Saksan valtiovarainministeri: Trumpin Iranin-sota jarruttaa talouskasvua ja verotuloja
Saksan valtiovarainministeri Lars Klingbeil syyttää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ”vastuutonta sotaa Irania vastaan” Saksan talousnäkymien heikkenemisestä ja verotulojen rajuista leikkauksista. Hänen mukaansa Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimet Irania vastaan ovat käynnistäneet maailmanlaajuisen energiasokin, joka kurittaa erityisesti energiariippuvaisia vientitalouksia, kuten Saksaa.
Verotuloennusteet romahtivat – 70 miljardin euron lovi
Saksan viranomaiset ovat alentaneet vuosien 2026–2030 verotuloennusteita noin 70 miljardilla eurolla (noin 82 miljardia dollaria, 60,5 miljardia puntaa). Klingbeilin mukaan näin suuri tarkistus alaspäin osoittaa konkreettisesti, kuinka paljon Iranin sota ja sen aiheuttama epävarmuus vahingoittavat Saksan taloutta.
Energia on Saksan teollisuuden elinehto, ja konflikti on nostanut polttoaineen sekä kaasun hintoja, heikentänyt investointihalukkuutta ja lisännyt pelkoa laajemmasta taantumasta. Saksan hallitus joutuu nyt tarkistamaan sekä budjettisuunnitelmiaan että talouskasvuennusteitaan, kun veropohja kapenee.
Merz ja Trump törmäyskurssilla Iran-politiikasta
Jännitteet Saksan ja Yhdysvaltojen välillä ovat kasvaneet jo kuukausien ajan. Liittokansleri Friedrich Merz ärsytti Trumpia viime kuussa toteamalla, että Valkoinen talo oli Iranin-neuvotteluissa ”nöyryytetty”. Kommentti sai Trumpin uhkaamaan tuhansien Yhdysvaltain sotilaiden vetämistä pois Saksan tukikohdista.
Merz on ollut virassa vasta vuoden, mutta on toistuvasti viitannut siihen, että Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikka on muuttanut perinteisesti läheisiä Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita. Helmikuussa Merz totesi, että Euroopan ja Yhdysvaltojen väliin on avautunut ”syvä juopa”. Tästä huolimatta hän on pyrkinyt lieventämään jännitteitä vierailemalla Valkoisessa talossa kahdesti vuoden aikana.
Euroopan kritiikki Iranin sotaa kohtaan
Saksa on yhdessä muiden eurooppalaisten liittolaisten kanssa suhtautunut kriittisesti Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta aloittamaan sotaan Irania vastaan. Euroopassa pelätään, että pitkittyvä konflikti horjuttaa globaaleja markkinoita, vaarantaa energiansaannin ja syventää jo valmiiksi haurasta talouskehitystä.
Saksan talous on ollut jo pidempään käytännössä nollakasvussa. Korkeat energiakustannukset, heikko vientikysyntä ja teollisuuden rakennemuutokset ovat painaneet kasvua. Iranin sodan aiheuttama energiasokki on entisestään pahentanut tilannetta ja pakottanut hallituksen vaikeisiin säästö- ja investointipäätöksiin.
Merz: ”Amerikkalaisilla ei ole strategiaa”
Viime kuussa Merz arvosteli Yhdysvaltojen toimintaa Iran-kriisissä puhuessaan opiskelijoille. Hänen mukaansa ”amerikkalaisilla ei selvästikään ole strategiaa”, eikä hän näe, millaisen ”strategisen ulospääsyn” Washington aikoo valita.
Merz kuvaili Iranin neuvottelijoita taitaviksi – tai pikemminkin taitaviksi olemaan neuvottelematta. Hänen mukaansa iranilaiset antavat amerikkalaisten matkustaa Islamabadin kaltaisiin kaupunkeihin ja palaamaan kotiin ilman konkreettista tulosta. Merz väitti, että koko Yhdysvaltain kansakunta on Iranin johdon toimesta ”nöyryytetty”.
Trump vastaa hyökkäämällä Saksaa vastaan
Trump reagoi Merzin lausuntoihin seuraavana päivänä Truth Social -alustalla. Hän väitti, että Merz pitää ”hyväksyttävänä, että Iranilla on ydinase” ja ettei liittokansleri ”tiedä mistä puhuu”. Trump jatkoi hyökkäystään toteamalla, ettei ole ihme, että Saksa menestyy ”niin huonosti, taloudellisesti ja muutenkin”.
