Päivitetty rauhansuunnitelma Ukrainalle – voiko Kiova hyväksyä Trumpin ajaman sopimuksen?
Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump haluaa nopean rauhansopimuksen Ukrainaan – ja hyvin kovin ottein. Kiovan johto haluaa rauhan vielä kipeämmin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Tästä jännitteestä on syntynyt uusi, merkittävästi muokattu rauhansuunnitelma, jota Ukraina saattaa lopulta harkita.
Trumpin painostus ja Kiovan vastareaktio
Washington alkoi ajaa Ukrainaa kohti sopimusta jo kiitospäivään mennessä, ehdoilla, jotka monen mielestä muistuttivat lähes antautumisasiakirjaa. Kiova reagoi nopeasti ja torjuvasti. Se lähetti kiireesti ylimmät virkamiehensä Geneveen, missä sunnuntain ajan nähtiin Ukrainan ja Yhdysvaltain delegaatioiden sukkuloivan mustissa, tummennetuilla ikkunoilla varustetuissa limusiineissa neuvottelupaikkojen välillä.
Neuvotteluihin liittyivät myös Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Kun Ukrainan neuvotteluvaltuuskuntaa johtava Andriy Jermak vilahti kameroiden edessä, hänen ilmeensä oli tyyni mutta kova – kuvaavaa tilanteen paineelle.
Alkuperäinen suunnitelma: liian Venäjä-myönteinen
Neuvottelujen lähtökohta oli Ukrainalle äärimmäisen vaikea. Pöydällä ollut ensimmäinen luonnos oli niin vahvasti Venäjän vaatimuksiin nojaava, että Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio joutui heti aluksi kiistämään, että asiakirja olisi käytännössä kirjoitettu Kremlin kynällä.
Donald Trump oli kuitenkin tehnyt selväksi, että Ukrainan oli allekirjoitettava sopimus nopeasti tai kohdattava epäselviksi jätetyt seuraukset. Tämä pakotti Kiovan osallistumaan neuvotteluihin, vaikka lähtötilanne oli sille selvästi epäedullinen.
“Uusi ja päivitetty” raamiasiakirja
Sunnuntai-iltana Marco Rubio kertoi julkisuudessa, että neuvotteluissa oli saavutettu “valtavaa edistystä” ja että avoimena oli vain “pari asiaa”. Yksityiskohtia hän ei kuitenkaan suostunut paljastamaan, vedoten tilanteen herkkyyteen.
Yhteisessä Ukraina–USA-julkilausumassa puhuttiin uudesta sopimuksesta, jota kuvattiin “päivitettynä ja tarkistettuna raamiasiakirjana”. Asiakirjaa ei ole julkistettu, mutta Financial Times -lehden mukaan Ukrainan varaulkoministeri Sergiy Kyslytsya on kuvannut sitä 19-kohtaiseksi suunnitelmaksi, josta “hyvin vähän” alkuperäisestä luonnoksesta on enää jäljellä.
Eurooppalaisten muutokset: sopimus, jonka Ukraina voisi hyväksyä
Uusi luonnos näyttää pohjautuvan ainakin osittain eurooppalaisten esittämiin muutosehdotuksiin, joista Reuters uutisoi. Näiden perusteella suunnitelma on Kiovan kannalta huomattavasti hyväksyttävämpi.
Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa:
- Automaattinen veto Ukrainan tulevalle Nato-jäsenyydelle poistuu.
- Ukrainan asevoimien vahvuutta koskeva yläraja poistetaan.
- Asiakirja linjaa, ettei länsimaisia joukkoja sijoiteta pysyvästi Ukrainaan, mutta tämä ei ole ehdoton kielto tilapäiselle tai kriisitilanteen läsnäololle.
- Donbassin jäljellä olevia osia ei luovuteta Venäjälle ilmaiseksi, vaan miehitettyjen alueiden palauttaminen perustuisi yksinomaan diplomaattisiin keinoihin – linja, jonka presidentti Volodymyr Zelensky on aiemmin hyväksynyt.
- Sota-ajan rikoksista annettavasta täysimittaisesta armahduksesta luovutaan.
Merkittävin muutos liittyy kuitenkin turvallisuustakuihin. Useat johtajat, kuten Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer, ovat puhuneet Ukrainalle annettavasta artikla 5 -tyyppisestä suojasta, joka sitoisi Yhdysvallat ja keskeiset liittolaiset tulemaan Ukrainan avuksi, jos Venäjä hyökkäisi uudelleen. Tämä on Ukrainan mukaan asia, josta se ei voi neuvotella pois – turvallisuustakuiden on oltava uskottavia ja sitovia.
