Trump harkitsee poikkeuksellista suoraa keskustelua Taiwanin johtajan kanssa asemyynnistä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut olevansa valmis keskustelemaan suoraan Taiwanin johtajan Lai Ching-ten kanssa maan mahdollisesta asehankinnasta. Tällainen yhteydenpito olisi merkittävä poikkeama vuosikymmeniä noudatetusta diplomaattisesta käytännöstä, jonka mukaan Washington on välttänyt suoria huipputason yhteyksiä Taipeihin rauhoittaakseen Pekingin huolia.

Yhdysvaltojen ja Taiwanin johtajat eivät ole keskustelleet virallisesti keskenään vuodesta 1979 lähtien. Tuolloin Yhdysvallat katkaisi muodolliset diplomaattisuhteet Taiwaniin ja tunnusti virallisesti Kiinan kansantasavallan hallituksen Pekingissä. Tämän niin sanotun yhden Kiinan -politiikan varaan on rakennettu koko alueen turvallisuusarkkitehtuuri ja Yhdysvaltain Kiina-suhde.

Kiistanalainen asepaketti ja Yhdysvaltain laki

Trumpin harkitsema keskustelu liittyy 14 miljardin dollarin (noin 10,4 miljardin punnan) arvoiseen asepakettiin Taiwanille. Raporttien mukaan pakettiin sisältyisi muun muassa lennokkien torjuntajärjestelmiä sekä ilmatorjuntaohjuksia, joiden tarkoitus on vahvistaa saaren puolustusta Kiinan kasvavaa sotilaallista painostusta vastaan.

Yhdysvallat on Taiwan Relations Act -nimisen lain nojalla velvoitettu tarjoamaan Taiwanille puolustusluonteisia asejärjestelmiä. Laki hyväksyttiin vuonna 1979 juuri sen jälkeen, kun Washington oli siirtänyt diplomaattisen tunnustuksensa Taipeista Pekingiin. Sen avulla Yhdysvallat on jatkanut asemyyntiä ja turvallisuusyhteistyötä Taiwanin kanssa, vaikka muodolliset diplomaattisuhteet puuttuvat.

Trump on korostanut, ettei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, toteutuuko 14 miljardin dollarin asepaketti. Hän on kuitenkin viitannut siihen, että haluaa keskustella asiasta suoraan Taiwanin nykyisen johtajan kanssa ennen ratkaisua. Tämä olisi selvä signaali siitä, että Washington on valmis nostamaan Taiwan-kysymyksen uudelle näkyvyyden ja riskin tasolle.

Peking painostaa ja varoittaa konfliktista

Kiinan kommunistinen puolue pitää Taiwania omana alueenaan ja on toistuvasti korostanut, ettei sulje pois voiman käyttöä saaren liittämiseksi Manner-Kiinaan. Presidentti Xi Jinping on tehnyt selväksi, että Taiwan on yksi suurimmista ja herkimmin reagoivista kysymyksistä Pekingin ja Washingtonin suhteissa.

Trumpin hiljattain tekemän kahden päivän valtiovierailun aikana Pekingiin Kiina varoitti avoimesti, että Taiwanin asemyynnin ja poliittisen aseman huono käsittely voisi johtaa vakavaan jännitteiden kasvuun ja jopa konfliktiin suurvaltojen välillä. Trump vakuutti, ettei näe sodan olevan todennäköinen, mutta myönsi Xi Jinpingin suhtautuvan Taiwaniin ”erittäin voimakkaasti” ja tunteikkaasti.

Financial Timesin mukaan Kiina on viivästyttänyt Yhdysvaltain puolustusministeriön korkean virkamiehen Elbridge Colbyn vierailua Pekingiin juuri siksi, että se odottaa Trumpin päätöstä Taiwanin asepaketista. Peking ei halua edetä sotilasyhteyksissä, ennen kuin se tietää, kuinka pitkälle Washington on valmis menemään Taiwanin tukemisessa.

Trump rikkoo jälleen diplomaattisia perinteitä

Trump ei ole ensimmäistä kertaa haastamassa vakiintuneita käytäntöjä Taiwan-politiikassa. Vuonna 2016 hän puhui puhelimessa Taiwanin silloinen johtaja Tsai Ing-wenin kanssa, vaikka oli tuolloin vasta valittu, ei vielä virassa oleva presidentti. Puhelu herätti raivokkaan vastalauseen Pekingissä, joka näki teon suorana haasteena yhden Kiinan -politiikalle.

