Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan voitonpäivän tulitauon rikkomisesta
Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan erillisten tulitaukojen rikkomisesta vain tunteja niiden voimaantulon jälkeen. Tulitauot oli julistettu kattamaan Neuvostoliiton natsi-Saksan kukistamisen kunniaksi vietettävät voitonpäivän juhlat.
Venäjän puolustusministeriön mukaan konfliktialueella kirjattiin yli tuhat tulitaukorikkomusta, kun taas Moskovan pormestari kertoi, että pääkaupunkia oli tulitauon alkamisen jälkeen pommitettu useilla drooneilla. Ukrainassa viranomaiset puolestaan ilmoittivat, että Venäjä jatkoi iskuja heidän asemiaan vastaan tulitauosta huolimatta.
Voitonpäivän tulitauko jäi lyhyeksi
Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti tulitauon 8.–9. toukokuuta voitonpäivän juhlallisuuksien ajaksi. Kiova oli aiemmin vaatinut toistaiseksi voimassa olevaa tulitaukoa alkaen 6. toukokuuta, mutta maiden näkemykset eivät kohdanneet edes periaatetasolla.
Moskova varoitti Ukrainaa jo etukäteen olemaan yrittämättä iskuja Punaisella torilla järjestettävää voitonpäivän paraatia vastaan. Venäjän puolustusministeriö uhkasi, että mikäli Moskova joutuisi hyökkäyksen kohteeksi, se vastaisi siihen ”vastatoimena massiivisella ohjusiskulla” Kiovan keskustaan. Ulkomaisia diplomaattiedustustoja kehotettiin poistumaan Ukrainan pääkaupungista ennen 9. toukokuuta.
Ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuosikymmeneen Venäjän voitonpäivän paraatissa ei nähtäisi raskaata sotakalustoa. Venäjän pääkaupunki oli kuitenkin korkeassa valmiustilassa pelkojen kasvaessa siitä, että Ukraina voisi yrittää häiritä juhlatapahtumia.
Droonit ja tykistöiskut varjostavat juhlapäivää
Venäjän puolustusministeriö kertoi perjantaiaamuna Telegram-kanavallaan, että tulitauon aikana oli tapahtunut yhteensä 1 365 väitettyä rikkomusta konfliktialueella. Näihin sisältyi viranomaisten mukaan 153 tykistöiskua ja peräti 887 drooni-iskua.
Ministeriön mukaan Ukraina jatkoi myös iskuja siviilikohteisiin raja-alueilla Kurskin ja Belgorodin alueilla, lähellä varsinaista rintamalinjaa. Venäjän asevoimien kerrottiin vastanneen ”peilikuvamaisella” tulituksella rikkomuksiin, mikä käytännössä tarkoitti vastaiskujen jatkumista koko tulitauon ajan.
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin vahvisti, että noin 20 droonia oli ammuttu alas kaupungin läheisyydessä jo tulitauon ensimmäisten kahden tunnin aikana. Myös useilla teollisuusalueilla Permin ja Jaroslavlin alueilla raportoitiin ukrainalaisista iskuista, samoin Rostovin alueella ja Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa.
Eteläisessä Venäjällä yhteensä 13 lentokenttää keskeytti toimintansa drooni-iskujen vuoksi, mikä korosti ilmasodan ja lennokkien kasvavaa roolia konfliktissa.
Ukraina: yli 140 iskua muutamassa tunnissa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Telegramissa, että tulitauon ensimmäisten tuntien aikana Ukrainan asemiin oli kohdistunut yli 140 hyökkäystä sekä yli 850 drooni-iskua. Hänen mukaansa tämä osoitti, ettei Venäjän puolella ollut edes yritystä noudattaa tulitaukoa.
”Kaikki tämä osoittaa selvästi, ettei Venäjän puolelta nähty edes näyteltyä yritystä lopettaa tulitus rintamalla”, Zelenskyi totesi. Hänen mukaansa Ukraina jatkaa toimintaansa ”samalla mitalla” eli vastaa Venäjän hyökkäyksiin omilla iskuillaan.
Jo ennen tätä, torstaina, Ukraina oli syyttänyt Venäjää Kiovan yksipuolisen tulitaukojulistuksen rikkomisesta. Venäjän kerrottiin iskeneen drooneilla useisiin kohteisiin, mukaan lukien päiväkotiin Sumyn alueella. Tässä iskussa kuoli kaksi ihmistä, mutta lapsia ei onneksi ollut rakennuksessa hyökkäyksen aikaan.
Voitonpäivän merkitys ja kansainväliset reaktiot
Voitonpäivä 9. toukokuuta on yksi Venäjän tärkeimmistä ja symbolisimmista juhlapäivistä, jolloin muistetaan Neuvostoliiton ratkaisevaa roolia natsi-Saksan kukistamisessa toisessa maailmansodassa. Aikaisempina vuosina juhliin Moskovassa on osallistunut runsaasti ulkomaisia valtionpäämiehiä ja korkea-arvoisia vieraita.
Tällä kertaa kansainvälinen osallistujajoukko jäi huomattavasti pienemmäksi. Venäjän mukaan paikalle odotettiin lähinnä Valko-Venäjän, Malesian ja Laosin johtajia sekä muutamia muita korkean tason edustajia. Yhä jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa, länsimaiden laajat pakotteet ja kiristyneet diplomaattisuhteet ovat tehneet perinteisestä paraatista aiempaa suljetumman ja sisäänpäin kääntyneen tapahtuman.
Myös Venäjän suurimpien kaupunkien, Moskovan ja Pietarin, asukkaille annettiin ohjeistuksia varautua häiriöihin. Viranomaiset varoittivat, että mobiili-internet-yhteyksiä rajoitetaan turvallisuussyistä paraatin ja muiden juhlallisuuksien aikana. Tämä kertoo, kuinka vahvasti nykyinen sota heijastuu jopa kotirintamalle ja kansalaisten arkeen.
Konfliktin laajempi konteksti
Voitonpäivän ympärille ajoitetut tulitauot ja niiden nopea romahtaminen korostavat, kuinka syvä epäluottamus Venäjän ja Ukrainan välillä on. Kumpikin osapuoli pyrkii viestinnässään osoittamaan kansainväliselle yleisölle, että juuri toinen rikkoo sopimuksia ja käyttää symbolisia päiviä propagandaan.
Kiovan vaatimus avoimesta ja toistaiseksi voimassa olevasta tulitauosta ei saanut vastakaikua Moskovassa, joka sen sijaan rajasi oman tulitaukonsa lyhyeksi ja ehdolliseksi. Käytännössä taistelutoiminta jatkui molemmin puolin, vaikka virallisesti puhuttiin rauhoittumisesta juhlapäivän kunniaksi.
Samaan aikaan, kun sodan julmuudet ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut herättävät laajaa kansainvälistä keskustelua, myös muihin konflikteihin ja urheilun ympärillä tapahtuviin kiistanalaisiin tilanteisiin kiinnitetään tarkkaa huomiota. Esimerkiksi jalkapallossa puhuttavat tuomariratkaisut ja sääntötulkinnat, kuten Joao Nevesin käsivirheen tulkinta Bayernia vastaan ja sen vaikutus rangaistuspotkupäätökseen, osoittavat, kuinka tärkeää selkeä sääntöjen noudattaminen ja läpinäkyvä päätöksenteko on niin urheilussa kuin kansainvälisessä politiikassakin.
Ei sisällä instagram post:eja