Emme vielä tiedä, kuinka moni eurooppalaisten ajama muutos on päätynyt lopulliseen versioon, mutta Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kuvannut sopimusta “merkittävästi muokatuksi” ja sävyltään selvästi myönteiseksi.
Taustalla Trumpin lähettilään Venäjä-linja
Nopea käänne selkeästi Venäjä-myönteisestä luonnoksesta nykyiseen muotoon vain yhden vuorokauden aikana herättää kysymyksiä. Neuvotteluhuoneissa on ollut läsnä myös Yhdysvaltojen haukkasiiven edustajia, kuten presidentti Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff.
Alkuperäinen, Kremlin näkemyksiä myötäilevä suunnitelma juontaa juurensa Witkoffin keväiseen vierailuun Venäjän presidentti Vladimir Putinin luona. Vierailun jälkeen hän lainasi julkisuudessa Venäjän kiistanalaisia narratiiveja lähes sanatarkasti, mikä näkyi myös ensimmäisissä luonnoksissa.
Uudistettu suunnitelma vaikuttaa nyt asiakirjalta, jonka Ukraina voisi periaatteessa allekirjoittaa – joskin todennäköisesti vasta pitkällisen sisäisen ja kansainvälisen harkinnan jälkeen.
Trumpin sävyn muutos ja Ukrainan paineet
Trump on aiemmin syyttänyt Kiovan johtoa “nollasta kiitollisuudesta” ja uhkaillut seurauksilla, mikäli Ukraina ei taipuisi. Nyt sävy on muuttunut: hän puhuu siitä, että “jotain hyvää” saattaa olla tulossa.
Kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka hyvä tämä sopimus Ukrainalle todellisuudessa olisi. Venäjän puolelta ei ole nähty merkkejä siitä, että Moskova olisi valmis luopumaan sotatoimista muuten kuin pakon edessä.
Carnegie Russia Eurasia Centerin asiantuntija Tatiana Stanovaja arvioi, että “Putin on tällä hetkellä sotilaallisesti paljon itsevarmempi”. Hänen mukaansa taustalla vaikuttavat Kiovan korruptioskandaalit ja poliittinen kriisi, vaikeudet uusien sotilaiden mobilisoinnissa sekä Venäjän viimeaikaiset edut rintamalla.
Rauhansopimus Ukrainan tulevaisuuden käännekohtana
Parhaassa tapauksessa Trumpin vaatima nopea sopimus on tuonut uutta vauhtia rauhanponnisteluihin, joita ukrainalaiset – jatkuvan tulituksen alla – kipeästi toivovat. Toisaalta on mahdollista, että intensiivinen diplomaattinen rumba ei ole lopulta muuttanut perusasetelmaa.
Stanovajan tiivistys Venäjän linjasta on tyly: “Venäjän kanta on: olemme esittäneet vaatimuksemme, otatteko ne vai ette? Jos otatte, lopetamme sodan – jos ette, odotamme kunnes olette valmiita.”
Tämä asettaa Ukrainan vaikeaan välikäteen: se tarvitsee rauhaa ja jälleenrakennusta, mutta ei voi luopua turvallisuudestaan, itsemääräämisoikeudestaan ja alueellisesta koskemattomuudestaan. Siksi turvallisuustakuiden ja mahdollisen Nato-polun kaltaiset kysymykset ovat Kiovalle punaisia viivoja.
G20, länsimaiden paine ja laajempi rauhankuva
Päivitetty Yhdysvaltain ajama rauhansuunnitelma ei synny tyhjiössä. Sen taustalla vaikuttavat sekä G20-huippukokousten keskustelut että Valkoisen talon laajempi strategia, jossa Ukrainan ja sen liittolaisten odotetaan tekevän vaikeita myönnytyksiä pitkän sodan väsyttäminä. Tätä laajempaa kuvaa ja lännen asettamaa painetta avaa tarkemmin analyysi G20-huippukokouksesta ja Valkoisen talon rauhansuunnitelmasta, jossa Ukraina liittolaisineen on kovassa puristuksessa.
Lopullinen kysymys kuuluu: onnistuuko uusi, muokattu rauhansuunnitelma luomaan kestävän turvallisuusarkkitehtuurin Eurooppaan – vai onko kyse vain väliaikaisesta tulitauosta, jonka jälkeen sota voi roihahtaa uudelleen?
Ei sisällä instagram post:eja
