Jättimäinen ja politisoitunut vuoden 2026 jalkapallon MM-turnaus – näin kova hinta superkisoista maksetaan
Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino on kuvannut Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa pelattavaa kesän 2026 jalkapallon MM-turnausta sanoilla: ”ihmiskunnan kaikkien aikojen suurin tapahtuma”. Ensimmäistä kertaa historiassa MM-kisat pelataan kolmen maan yhteishankkeena, 48 joukkueella ja peräti 104 ottelulla.
Turnausta on markkinoitu avoimimpana, osallistavimpana ja yhdistävimpänä MM-kisana, mutta monen mielestä sopivammat määreet olisivat: politisoiduin, kallein, kuumin, saastuttavin – ja samalla Fifalle historian tuottoisin.
Taustalla kuohuu: lippukohut, poliittinen jännite, maahanmuuttopolitiikka, turvallisuusuhat, ääriolosuhteet, ympäristökysymykset sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin näkyvä rooli. Nämä tekijät tekevät vuoden 2026 superkisoista yhden kiistellyimmistä MM-turnauksista kautta aikojen.
Avajaiset Meksikossa – intohimoa, turvattomuutta ja hintashokki
Katseet kiinnittyvät turnauksen avauspäivänä Mexico Cityyn, jossa legendaarinen Estadio Azteca tekee historiaa ensimmäisenä stadionina, joka isännöi kolmansien MM-kisojen avausottelun. Jalkapallohullussa kaupungissa on koettu lukemattomia ikimuistoisia MM-hetkiä, ja odotukset ovat nytkin katossa.
Samalla Meksiko kiteyttää turnauksen ristiriidat. Liput ovat monelle paikalliselle kohtuuttoman kalliita, ja turvallisuustilanne herättää huolta maassa, jossa kartelliväkivalta on riehunut läpi vuoden. Pääkaupungissa MM-pelaajista tehdyt patsaat on kaadettu mielenosoituksissa, ja opettajajärjestöt ovat uhanneet häiritä otteluita, ellei palkkoja koroteta.
Tijuanaan majoittuva Iranin maajoukkue puolestaan muistuttaa karulla tavalla siitä, miten syvälle politiikka tunkeutuu näihin kisoihin.
Ensimmäiset MM-kisat kolmessa maassa – ja keskellä konfliktia
Yksikään aiempi MM-turnaus ei ole ollut jakautunut kolmeen maahan, eikä yhdessäkään ole pelannut niin monta joukkuetta. Samalla kyseessä on historiallinen tilanne: ensimmäistä kertaa kisaisäntämaa on sodassa yhden osallistujamaan kanssa.
Helmikuussa Yhdysvallat ja Israel aloittivat sotilaallisen kampanjan Iraniin, mikä laukaisi vastaiskut eri puolilla Lähi-itää. Huhtikuun alussa solmittu tulitauko ei ole täysin päättänyt iskuja, ja tilanne on pysynyt jännittyneenä.
Fifa vahvisti hiljattain, että Iran siirsi kisaleirinsä Arizonasta Meksikoon turvallisuuspoliittisten syiden vuoksi. Trump varoitti aiemmin, ettei Iranin osallistuminen olisi ”sopivaa heidän oman henkensä ja turvallisuutensa kannalta”, ja Valkoisen talon erityislähettiläs ehdotti jopa nelinkertaisen maailmanmestarin Italian nostamista Iranin tilalle.
Iran näyttää kuitenkin olevan matkalla neljänsiin peräkkäisiin MM-kisoihin. Maa syyttää Yhdysvaltoja viisumien eväämisestä osaltaan joukkueen taustahenkilöitä, ja väittää pelaajille kerrotun, että heidän on saavutava ja poistuttava Yhdysvalloista samana päivänä jokaisessa kolmessa lohko-ottelussaan. Turkin-suurlähetystön mukaan kyse on ”poliittisesti värittyneestä puuttumisesta urheiluun”.
Lisäksi Fifa on tiettävästi kieltämässä Iranin pre‑vallankumouksellisen lipun näkyvyyden kisapaikoilla, mikä tekee otteluista entistä latautuneempia – erityisesti Los Angelesissa, jossa on suuri persiankielinen yhteisö.
