Yli 60 Labour-kansanedustajaa vaatii Britannian vaalijärjestelmän uudelleenarviointia

Yli 60 Britannian Labour-puolueen kansanedustajaa vaatii perusteellista arviota maan nykyisestä vaalijärjestelmästä, jota he kuvailevat ”rikki menneeksi”. Heidän mukaansa first past the post -malli ei enää vastaa monipuolueisen politiikan todellisuutta eikä takaa reilua edustusta parlamentissa.

Mikä on first past the post -järjestelmä?

Iso-Britannian parlamenttivaaleissa ja Englannin paikallisvaaleissa käytetään niin sanottua first past the post (FPTP) -järjestelmää. Siinä vaalipiirin eniten ääniä saanut ehdokas valitaan parlamenttiin (MP), ja puolue, jolla on eniten kansanedustajia, voittaa vaalit ja muodostaa hallituksen.

Kriitikoiden mukaan tämä järjestelmä mahdollistaa sen, että ehdokkaita ja puolueita voidaan valita valtaan suhteellisen pienellä ääniosuudella, mikä heidän mielestään heikentää demokratian legitimiteettiä. Puolustajat taas korostavat, että FPTP tuottaa selkeitä vaalituloksia ja tukee vakaiden enemmistöhallitusten muodostamista.

Monipuoluepolitiikka lisää painetta uudistuksiin

Viime vuosien poliittinen kehitys Britanniassa on tehnyt tilanteesta entistä monimutkaisemman. Perinteisten suurten puolueiden, Labourin ja konservatiivien, rinnalle on noussut useita pienempiä puolueita, jotka haastavat kaksipuoluejärjestelmää. Tämä monipuolueinen tausta on lisännyt vaatimuksia vaalijärjestelmän uudistamiseksi.

Reform UK, Liberaalidemokraatit, Vihreä puolue, SNP ja Plaid Cymru ovat jo pitkään ajaneet suhteellisempaa vaalitapaa, jossa puolueen paikkamäärä Westminsterissä vastaisi nykyistä paremmin sen valtakunnallista ääniosuutta. Tällaisia järjestelmiä käytetään jo Walesin ja Skotlannin parlamenteissa, joissa hyödynnetään erilaisia suhteellisia malleja.

Konservatiivipuolue kannattaa kuitenkin yhä nykyisen first past the post -järjestelmän säilyttämistä, vedoten sen selkeyteen ja perinteisiin.

Labourin sisäinen paine kasvaa

Pääministeri Sir Keir Starmer tuki vaalijärjestelmän uudistamista pyrkiessään Labourin johtajaksi vuonna 2020, mutta on sittemmin luopunut lupauksestaan. Vuoden 2024 parlamenttivaalien vaaliohjelmaan ei sisältynyt sitoumusta vaalijärjestelmän muuttamisesta, mikä on herättänyt tyytymättömyyttä puolueen sisällä.

Nyt 64 Labour-kansanedustajaa on allekirjoittanut muutosehdotuksen Representation of the People -lakiin. Ehdotus vaatii kansallisen komission perustamista tutkimaan nykyistä vaalitapaa ja esittämään konkreettisia uudistusvaihtoehtoja.

Hallituksen lakiesitys sisältää jo ennestään suunnitelman 16- ja 17-vuotiaiden äänioikeuden laajentamisesta, mutta allekirjoittaneet Labour-edustajat haluavat laajentaa keskustelua koko vaalijärjestelmän rakenteeseen.

Ehdotus kansallisesta vaaliuudistuskomissiosta

Muutosehdotuksen on jättänyt Labour-kansanedustaja Alex Sobel, joka edustaa Leeds Central and Headingley -vaalipiiriä. Sobel toimii myös Fair Elections -ryhmän (All Party Parliamentary Group for Fair Elections) puheenjohtajana.

Sobel kehottaa kaikkia puolueita tukemaan hänen mukaansa ”terveen järjen” ratkaisua ja hyväksymään vaaliuudistusta valmistelevan kansallisen komission. Hän muistuttaa, että pääministeri kuvasi hiljattain pitämässään ”reset-puheessa” nykytilaa riittämättömäksi ja painotti tarvetta muutoksille.

