Lyonin opiskelijan kuolema kiristää paineita Ranskan äärivasemmistoa kohtaan

Ranskassa kuohuu sen jälkeen, kun Lyonissa pahoinpidelty 23-vuotias opiskelija Quentin Deranque kuoli lauantaina sairaalassa. Tapauksen epäillään liittyvän niin kutsuttuihin antifasistisiin militantteihin, ja se on nostanut Ranskan radikaalin vasemmiston voimakkaan arvostelun kohteeksi.

Kuka oli Quentin Deranque?

Quentin Deranque oli 23-vuotias matematiikan opiskelija ja kansallismielinen aktivisti. Hänen läheistensä mukaan hän ei ollut väkivaltainen toimija, vaan pyrki puolustamaan näkemyksiään rauhanomaisesti. Perheen asianajaja Fabrice Rajon korosti, että Deranque ei ollut turvallisuusalan ammattilainen eikä minkään virallisen järjestyksenpitoryhmän jäsen.

Ystävien mukaan Deranque oli viime vuosina löytänyt uudelleen katolisen uskonsa ja osallistui kansallismieliseen politiikkaan vakaumuksensa pohjalta. Hänet kuvailtiin nuorena miehenä, joka oli sitoutunut arvoihinsa mutta ei etsinyt yhteenottoja.

Miten kohtalokas väkivallanteko tapahtui?

Torstai-iltapäivänä Lyonin arvostetulla Institut d’études politiques -oppilaitoksella (Sciences Po Lyon) vieraili vasemmistolainen europarlamentaarikko Rima Hassan. Vierailua vastustamaan saapui pienehkö mielenosoitus, jonka järjesti kovaa oikeistofeminismiä edustava kollektiivi Némésis. Quentin Deranque oli paikalla tukemassa tätä ryhmää.

Némésis-kollektiivin edustaja Alice Cordier kertoi, että Deranque oli yksi noin 15 nuoresta miehestä, joita pyydettiin tulemaan paikalle turvaamaan mielenosoitusta. Hänen mukaansa kyse ei ollut ammattimaisesta järjestyksenpidosta, vaan "ystävistä, jotka tulivat suojelemaan tyttöjä".

Mielenosoituksen jälkeen muutaman korttelin päässä kuvattu kännykkävideomateriaali näyttää, kuinka kolme nuorta miestä joutuu suuremman joukon potkittavaksi ja hakattavaksi. Yksi heistä jää makaamaan maahan liikkumattomana – tämän uskotaan mahdollisesti olevan Deranque.

Pian välikohtauksen jälkeen Deranque löydettiin harhaillen kadulla sekavassa tilassa. Hänellä todettiin aivoverenvuoto, ja hänet kuljetettiin sairaalaan, jossa hän menehtyi lauantaiaamupäivänä.

Syytökset kohdistuvat äärivasemmistoon

Presidentti Emmanuel Macronin hallituksen ministerit reagoivat tapaukseen nopeasti ja ankarasti. Sisäministeri Laurent Nuñez totesi, että "ilmeisesti ääri-vasemmisto oli asialla" ja kuvaili tapahtunutta joukkolynkkaukseksi, jossa tekijät eivät ehkä tarkoittaneet kuolettavia seurauksia, mutta käyttivät silti raakaa väkivaltaa.

Oikeusministeri Gérald Darmanin meni vielä pidemmälle ja sanoi yksiselitteisesti: "Äärivasemmisto tappoi hänet. Siitä ei ole epäilystäkään."

Tapauksen poliittinen ulottuvuus korostuu, sillä Ranskassa valmistaudutaan tärkeisiin kuntavaaleihin. Monet oikeistopoliitikot ovat käyttäneet tapausta todisteena siitä, että vasemmistolainen retoriikka ja niin kutsutut "antifa"-liikkeet lietsovat väkivaltaa.

La Jeune Garde ja LFI myrskyn silmässä

Katseet kääntyivät nopeasti radikaalivasemmistolaiseen LFI-puolueeseen (La France insoumise, "Lykytön Ranska") sekä sen kanssa aiemmin yhteistyötä tehneeseen La Jeune Garde -järjestöön ("Nuori Kaarti"). La Jeune Garde on vuonna 2018 perustettu ryhmä, joka on tunnettu "antifasistisesta" katutoiminnasta ja osallistumisestaan vasemmistotilaisuuksien turvajärjestelyihin.

Ryhmän perusti Raphaël Arnault, joka on nykyisin yksi LFI:n 71 kansanedustajasta Ranskan kansalliskokouksessa. La Jeune Garde kiellettiin virallisesti viime vuonna syytösten jälkeen, joiden mukaan se yllytti poliittiseen väkivaltaan. Järjestö on kuitenkin kiistänyt osallisuutensa Deranquen kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn.

Némésis-kollektiivin jäsenet väittivät tunnistaneensa La Jeune Garde -aktivisteja joukossa, joka aluksi häiritsi heidän mielenosoitustaan. Näitä väitteitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi vahvistettu virallisesti.