Fifan korruptioskandaaleista pohjoisamerikkalaiseen rahasampoon
Kahdeksan vuotta sitten Fifa myönsi vuoden 2026 MM-kisat Yhdysvalloille, Meksikolle ja Kanadalle pyrkiessään toipumaan Venäjään ja Qatariin liittyneistä korruptio- ja lahjussyytöksistä. Pohjois-Amerikka vaikutti turvallisemmalta valinnalta: valmiit stadionit, valtava tv-markkina ja kaupallisuudestaan tunnettu urheilukulttuuri.
Taloudellinen potentiaali oli ratkaiseva. Miljardiluokan tv- ja sponsorisopimusten siivittäminä kisat ovat matkalla urheiluhistorian tuottoisimmaksi tapahtumaksi. Fifan arvioidaan tekevän kisavuonna ennätykselliset 9 miljardia dollaria (noin 6,7 mrd euroa) liikevaihtoa.
Osa tuotoista – arviolta 2,7 miljardia dollaria – jaetaan seuraavien neljän vuoden aikana kansallisille jalkapalloliitoille, mikä tukee lajin globaalia kehitystä ja vahvistaa Infantinon asemaa hänen tavoitellessaan kolmatta uudelleenvalintaa.
Samalla jatkuva kritiikki kohdistuu tapaan, jolla tämä rahavirta syntyy – etenkin lippupolitiikkaan, hinnoitteluun ja fanien kohteluun.
Lippuskandaali: dynaaminen hinnoittelu ja fanien pettymys
Vuoden 2018 kisahakemuksessa luvattiin, että loppuottelulipun yläraja olisi 1 550 dollaria (noin 1 170 euroa). Kun liput viimein tulivat myyntiin maiden virallisille kannattajakerhoille, kallein lippu olikin listattu 8 680 dollariin (yli 6 500 euroa).
Johtava kannattajajärjestö kutsui hinnankorotusta ”monumentaaliseksi petokseksi”. Fifa reagoi avaamalla rajatun erän 60 dollarin (n. 45 €) lippuja, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Ensimmäistä kertaa MM-historiassa käytetty dynaaminen hinnoittelu – jossa hinta riippuu kysynnästä ja ostohetkestä – synnytti valtavan vastareaktion. Moni pelkää, että uskollisimmat ja intohimoisimmat fanit hinnoitellaan ulos koko tapahtumasta.
Fifan virallisessa jälleenmyyntipalvelussa hinnat nousivat pilviin, ja jokaisesta jälleenmyydystä lipusta perittiin 30 prosentin palvelumaksu. New Yorkin ja New Jerseyn viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan epäiltynä ”keinotekoisesta hinnannostosta” ja fanien harhaanjohtamisesta.
Vaikka Fifa kehuu Yhdysvaltain kulutuskykyä ja väittää yli viiden miljoonan lipun jo menneen kaupaksi, BBC:n selvitysten mukaan erityisesti pienempien jalkapallomaiden otteluihin löytyy lippuja runsaasti alle nimellishinnan niin Fifan omalta jälleenmyyntialustalta kuin muilta markkinapaikoilta. Fifa on saanut syytöksiä myös siitä, että se on dumpannut myymättömiä lippuja muiden välittäjien, kuten SeatGeekin, myytäväksi.
Myös muu hinnoittelu on herättänyt närää. New Yorkin keskustasta New Jerseyn MetLife Stadiumille (loppuottelun näyttämö) kulkevan junalipun hinta nousi kisapäivinä normaalista 12,90 dollarista (n. 9,50 €) peräti 150 dollariin (n. 111 €), kunnes se laski 98 dollariin. New Jerseyn kuvernööri syytti Fifaa siitä, etteivät kisajärjestäjät suostuneet osallistumaan kuljetuskustannuksiin.
Vesipullokielto ja kuumuus – fanien turvallisuus puntarissa
Fifan maine otti uuden kolauksen, kun järjestäjä ilmoitti, ettei faneja päästetä stadioneille uudelleentäytettävien vesipullojen kanssa ”turvallisuussyistä”. Päätöstä pidettiin kaupallisena ratkaisuna, joka pakottaa fanit ostamaan kalliita juomia paikan päältä.
