Kemi Badenoch vaatii julkisen sektorin yhdenvertaisuusvelvoitteen lakkauttamista
Iso-Britannian konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch aikoo vaatia tiistaisessa puheessaan, että julkisia palveluja koskeva Public Sector Equality Duty (PSED) eli julkisen sektorin yhdenvertaisuusvelvoite lakkautetaan kokonaan. Badenochin mukaan velvoite on muuttunut ”miinakentäksi”, joka altistaa lähes jokaisen merkittävän julkisen päätöksen oikeushaasteille.
Konservatiivien mukaan velvoite ruokkii jakavaa identiteettipolitiikkaa
Konservatiivipuolue kuvaa linjausta ensimmäiseksi askeleeksi laajemmassa ohjelmassa, jonka tavoitteena on heidän mukaansa ”palauttaa maalaisjärki” julkiseen hallintoon. Puolueen mukaan PSED:tä on käytetty edistämään ”vaarallisia ja jakavia agendoja”, ja se on luonut laajan DEI-byrokratian (Diversity, Equality and Inclusion) kouluissa, sairaaloissa ja muissa julkisissa palveluissa.
Ennen puhetta konservatiivit väittivät, että velvoite on toiminut ”identiteettipolitiikan, DEI-byrokratian ja ideologisen rastiruutuun-ajattelun” juridisena perustana. Esimerkkeinä he ovat nostaneet esiin muun muassa tapauksen, jossa Englannin pankki poisti Winston Churchillin kuvallisia elementtejä seteleistä, sekä poliisikoulutuksen ohjeistuksia, joissa varoitettiin kohtelemasta kaikkia ihmisiä täsmälleen samalla tavalla, jos se sivuuttaa suojattujen ryhmien erityistarpeet.
Badenochin puheessa odotetaan korostettavan, että virkamiesten ja julkisten palveluiden työntekijöiden pitäisi keskittyä ensisijaisesti työnsä tekemiseen, ei juridisesti ohjattuun yhdenvertaisuusraportointiin. Hänen ennakkoon julkaistun lausuntonsa mukaan: ”Aiomme poistaa tämän velvoitteen kokonaan. Sitä ei tarvitse korvata. Meidän pitää selittää ihmisille, että heidän tulee tehdä työnsä.”
Mikä on Public Sector Equality Duty ja miten se toimii?
Public Sector Equality Duty on osa vuoden 2010 Equality Act -lakia, joka yhdisti aiempia syrjinnän vastaisia säädöksiä, kuten Equal Pay Act – ja Disability Discrimination Act -lait. Velvoite koskee julkisia toimijoita Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa sekä yksityisiä tahoja, jotka hoitavat julkisia tehtäviä, kuten hoivakoteja tai palveluntuottajia.
Lain mukaan julkisten toimijoiden on:
- ehkäistävä laitonta syrjintää, häirintää ja epäedullista kohtelua,
- edistettävä yhdenvertaisia mahdollisuuksia ihmisten välillä – riippumatta siitä, jakavatko he suojellun ominaisuuden vai eivät.
Suojeltuja ominaisuuksia ovat muun muassa ikä, vammaisuus, rotu ja etninen tausta, raskaus ja äitiys, sukupuoli sekä seksuaalinen suuntautuminen. Hallituksen ohjeistuksen mukaan velvoitetta tulisi soveltaa aina ”suhteellisesti” tilanteen mukaan, ja organisaatioita kehotetaan välttämään ”ylibyrokraattista ja raskasta lähestymistapaa”.
Oikeustapaukset ja kiistat velvoitteen ympärillä
Vuodesta 2010 lähtien yksityishenkilöt ja organisaatiot ovat voineet haastaa julkisia toimijoita oikeuteen, jos ne eivät ole noudattaneet yhdenvertaisuusvelvoitetta. Tämä on johtanut useisiin merkittäviin oikeustapauksiin:
- 2011: Korkein oikeus katsoi, että Somersetin ja Gloucestershiren maakuntavaltuustot eivät olleet täyttäneet velvoitetta pyrkiessään leikkaamaan rahoitusta yli 20 kirjastolta.
- 2012: Tuomioistuin totesi, että Devonin maakuntavaltuusto ei ollut huomioinut velvoitetta riittävästi määritellessään maksuja yksityisille hoivakodeille. Noin sadan hoivakodin omistajaryhmä vetosi siihen, että hinnat eivät kattaneet kustannuksia ja että valtuusto ei ollut arvioinut päätöksen vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin asukkaisiin.
