Sir Jeffrey Donaldson kiistää poliisille lähettämänsä kirjeen olleen anteeksipyyntö seksuaalisesta hyväksikäytöstä
Entinen Pohjois-Irlannin demokraattisen unionistipuolueen (DUP) johtaja Sir Jeffrey Donaldson kertoi poliisille, ettei vuonna 2020 yhdelle väitetyistä uhreista lähettämä kirje ollut anteeksipyyntö seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kirjeessä hän ilmaisi katumusta aiheuttamastaan “kivusta, tuskasta ja ahdistuksesta”, mutta hänen mukaansa kyse ei ollut viittauksesta seksuaalirikoksiin.
Oikeudenkäynti Newry Crown Courtissa
Newry Crown Courtissa istuva valamiehistö kuuli oikeudenkäynnissä nauhoitetun osuuden Donaldsonin poliisikuulustelusta maaliskuulta 2024. Sir Jeffrey Donaldson kiistää kaikki häntä vastaan nostetut 18 seksuaalirikossyytettä, joihin sisältyy muun muassa yksi raiskaussyytös. Väitetyt teot kohdistuvat kahteen naiseen, Complainant A:han ja Complainant B:hen, jotka olivat tapahtuma-aikaan lapsia.
Syytteen mukaan teot olisivat tapahtuneet vuosien 1985 ja 2008 välillä. Complainant A:n osalta syytteet koskevat muun muassa törkeää säädyttömyyttä ja siveettömiä hyökkäyksiä vuosina 1999–2008. Complainant B:n osalta väitetyt rikokset ulottuvat vuoteen 1985 saakka ja sisältävät myös raiskaussyytteen. Donaldson kiistää jokaisen väitteen.
Kiistanalainen kirje ja sen sisältö
Oikeudessa on aiemmin kerrottu, että Donaldson kirjoitti Complainant A:lle vuonna 2020 kirjeen, jossa hän ilmaisi “katumusta” aiheuttamastaan “kivusta, tuskasta ja ahdistuksesta”. Nainen kertoi todistuksessaan tulkinneensa kirjeen yritykseksi “pyytää anteeksi” väitettyä hyväksikäyttöä.
Donaldsonin mukaan tämä tulkinta on väärä. Poliisin kuulustelussa hän painotti, ettei kirjeessä viitattu seksuaaliseen hyväksikäyttöön:
“Missään kohdassa tuota kirjettä en ilmaissut, enkä edes vihjannut, että kyse olisi seksuaalisesta hyväksikäytöstä”, hän sanoi kuulustelijalle. “Millään siinä ei ole tekemistä minkään väitetyn seksuaalisen teon tai seksuaalisen hyväksikäytön kanssa.”
Donaldson väitti kirjeen liittyneen “katumukseen muista asioista”, joita hän ei kuitenkaan yksityiskohtaisesti avannut kuulustelussa.
Väitetty kohtaaminen ja nyökkäys
Oikeudessa on myös käsitelty tilannetta, jossa Complainant A kertoo kohdanneensa Donaldsonin miehensä läsnä ollessa ja väittää tämän käytöksellään myöntäneen hyväksikäytön. Kuulustelussa poliisi esitti Donaldsonille väitteen, että hän olisi nyökännyt myöntävästi, kun Complainant A pyysi häntä vahvistamaan, että tämä oli hyväksikäyttänyt häntä.
Donaldson kiisti tämän jyrkästi. Hänen mukaansa nainen ei ollut koskaan yksilöinyt keskusteluissa, “mitä hän väittää minun tehneen hänelle”. Kun poliisi kysyi suoraan, oliko Complainant A kysynyt, oliko hän seksuaalisesti hyväksikäyttänyt tätä, Donaldson vastasi: “Ei muistini mukaan. Ei.”
Kysyttäessä, väittääkö hän naisen ja tämän miehen valehtelevan, Donaldson muotoili vastauksensa varovaisesti: “Sanon, että heidän muistinsa tuosta keskustelusta on erilainen kuin minun.”
Lady Eleanor Donaldsonin rooli ja syytteet
Oikeudenkäynnissä kuultiin myös nauhoitus Lady Eleanor Donaldsonin poliisikuulustelusta. Hän kiistää viisi syytettä, jotka koskevat avunantoa ja myötävaikuttamista miehensä väitettyihin rikoksiin.
Syytteen mukaan Lady Donaldson olisi nähnyt tilanteen, jossa Sir Jeffrey kosketti Complainant B:n rintoja, mutta ei olisi puuttunut tilanteeseen, vaan poistunut paikalta. Kuulustelussa hän kertoi nähneensä Sir Jeffreyn ja Complainant B:n samassa huoneessa, mutta kiisti nähneensä mitään seksuaalista:
“Näin, että he seisoivat siellä, mutta siinä kaikki”, Lady Donaldson kuvasi. Poliisi kysyi, olivatko molemmat täysin pukeissa, kun hän astui huoneeseen. “Ehdottomasti kyllä, olivat”, hän vastasi. “Näin vain heidän seisovan siellä, siinä kaikki, ja poistuin saman tien. Sanoin: ‘Olen valmis lähtemään’.”