Taustalla on huolestuttava ilmastotodellisuus: tutkijoiden mukaan 14:ssä 16:sta kisakaupungista lämpötila nousee ottelupäivinä vaaralliselle tasolle. Vesipullokiellon pelättiin vaarantavan fanien terveyden, ja kannattajajärjestöjen sekä poliitikkojen voimakas paine pakotti Fifan perääntymään. Lopulta sallittiin sinetöityjen kertakäyttöisten vesipullojen tuonti stadioneille.
Asiantuntijoiden mukaan Fifa ottaa merkittäviä riskejä myös pelaajien terveyden suhteen. Maailman johtavat tutkijat varoittivat hiljattain, että Fifan nykyiset kuumuusprotokollat ovat riittämättömiä ja voivat altistaa pelaajat vakaville terveyshaitoille.
Yhdysvaltojen jalkapallomarkkina – kasvun mahdollisuus vai hintakatastrofi?
Vuoden 1994 MM-kisat auttoivat nostamaan jalkapallon Yhdysvalloissa marginaalilajista valtavirtaan. Nyt maalla on vakiintuneet ammattilaissarjat ja maailman moderneimpiin kuuluvat stadionit. Yhdysvaltain jalkapalloliiton toimitusjohtaja JT Batson näkee vuoden 2026 kisat uutena harppauksena:
”Vuonna 1994 jalkapallomarkkina oli Yhdysvalloissa vasta orastava. Nyt meillä on kukoistavat ammattilaissarjat ja osa maailman hienoimmista stadioneista. Tämä kesä on valtava mahdollisuus muuttaa jalkapallon asemaa Amerikassa.”
Samaan aikaan tuore mielipidekysely kertoo, että enemmistö amerikkalaisista pitää MM-otteluihin osallistumista liian kalliina tavalliselle kansalaiselle. Hotellivarausten on raportoitu jääneen lähes kaikissa isäntäkaupungeissa ennakko-odotuksista, mikä viittaa siihen, että korkea hintataso ja poliittinen ilmapiiri karkottavat osan yleisöstä.
Englannin kannattajajärjestön johtaja Thomas Concannon arvioi, että Englannin lohko-otteluihin Dallasiin, Bostoniin ja New Jerseyyn saapuu 12 000–15 000 englantilaista fania per ottelu – vähemmän kuin odotettiin:
”Vaikuttaa siltä, että moni on hinnoiteltu ulos. Odotukset fanimääristä olivat korkeammat, mutta kustannukset ovat yksinkertaisesti liian suuret monelle.”
Maahanmuuttopolitiikka ja viisumikiistat – MM-kisat ilman vapaata liikkumista
Jo Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana Infantino varoitti, että matkustuskiellot tai viisumirajoitukset voivat olla ristiriidassa MM-kisojen periaatteiden kanssa: kaikkien osallistujamaiden joukkueiden, fanien ja toimihenkilöiden on päästävä isäntämaahan, muuten turnausta ei voida järjestää.
Siitä huolimatta Trumpin toisen kauden maahanmuuttopolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa neljän osallistujamaan – Iranin, Haitin, Senegalin ja Norsunluurannikon – kansalaiset ovat kohdanneet täyden tai osittaisen matkustuskiellon turvallisuusperustein.
BBC:n analyysi matkustusdatasta osoittaa, että yli neljäsosan 48 osallistujamaan kansalaiset kohtaavat joko matkustuskieltoja, merkittäviä lisärajoituksia tai poikkeuksellisen korkeita viisumien hylkäysprosentteja.
Vasta hiljattain vierailijat mm. Algeriasta, Senegalista, Norsunluurannikolta, Kap Verdeltä ja Tunisiasta vapautettiin jopa 15 000 dollarin (n. 11 000 €) talletusvaatimuksesta, joka piti maksaa ennen Yhdysvaltain viisumin hakemista.
Myös toimittajat ovat joutuneet ongelmiin. Kansainvälinen urheilutoimittajaliitto kritisoi avoimesti ”pitkäaikaista ja kestämätöntä ongelmaa”, jossa akkreditoiduilta journalisteilta evätään maahantulo viisumiongelmien vuoksi.
