Yritystuet: Suomen Talouden Kätketty Syöpä
Suomessa yritystuet ovat olleet pitkään keskustelun aiheena, mutta niiden leikkaaminen näyttää lähes mahdottomalta tehtävältä. Koko julkisen rahan käytön rakenteen voidaan sanoa nojaavan yritystukiin, joita maksetaan vuosittain yli miljardi euroa. Valtiovarainministeri Riikka Purra teki budjettiehdotuksen, jossa koulutukseen ja tutkimukseen suunnitellut tuet uhattiin leikata, mutta yritystuista löydettiin leikattavaa vain laivayhtiöiden tukien osalta, joiden arvo on noin 50 miljoonaa euroa.
Purran mukaan yritystuista löytyisi paljon sellaista, mikä voisi joutaa pois. Tukia myönnetään edelleen esimerkiksi turkistarhaukseen ja turpeentuotantoon, vaikka nämä estävät uuden kilpailun syntymistä ja ovat monesti haitallisia ympäristölle. Tämä voi johtua siitä, että jokaisella tuella on omat vaikutusvaltaiset lobbarinsa, jotka pitävät huolen etujensa säilymisestä poliittisissa päätöksissä.
Yrityksillä, poliitikoilla ja etujärjestöillä on Suomessa tiiviit suhteet. Korruptio piiloutuu epävirallisiin verkostoihin, ja se on vaikea todistaa. Tässä valossa on ymmärrettävää, miksi yritystuista luopuminen on niin haastavaa, etenkin kun suurimmat tuet menevät suuryrityksille, joilla on vahva taloudellinen asema ja yhteydet päättäjiin.
Suurimmat yritystuen saajat vuonna 2023 olivat Viking Line, UPM ja Outokumpu. Myös muut isot metsäyhtiöt, kuten Stora Enso ja Metsä Board, saivat merkittäviä tukia. Esimerkiksi UPM:n toimitusjohtajan peruspalkka on lähes miljoona euroa, ja yritys maksoi viime vuonna osinkoja yli 740 miljoonaa euroa omistajilleen. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miksi hyvin menestyvät yritykset tarvitsevat valtion tukia.
Politiikan kentällä keskustelu yritystuista jatkuu. Joidenkin mielestä valtio voisi luopua yritystuista kokonaan, etenkin kun otetaan huomioon Suomen taloudellinen tilanne. Kysymyksiä herättää myös se, miten oikeistolaisin hallitus voi samanaikaisesti tukea yritystukia, jotka vääristävät kilpailua ja haittaavat vapaata markkinataloutta.
Onko aika tehdä muutoksia? Tällaiset kysymykset ovat erityisen merkityksellisiä, kun otetaan huomioon kansainväliset konfliktit, kuten Trump kehottaa Ukrainaa sopimaan rauhansopimuksen Venäjän kanssa, jotka vaikuttavat taloudelliseen vakauteen.
Lähde: iltalehti.fi
