitti aiemmin lähettävänsä Yhdysvaltain sairaalalaivan Grönlantiin, mutta Grönlannin johto torjui tarjouksen yksiselitteisesti.

Trumpin mandaatti: “Mene sinne ja tee paljon ystäviä”

Trump nimitti Jeff Landryn Grönlanti-lähettilääksi joulukuussa 2025. Landryn mukaan presidentin ohjeistus oli yksiselitteinen: “Mene sinne ja tee paljon ystäviä.”

Landry kiertää Nuukia muun muassa Jorgen Boassenin seurassa – Boassen on grönlantilainen Trumpin tukija, joka osallistui myös Trumpin virkaanastujaisiin. Lähettiläs on tavannut entisiä kuntapäättäjiä sekä paikallisia yritysjohtajia, pyrkien rakentamaan henkilökohtaisia kontakteja ja luottamusta.

Rasmus Sinding Søndergaard, amerikkalaiseen ulkopolitiikkaan erikoistunut vanhempi tutkija Tanskan ulkopoliittisessa instituutissa, arvioi, että Landryn sovitteleva tyyli kuvastaa muuttunutta lähestymistapaa.

“Kyse on taktiikan muutoksesta. Nyt pyritään ystävystymään ja pehmittämään mielipiteitä sen sijaan, että painostettaisiin”, Søndergaard sanoo.

“Ennen Trumpia Yhdysvallat sivuutti Grönlannin”

Puhuessaan toimittajille Nuukissa järjestetyn “Future Greenland” -liiketapahtuman ulkopuolella Landry väitti, että aiemmat Yhdysvaltain hallinnot olivat käytännössä jättäneet Grönlannin huomiotta.

“Ennen Donald Trumpia Yhdysvallat sivuutti Grönlannin”, Landry totesi.

Kysyttäessä BBC:n toimittajalta, haluaako Trump edelleen liittää arktisen territorion Yhdysvaltoihin, Landry vastasi vältellen: “Siihen teidän täytyy kysyä vastaus presidentiltä itseltään.”

Landry jatkoi korostamalla Trumpin roolia Grönlannin nostajana maailmanpolitiikan näyttämölle: “Milloin viimeksi mikään korkean tason diplomaattinen delegaatio tuli Grönlantiin? Kuka välittää grönlantilaisista enemmän kuin Trumpin hallinto ja presidentti? Näyttää siltä, että ennen presidenttiä kukaan ei välittänyt. Grönlantia ei ollut olemassa, ennen kuin Donald Trump laittoi sen kartalle.”

Luottamuspula ja paikallinen vastareaktio

Vaikka Landry esiintyy sovittelevasti, Yhdysvaltain aiemmat uhkailut ja avoin kiinnostus Grönlannin haltuunottoon painavat edelleen raskaana noin 57 000 asukkaan mielissä. Monille grönlantilaisille vierailun ajoitus tuntuu väärältä.

Liikenainen ja entinen poliitikko Maliina Abelsen sanoo, että Landryn olisi pitänyt odottaa.

“Siitä on vain neljä kuukautta, kun tunsimme olomme hyvin uhatuiksi Yhdysvaltojen takia, joten ajoitus ei ole sopiva”, Abelsen toteaa, ja kertoo kieltäytyneensä tapaamiskutsusta.

“En pidä siitä, miten yritetään ohittaa perinteinen diplomatia ja tulla suoraan etuovesta sisään.”

Kirjailija ja Inuiittien Circumpolaarisen neuvoston entinen puheenjohtaja Aqqaluk Lynge kuvailee tilannetta yksiselitteisesti: “Nyt on niin paljon epäluottamusta.” Hänen mukaansa tilanne on surullinen, koska grönlantilaisilla on ollut “kaunis suhde” Yhdysvaltain kansaan, erityisesti alkuperäiskansoihin, joihin grönlantilaiset samaistuvat.

Grönlannin “punainen viiva” ja Yhdysvaltain tavoitteet

Grönlannin ulkoministeri Mute Egede korostaa, ettei Yhdysvallat ole luopunut tavoitteestaan vahvistaa otettaan alueesta.

“Meillä on oma punainen viivamme. Amerikkalaisten lähtökohta ei myöskään ole muuttunut”, Egede sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Grönlannin parlamenttiedustaja ja entinen elinkeinoministeri Naaja H. Nathanielsen kertoo jättävänsä väliin uuden Yhdysvaltain konsulaatin avajaiset. Hänen mukaansa tilanne on edelleen vaikea.

“Landryn tehtävänä on auttaa presidenttiä hankkimaan Grönlanti. Se on syy, miksi hän on täällä ‘kuuntelemassa’ ja vierailemassa, ja jo se itsessään on mielestäni hyvin vakavaa”, Nathanielsen sanoo.

Arktinen geopolitiikka ja teknologian tulevaisuus

Grönlanti on noussut arktisen kilpailun keskiöön, kun suurvallat kilpailevat luonnonvaroista, sotilasstrategisesta sijainnista ja uusista merireiteistä. Yhdysvaltain pyrkimykset lisätä läsnäoloaan herättävät paitsi turvallisuuspoliittisia, myös taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä grönlantilaisten keskuudessa.

Samalla kun Trumpin hallinto pyrkii vahvistamaan otettaan arktisesta alueesta, teknologian ja tekoälyn rooli kansainvälisessä politiikassa kasvaa. Myös teknologia-alalla varoitellaan liiallisesta hype-ilmiöstä ja sen vaikutuksista nuoriin osaajiin. Esimerkiksi Raspberry Pi -yhtiön johdossa on varoitettu siitä, että tekoälyn yliarviointi ja siihen liittyvä liioiteltu julkisuus voivat karkottaa nuoret teknologia-aloilta. Tämä keskustelu kytkeytyy laajempaan huoleen siitä, miten teknologiaa ja valtaa käytetään sekä arktisilla alueilla että globaalissa mittakaavassa.

Ei sisällä instagram post:eja