LFI:n europarlamentaarikko Rima Hassan tuomitsi väkivallan heti perjantaina ja vaati perusteellista tutkintaa. Hänen mukaansa ainoa turvallisuus, joka huolehti hänen vierailustaan, oli LFI:n oma järjestely, eikä heillä ollut mitään tekemistä kadulla kuvatun väkivaltatilanteen kanssa.

Oikeiston kova sanallinen hyökkäys

Ranskan oikeisto tarttui tapaukseen nopeasti lisätäkseen painetta LFI:tä ja laajemmin äärivasemmistoa kohtaan. Monet poliitikot syyttivät suoraan vasemmistolaista retoriikkaa ja militantteja ryhmiä väkivallan ilmapiirin luomisesta.

Europarlamentaarikko Marion Maréchal, joka on kansallismielisen liikkeen tunnettu hahmo ja Kansallisen liittouman (Rassemblement National) johtajan Marine Le Penin veljentytär, sanoi: "[LFI:n johtajan Jean-Luc] Mélenchonin miliisi on tappanut ja sillä on veri käsissään."

Republikaanien (Les Républicains) parlamenttiryhmän johtaja Laurent Wauquiez kuvasi Deranquen kuolemaa toteamalla, että "Quentin kaatui hirviöiden iskujen alle – hirviöiden, joita viha ohjaa ja väkivalta sokaisee".

Republikaanien presidenttiehdokkaaksi aikova Bruno Retailleau kohdisti suorat syytökset Mélenchoniin: "Jean-Luc Mélenchon, vastoin väitteitäsi Ranskassa eivät poliisit tapa – vaan äärivasemmisto."

LFI ja Mélenchon kiistävät vastuun

LFI:n johtaja Jean-Luc Mélenchon reagoi viikonloppuna syytöksiin torjuen ne jyrkästi. Hänen mukaansa puolueella ei ole mitään tekemistä Lyonin väkivaltatapahtumien kanssa, ja syyttäjät syyllistyvät kunnianloukkaukseen.

”Ilmaisemme järkytyksemme, mutta myös myötätuntomme ja osanottomme Quentin Deranquen perheelle ja ystäville. Olemme sanoneet kymmeniä kertoja vastustavamme kaikenlaista väkivaltaa”, Mélenchon totesi.

LFI pyrkii siten pitämään selkeän etäisyyden sekä La Jeune Garde -ryhmään että kaikkiin katutason yhteenottoihin, vaikka poliittiset vastustajat yrittävätkin liittää ne toisiinsa.

Ristiriitaiset kertomukset tapahtumien kulusta

Tapahtumien kulusta liikkuu useita toisistaan poikkeavia versioita. Osa puhuu "katutappelusta", osa "väijytyksestä" ja jotkut jopa "lynkkauksesta". Näiden erilaisten kertomusten vuoksi Lyonin syyttäjänvirasto on luvannut esittää ensimmäisen puolueettoman arvionsa tutkinnan etenemisestä ja tapahtumien kulusta.

Lehdistötilaisuus syyttäjänvirastossa oli määrä pitää maanantaina iltapäivällä. Sen odotetaan valottavan muun muassa sitä, keitä väkivaltaan osallistuneet henkilöt olivat, millaista näyttöä on mahdollisista poliittisista motiiveista ja missä määrin eri ryhmien – mukaan lukien La Jeune Garde – väitetty osuus pitää paikkansa.

Laajempi keskustelu poliittisesta väkivallasta

Deranquen kuolema on osa laajempaa, koko Eurooppaa koskevaa huolta poliittisen väkivallan kasvusta. Ranskassa oikeiston ja vasemmiston välinen vastakkainasettelu on viime vuosina kiristynyt, ja kaduille on muodostunut sekä äärioikeistolaisia että antifasistisia ryhmiä, joiden yhteenotot ovat aika ajoin kärjistyneet.

Tapauksen traagisuus muistuttaa, kuinka nopeasti poliittinen kiista voi muuttua hengenvaaralliseksi. Nuoren opiskelijan kuolema on herättänyt keskustelua siitä, missä kulkee sananvapauden, mielenosoitusoikeuden ja väkivallattomuuden raja – sekä siitä, miten poliittiset johtajat omalla kielellään joko hillitsevät tai ruokkivat jännitteitä.

Samankaltaisia tunteita ja surua on nähty myös muualla, kun julkisuudessa tunnetut henkilöt tai poliittiset vaikuttajat ovat menehtyneet tai joutuneet väkivallan kohteeksi. Esimerkiksi Suvi Teräsniskan koskettava päivitys Olli Lindholmin poismenon muistosta on osoitus siitä, miten syvästi yhteiskunta reagoi menetyksiin ja miten julkinen keskustelu voi lohduttaa, mutta myös repiä haavoja auki.

Deranquen tapaus pakottaa Ranskan katsomaan peiliin: miten estää poliittisesti motivoidut väkivallanteot, vahvistaa oikeusvaltiota ja turvata se, että nuoret voivat osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ilman pelkoa henkensä puolesta?

Ei sisällä instagram post:eja