”First past the post on yksi räikeimmistä esimerkeistä rikki menneestä status quosta Britannian politiikassa. Vähimmäisvaatimus todelliselle muutokselle olisi kansallisen vaaliuudistuskomission hyväksyminen ja sen työn käynnistäminen”, Sobel perustelee.

Muutosehdotuksen allekirjoittajiin kuuluvat myös useat vaikutusvaltaiset valiokuntien puheenjohtajat, kuten Ruth Cadbury, Cat Smith ja Helen Hayes.

Labourin jäsenistö ja ammattiliitot suhteellisemman mallin kannalla

Labourin ruohonjuuritason jäsenet ovat jo aiemmin ilmaisseet vahvan tukensa vaalijärjestelmän uudistamiselle. Vuoden 2022 puoluekokouksessa jäsenistö äänesti sen puolesta, että puolue sitoutuisi ajamaan suhteellista vaalitapaa parlamenttivaaleihin.

Myös ammattiliikkeessä vaalijärjestelmän uudistus on saanut selkeän kannatuksen: kahdeksan Labouriin sidoksissa olevista yhdestätoista ammattiliitosta kannattaa virallisesti vaaliuudistusta ja suhteellisempaa järjestelmää.

Aiemmat selvitykset ja kansanäänestys

Vaalijärjestelmän ongelmia ei ole havaittu vasta nyt. Jo vuonna 1998 Jenkinsin komissio suositteli, että first past the post -malli korvattaisiin uudella suhteellisella järjestelmällä parlamenttivaaleissa. Tuolloin ehdotukset jäivät kuitenkin toteuttamatta, eikä lainsäädäntöä muutettu.

Vuonna 2011 järjestettiin koko maan kattava kansanäänestys, jossa äänestäjiltä kysyttiin, tulisiko FPTP-järjestelmä korvata vaihtoehtoisella äänestystavalla (Alternative Vote, AV). AV-mallissa äänestäjät asettavat ehdokkaat mieluisuusjärjestykseen, ja ääniä lasketaan kierroksittain, kunnes joku ehdokkaista saavuttaa enemmistön. Äänestäjät hylkäsivät muutoksen selvin lukemin, ja FPTP-järjestelmä säilyi ennallaan.

Vaalijärjestelmäkeskustelu laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa

Britannian keskustelu vaalijärjestelmän tulevaisuudesta istuu laajempaan eurooppalaiseen kehykseen, jossa suhteellinen edustuksellisuus ja demokraattisten instituutioiden legitimiteetti ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. Monissa Euroopan maissa vaalijärjestelmiä on muokattu vastaamaan paremmin muuttunutta puoluekenttää ja kansalaisten odotuksia.

Myös urheilun ja politiikan rajapinnassa käydään keskustelua reiluudesta ja avoimuudesta. Esimerkiksi Englannin jalkapallosarjoissa on viime aikoina puhuttanut Spygate-kohu ja Southamptonin nousuhaaveiden ympärillä käytävä keskustelu oikeudenmukaisuudesta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä, joka heijastelee samoja periaatekysymyksiä kuin vaalijärjestelmäuudistus: miten taataan tasapuoliset lähtökohdat ja luottamus järjestelmään.

Mitä seuraavaksi?

Representation of the People -lain käsittelyn odotetaan palaavan alahuoneeseen lähikuukausina. Tällöin nähdään, kuinka laajaa tukea Labourin sisäinen kapinaliike ja kansallisen vaaliuudistuskomission perustaminen todella saavat yli puoluerajojen.

Jos komissio hyväksytään, edessä on laaja analyysi eri vaalijärjestelmävaihtoehdoista, niiden vaikutuksista puoluekenttään, hallituksen muodostamiseen ja äänestäjien luottamukseen. Jos taas ehdotus kaatuu, paine Labour-johtoa kohtaan voi kasvaa entisestään, sillä puolueen jäsenistö ja ammattiliitot ovat jo selkeästi asettuneet uudistuksen puolelle.

Britannian vaalijärjestelmän tulevaisuus on näin ollen jälleen poliittisen keskustelun ytimessä – kysymys ei koske vain teknistä äänestystapaa, vaan koko maan demokraattisen järjestelmän uskottavuutta ja toimivuutta 2000-luvun monipuolueisessa politiikassa.

Ei sisällä instagram post:eja