Lady Donaldson kertoi Sir Jeffreyn selittäneen, että he olivat olleet “vain juttelemassa”. Kun poliisi myöhemmin kysyi, oliko hänen mielessään koskaan käynyt, että tilanteessa olisi voinut olla jotain seksuaalista, hän vastasi epäröiden: “En oikeasti tiennyt, olen rehellinen… hän ei koskaan kertonut minulle yksityiskohtia. Hän ei puhunut siitä.”
Kysymykset anteeksipyynnöstä ja salailusta
Lady Donaldson kertoi kuulustelussa ottaneensa tilanteen jälkeen asian puheeksi miehensä kanssa. “Kysyin Jeffreyltä siitä, ja hän vain sivuutti asian”, hän sanoi. Vuosia myöhemmin hän kertoi saaneensa tietää, että Sir Jeffrey oli pyytänyt Complainant B:ltä anteeksi eräässä tapaamisessa Armoyssa, mutta hänelle ei kerrottu, mihin anteeksipyyntö tarkalleen liittyi.
“En koskaan saanut tietää, mistä hän pyysi anteeksi. Kuinka monta kertaa tahansa otin asian puheeksi, sitä ei koskaan minulle avattu”, Lady Donaldson kertoi. Hänen mukaansa mies oli sanonut vain, että “se on menneisyyttä ja se on käsitelty”.
Syytökset ja oikeusprosessin eteneminen
Molemmat oikeudenkäynnissä kuultavat naiset tekivät rikosilmoituksensa Pohjois-Irlannin poliisille (Police Service of Northern Ireland, PSNI) maaliskuussa 2024. Tämän jälkeen käynnistyi tutkinta, jonka tuloksena nostettiin useita syytteitä Sir Jeffrey Donaldsonia vastaan.
Complainant A:n osalta syytteet koskevat törkeitä säädyttömyyksiä ja siveettömiä hyökkäyksiä hänen ollessaan lapsi vuosien 1999–2008 aikana. Complainant B:n osalta syytteet ulottuvat vuoteen 1985, jolloin hän oli myös lapsi. Näihin sisältyy muun muassa raiskaussyytös. Donaldson kiistää jokaisen yksittäisen teon.
Lady Eleanor Donaldsonia vastaan nostetut viisi syytettä liittyvät siihen, että syyttäjän mukaan hän olisi teollaan tai laiminlyönneillään auttanut ja tukenut miehensä väitettyä rikollista käyttäytymistä. Hän kiistää kaikki syytteet ja korostaa, ettei ole tiennyt seksuaalirikoksista eikä todistanut sellaista.
Oikeudenkäynti jatkuu, ja valamiehistön – seitsemän miehen ja viiden naisen – tehtävänä on arvioida sekä syyttäjän esittämät todisteet että Donaldsonien ja todistajien kertomukset. Prosessi voi kestää viikkoja, sillä syytteet kattavat pitkän ajanjakson ja useita eri tapahtumia.
Pidemmän aikavälin tausta ja julkinen huomio
Sir Jeffrey Donaldson on yksi Pohjois-Irlannin tunnetuimmista poliittisista hahmoista, ja häntä koskevat syytteet ovat herättäneet laajaa huomiota niin Britanniassa kuin kansainvälisestikin. Pitkään poliittisessa johdossa toimineen henkilön joutuminen oikeuden eteen historiallisista hyväksikäyttöväitteistä on osa laajempaa ilmiötä, jossa vallankäytön ja auktoriteettiasemien väärinkäytöksiä tarkastellaan entistä kriittisemmin.
Monet muutkin korkean profiilin tapaukset – niin politiikassa kuin urheilussa – ovat viime vuosina nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten helposti vaikutusvaltaiset henkilöt voivat pitkäänkin välttää julkisen tarkastelun. Esimerkiksi jalkomaailmassa on analysoitu johtajahahmojen käyttäytymistä ja valtasuhteita yksityiskohtaisesti, kuten artikkelissa Marcelo Bielsan poikkeuksellisen tarkasta valmistautumisesta ja johtamistyylistä. Vaikka kyse on täysin erilaisesta kontekstista, molemmissa tapauksissa korostuu vallan ja vastuun tarkastelu suurennuslasin alla.
Donaldsonin oikeudenkäynti toimii muistutuksena siitä, että historialliset väitteet seksuaalisesta väkivallasta voivat nousta esiin vuosikymmentenkin jälkeen, ja oikeuslaitoksen tehtävä on punnita tarkasti todisteita, muistijälkiä ja eri osapuolten kertomuksia.
Oikeudenkäynnin jatkuessa huomio kohdistuu siihen, miten valamiehistö arvioi muun muassa Donaldsonin kirjeen merkityksen, väitetyt myöntämisen eleet ja Lady Donaldsonin kertomuksen siitä, mitä hän näki – ja mitä hän ei väitetysti koskaan saanut tietää.
Ei sisällä instagram post:eja