Kiista jatkui, kun Trump kehotti Merziä keskittymään enemmän ”rikkinäisen maansa korjaamiseen – erityisesti maahanmuuton ja energiapolitiikan osalta” – sen sijaan, että hän ”sekaantuisi niiden tekemisiin, jotka poistavat Iranin ydinuhkaa”. Kommentit heijastavat syvää näkemyseroa Saksan ja Yhdysvaltojen välillä siitä, miten Iranin kriisi tulisi ratkaista.
Yhdysvallat vetää joukkoja pois Saksasta
Jännitteet eivät ole jääneet vain sananvaihdon tasolle. Pian Merzin ensimmäisten kommenttien jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti suunnitelmasta vetää 5 000 sotilasta pois Saksasta. Päätös on yhdistetty puolustusministeri Pete Hegsethiin, ja Saksan puolustusministerin mukaan Pentagonin linja oli ”ennakoitavissa”.
Yhdysvaltain sotilasläsnäolo Saksassa on ollut Euroopan suurin, ja maa toimii keskeisenä logistisena ja strategisena solmukohtana Naton operaatioille. Yhdysvalloilla on lisäksi noin 12 000 sotilasta Italiassa ja 10 000 Isossa-Britanniassa. Mahdollinen joukkojen vähentäminen Saksasta herättää huolta sekä maan turvallisuudesta että paikallistalouksista, jotka ovat riippuvaisia tukikohtien tuomasta kysynnästä.
Nato, Hormuzinsalmi ja energian hinnan nousu
Trump on pitkään kritisoinut Natoa ja erityisesti eurooppalaisia liittolaisia siitä, etteivät nämä hänen mielestään kanna riittävästi vastuuta yhteisestä puolustuksesta. Nyt hän moittii kumppaneita myös siitä, etteivät nämä ole innokkaasti osallistuneet Yhdysvaltojen suunnitelmiin avata Hormuzinsalmen strateginen merireitti sotilaallisin keinoin.
Iran on käytännössä sulkenut Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee normaalisti noin 20 % maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta (LNG). Konflikti ja merireitin sulkeutuminen ovat kiihdyttäneet polttoaineiden hinnannousua ja lisänneet epävarmuutta energiamarkkinoilla. Tämä heijastuu suoraan eurooppalaisten kuluttajien laskuihin ja teollisuuden kustannuksiin.
Tulitauko ja neuvottelut – ratkaisu yhä kaukana
Osapuolet noudattavat parhaillaan tulitaukoa, jonka on tarkoitus johtaa laajempaan rauhansopimukseen. Trump vakuutti keskiviikkona, että sota olisi ”pian ohi”, kun taas Iranin johto kertoo harkitsevansa Yhdysvaltojen esitystä sodan lopettamiseksi.
Neuvottelut ovat kuitenkin jumissa. Yhdysvallat on määrännyt Iranin satamat saartoon ja pyrkii samalla avaamaan Hormuzinsalmen, jotta lähes 2 000 Persianlahdella helmikuusta asti jumissa ollutta alusta pääsisi turvallisesti läpi. Merireitin avaaminen olisi ratkaisevaa, jotta globaali energiansaanti ja kansainvälinen kauppa voisivat normalisoitua.
Saksan ja Euroopan haasteet energiasokin keskellä
Saksa kamppailee nyt monella rintamalla: se yrittää irtautua fossiilienergiasta, vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja hallita geopoliittisten kriisien vaikutuksia talouteen. Iranin sota on muistuttanut karulla tavalla siitä, kuinka riippuvainen Eurooppa yhä on vakaasta öljyn ja kaasun saannista sekä turvallisista merireiteistä.
Samankaltaisia ongelmia ovat kohdanneet monet muutkin yritykset ja toimialat, jotka ovat sidoksissa kansainväliseen kauppaan ja suurten yhtiöiden päätöksiin. Esimerkiksi Vodafone-franchisingin muuttuminen painajaiseksi ja yrittäjien syytökset mielivaltaisista päätöksistä kuvaavat, miten globaalit toimijat ja poliittiset linjaukset voivat heijastua suoraan paikalliseen talouteen ja yksittäisiin yrittäjiin.
Kun maailmantalous horjuu ja energian hinta sahaa ylös alas, Saksan hallituksen – kuten monien muidenkin Euroopan maiden – on tasapainoiltava turvallisuuspolitiikan, liittolaissuhteiden ja kotimaisen talouspolitiikan välillä. Klingbeilin ja Merzin kova kritiikki Trumpin Iran-linjaa kohtaan kuvastaa huolta siitä, että Yhdysvaltojen valitsemat keinot voivat pitkittää kriisiä ja syventää taloudellisia vaurioita Euroopassa.
Ei sisällä instagram post:eja