Draama kärjistyi, kun Fifa ilmoitti, että Omar Artan, historian ensimmäinen somalialainen MM-erotuomari, poistetaan tuomarilistalta, koska Yhdysvallat ei myöntänyt hänelle viisumia. Viranomaisten mukaan syytä ei kerrottu, mutta Somalia on yksi Trumpin hallinnon matkustuskieltolistalla olevista maista.
Entinen Australian maajoukkuekapteeni ja nykyinen ihmisoikeusaktivisti Craig Foster tiivistää ongelman:
”Tämä on turnaus, jossa pelaajat, fanit ja viranomaiset eivät liiku ilman riskiä – jos he pääsevät maahan lainkaan. Urheilulaji, joka on vuosikymmenen ajan rummuttanut sitoutumistaan ihmisoikeuspolitiikkaan, ei voi hyväksyä tätä. Ajatus politiikan ja urheilun erillisyydestä murenee näissä kisoissa lopullisesti.”
Infantino ja Trump – läheiset suhteet ja rauhanpalkinto
Vuodesta 2016 lähtien Infantino on rakentanut läheisiä suhteita kisaisäntämaiden johtajiin. Yksi kiistanalaisimmista eleistä oli Fifan myöntämä ”rauhanpalkinto” Donald Trumpille MM-arvontatilaisuudessa, mikä alleviivasi kaksikon lämpimiä välejä.
Samanaikaisesti Yhdysvallat on ottanut sotilaallisia toimia Venezuelassa, Nigeriassa ja Iranissa, ja Trump on vihjannut mahdollisista operaatioista myös Grönlannissa, Meksikossa ja toisessa kisamaassa Kolumbiassa. Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan suhteita kiristävät myös kauppakiistat, maahanmuuttokysymykset ja huumekaupan vastainen taistelu. Vasta hiljattain Trump kutsui Kanadaa ”51. osavaltioksi”, mikä aiheutti närää pohjoisessa.
Toisaalta kisat nähdään mahdollisena diplomatian areenana, jossa yhteiset intressit voivat hetkellisesti ylittää poliittiset ristiriidat. Yhdysvaltain 250‑vuotisjuhlavuosi takaa sen, että Trump on näkyvästi esillä niin avajaisissa kuin loppuottelussa – aivan kuten hän oli jo seurajoukkueiden MM-finaalissa ja kisojen arvonnassa.
”Sportswashing” ja ihmisoikeusjärjestöjen huoli
Kun Venäjää ja Qataria syytettiin aiemmista MM-kisoista maineen kiillottamisen välineinä, ihmisoikeusjärjestöt varoittavat, että vuoden 2026 turnauksesta voi tulla uusi ”sportswashing”-ennätys. Human Rights Watch kutsuu kisoja urheilupesu‑juhlaksi, ja Amnesty International pelkää, että MM-turnaus toimii ”näyttämönä sorrolle”.
Järjestöt nostavat esiin Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikan, laajamittaiset pidätykset, epäinhimilliset säilöönotto-olosuhteet ja kuolemaan johtaneet voimankäytöt. Erityisesti Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomainen ICE on tarkkailun kohteena, sillä se on osa kisojen turvallisuusorganisaatiota. Aiemmin tänä vuonna ICE:n agentit ampuivat kuoliaaksi kaksi yhdysvaltalaista kansalaista Minneapolisissa osana maahanmuuttokampanjaa.
Valkoisen talon MM-työryhmä vakuuttaa, että turnaus on ”historian turvallisin ja vieraanvaraisin urheilutapahtuma” ja että tavoitteena on korostaa Yhdysvaltain ”vieraanvaraisuutta, turvallisuussitoutumista ja huippuosaamista”.
Äskettäin Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön (DHS) osittainen sulku nosti kuitenkin esiin järjestelmän haavoittuvuudet. Ministeriö vastaa suuresta osasta kisojen turvallisuusjärjestelyjä, ja sen uudelleenavaamisen kerrottiin olevan ”elintärkeää” sen jälkeen, kun mies yritti murhata Trumpin vaalitilaisuudessa Washington DC:ssä.