Trump on myös kertonut keskustelleensa Xi Jinpingin kanssa Taiwanin asemyynneistä ”erittäin yksityiskohtaisesti”. Tämä olisi jälleen poikkeus Yhdysvaltain aiemmasta linjasta: vuonna 1982 Washington vakuutti Taiwanille, ettei se neuvottele Pekingin kanssa Taiwanille suunnatuista asemyynneistä. Trump kuitenkin vähätteli tuota sitoumusta muistuttamalla, että 1980-luku on ”hyvin kaukana” nykyhetkestä.

Viime joulukuussa Yhdysvallat hyväksyi 11 miljardin dollarin (noin 8,2 miljardin punnan) arvoisen asemyynnin Taiwanille. Se oli yksi historian suurimmista yksittäisistä asepaketeista saarelle ja herätti Pekingissä voimakkaan vastareaktion. Uusi, vielä suurempi paketti voi entisestään kiristää jännitteitä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.

Taiwan vahvistaa puolustustaan ja korostaa itsenäisyyttä

Taiwanin presidentti Lai Ching-te, joka astui virkaan vuonna 2024, on noussut yhdeksi vahvimmista saaren puolustuksen vahvistamista ajavista johtajista vuosikymmeniin. Hänen hallintonsa on merkittävästi lisännyt puolustusmenoja vastauksena Kiinan kasvaviin sotaharjoituksiin ja sotilaalliseen läsnäoloon Taiwaninsalmessa.

Lai on toistuvasti kuvannut Taiwania ”suvereeniksi, itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi” ja korostanut, ettei rauhaa Taiwaninsalmessa saa ”uhra taa tai myydä poliittisten myönnytysten hinnalla”. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen asemyynnit ovat ”keskeinen tekijä alueellisen rauhan ja vakauden ylläpitämisessä”, sillä ne nostavat kynnystä mahdolliselle aseelliselle hyökkäykselle.

Monet taiwanilaiset pitävät itseään käytännössä erillisen kansakunnan jäseninä, vaikka virallista itsenäisyysjulistusta ei ole tehty. Mielipidemittausten mukaan enemmistö kannattaa nykyisen statu quo -tilanteen jatkumista: Taiwan ei julista muodollista itsenäisyyttä, mutta ei myöskään pyri yhdistymään Kiinan kansantasavallan kanssa. Tämä tasapaino on kuitenkin yhä vaikeammin ylläpidettävissä, kun sotilaallinen ja poliittinen paine kasvaa.

Yhdysvaltain, Kiinan ja Taiwanin kolmikantajännite

Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä pyrkinyt hienovaraiseen tasapainoon. Toisaalta se haluaa ylläpitää hyviä talous- ja turvallisuussuhteita Kiinan kanssa, toisaalta sen on Taiwan Relations Act -lain ja omien arvojensa takia tuettava Taiwanin demokratiaa ja puolustusta. Trumpin harkitsema suora keskustelu Lai Ching-ten kanssa voi muuttaa tätä tasapainoa tavalla, joka pakottaa kaikki osapuolet arvioimaan asemansa uudelleen.

Alueellinen turvallisuus on jo valmiiksi paineen alla. Kiinan kasvava sotilaallinen läsnäolo merialueilla, Yhdysvaltain liittolaissuhteet Japanin ja Etelä-Korean kanssa sekä Taiwanin puolustuksen vahvistaminen muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäinen asepaketti tai puhelinsoitto voi saada laajempia seurauksia. Tämä korostaa, kuinka herkkä Taiwanin asema on koko Indo-Tyynenmeren turvallisuusjärjestelmässä.

Laadun ja turvallisuuden kysymykset herättävät keskustelua myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Euroopassa on arvioitu ympäristö- ja terveysriskejä erilaisissa vesiympäristöissä, ja Englannin joenuintipaikkojen heikkoon vedenlaatuun liittyvä tapaus on muistuttanut, miten tärkeää on tarkastella kriittisesti sekä turvallisuutta että viranomaisten tekemiä linjauksia. Samalla tavoin Taiwanin asehankinnat ja suurvaltojen päätökset vaikuttavat laajasti ihmisten turvallisuuteen ja arkeen koko Aasian alueella.

Ei sisällä instagram post:eja