Andrew Giuliani, Valkoisen talon MM-työryhmän johtaja, kuvaili ESPN:lle, miten koko maan poliisivoimat ovat mukana valmisteluissa:
”Koko maan poliisivoimat ovat valmiustilassa. Se on valtava haaste – kun ajattelen, mitä paikallisilta viranomaisilta vaaditaan tämän noin 40 päivän jakson aikana, se on ennennäkemätöntä. Teemme kaikkemme, ettei mitään pääse tapahtumaan.”
Giulianin mukaan turvallisuusstrategiaa on jouduttu rakentamaan ”toinen käsi selän takana sidottuna” ministeriön osittaisen sulun vuoksi, ja aukkoja paikataan yhä.
Terveyshuolia: Ebolaepidemia ja globaalit riskit
Turvallisuushaasteita lisäävät myös globaalit terveyskriisit. Kongon demokraattiseen tasavaltaan keskittynyt Ebola-epidemia aiheuttaa huolta, sillä maan maajoukkue pelaa ottelunsa Houstonissa, Atlantassa ja Guadalajarassa. Yhdysvaltain ulkoministeriö on todennut koordinoivansa toimia suojellakseen sekä kansalaisiaan että miljoonia kisavieraita, urheilijoita ja turisteja.
Ilmastovaikutus: historian ilmastolle tuhoisin MM-turnaus?
Fifa on luvannut puolittaa hiilipäästönsä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä. Se, ettei uusia stadioneja rakenneta, tukee tätä tavoitetta. Mutta turnauksen laajentaminen 48 joukkueeseen ja 16 kaupunkiin kolmessa eri maassa tekee yhdestä asiasta selvän: lentomatkailu räjähtää.
Ympäristöjärjestöt arvioivat, että vuoden 2026 kisat voivat olla ”historian ilmastolle vahingollisimmat” MM-kisat. Arvioiden mukaan turnaus tuottaa yli yhdeksän miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia – lähes kaksinkertaisesti verrattuna neljän edellisen MM-turnauksen keskiarvoon. Lentoliikenteen osuus hiilijalanjäljestä on arviolta 80–90 prosenttia.
Alkuperäisessä kisahakemuksessa isäntämaat arvioivat päästöiksi 3,6 miljoonaa tonnia CO₂e ja lupasivat ”luoda uudet standardit urheilutapahtumien ympäristökestävyydelle”. Todellisuus näyttää nyt huomattavasti raskaammalta.
Äärisäät aiheuttavat myös käytännön ongelmia. Jo seurajoukkueiden MM-turnauksessa viime vuonna kuusi ottelua jouduttiin keskeyttämään tai siirtämään rajun sään vuoksi. Texasissa Saudi-Arabian ja Puerto Ricon harjoitusottelu keskeytyi lähes kahdeksi tunniksi ukkosmyrskyn takia – varoitus siitä, mitä kesällä 2026 voi olla luvassa.
Kuinka paljon jalkapallo kestää laajentumista ja politisoitumista?
Infantino näkee Yhdysvallat valtavana kasvumarkkinana. Hänen mukaansa Yhdysvaltain osuus jalkapallon globaalista taloudellisesta arvosta on vasta noin kolme prosenttia, mikä jättää ”biljoonaluokan” kasvupotentiaalin sijoittajille.
Lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät, onnistuuko jalkapallon jättiläisturnaus valloittamaan Amerikan lopullisesti – vai mureneeko turnaus itse kustannusten, politiikan, turvallisuushuolten ja ilmastoriskien paineessa.
Samalla nousee esiin laajempi kysymys: kuinka paljon laajentumista, hintojen nousua ja poliittista latausta jalkapallo – ja sen seuraajat – ovat valmiita hyväksymään? Yksittäisen pelaajan tai fanin näkökulmasta inhimillinen hinta voi jäädä helposti talouslukujen ja poliittisten puheiden varjoon. Tätä inhimillistä puolta muistuttaa myös Diogo Jotan lesken koskettava kirje Andrew Robertsonille, jossa hän kertoo, miten Diogon muisto kulkee mukana MM-kisoihin – tarina, joka muistuttaa, että lopulta kyse on ihmisistä, ei vain miljardiluokan spektaakkeleista.
Ei sisällä instagram post:eja