- 2020: Equalities and Human Rights Commission (EHRC) päätyi siihen, että sisäministeriö ei ollut noudattanut velvoitetta arvioidessaan niin kutsuttujen ”hostile environment” -maahanmuuttopolitiikkojensa vaikutuksia Windrush-sukupolveen.
Nämä tapaukset ovat konservatiivien mielestä osoitus siitä, että velvoitetta voidaan käyttää tehokkaana oikeudellisena työkaluna julkisia toimenpiteitä vastaan – heidän kriitikkonsa taas korostavat, että juuri näin syrjinnän estämisen ja heikoimmassa asemassa olevien suojelemisen pitäisikin toimia.
Yhdenvertaisuusviranomaisten ja opposition vastaus
Iso-Britannian Equality and Human Rights Commission puolustaa julkisen sektorin yhdenvertaisuusvelvoitetta. Komission tiedottajan mukaan PSED:n tarkoituksena on varmistaa, että julkiset viranomaiset ajattelevat yhdenvertaisuutta osana jokapäiväistä työtään, eivätkä vain irrallisena lisätehtävänä.
Komissio korostaa, että velvoite ei ole este sille, että organisaatiot hoitavat perustehtävänsä tehokkaasti, vaan päinvastoin auttaa tekemään parempia päätöksiä, kun tiedostetaan päätösten vaikutukset kaikkiin ihmisryhmiin, joita ne koskevat.
Reform UK -puolue, joka suhtautuu vielä konservatiivejakin kriittisemmin nykyiseen yhdenvertaisuuslainsäädäntöön, piti Badenochin ehdotusta kuitenkin riittämättömänä. Puolue kuvasi linjausta ”klassiseksi konservatiivipolitiikaksi: liian vähän, liian myöhään, eikä lähellekään tarpeeksi”, muistuttaen, että heidän tavoitteensa on koko Equality Act -lain kumoaminen.
Liberal Democrats -puolueen naisten ja yhdenvertaisuuden asioista vastaava edustaja Marie Goldman puolestaan syytti Badenochia ja konservatiiveja siitä, että he pyrkivät lietsonmaan kulttuurisotaa sen sijaan, että ratkaisivat terveydenhuollon ja talouden ongelmia. Goldmanin mukaan kyse on ”epätoivoisesta yrityksestä lietsota kulttuurisodan liekkejä puolueelta, jolta ideat ovat loppuneet”.
Työväenpuolue painottaa luokkataustaa ja sosioekonomista eriarvoisuutta
Samaan aikaan hallituksessa oleva työväenpuolue valmistautuu julkaisemaan uuden tasa-arvo- ja monimuotoisuusstrategian, joka asettaa keskiöön työväenluokkaisen taustan ja sosioekonomisen eriarvoisuuden. Hallituksen mukaan strategian tavoitteena on lisätä työväenluokkaisista ja alueellisista taustoista tulevien ihmisten määrää virkamieskunnassa ja parantaa heidän urakehitysmahdollisuuksiaan.
Hallituksen tiedotteen mukaan uudessa linjauksessa korostetaan, että:
- virkamieskunnassa on tällä hetkellä yliedustus hyväosaisista taustoista tulevia henkilöitä,
- ihmisten, jotka tulevat työväenluokkaisista tai alueellisesti syrjityistä taustoista, ei pitäisi tuntea tarvetta muuttaa käytöstään, puhetapaansa tai aksenttiaan tullakseen hyväksytyiksi valtionhallinnossa.
Näin työväenpuolue pyrkii profiloitumaan vaihtoehtona sekä konservatiiveille, jotka haluavat purkaa yhdenvertaisuusvelvoitetta, että Reform UK:lle, joka haluaa viedä normien purkamisen vielä pidemmälle.
Yhdenvertaisuusvelvoite laajemmassa poliittisessa taistelussa
Badenochin puhe ajoittuu tilanteeseen, jossa julkinen keskustelu yhdenvertaisuuspolitiikoista on entisestään kärjistynyt. Henry Nowakin murha ja sitä seurannut poliisin toiminnan arviointi ovat nostaneet esiin kysymyksiä siitä, miten turvallisuus, syrjinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö suhteutuvat toisiinsa.
Konservatiivit pyrkivät erottumaan sekä työväenpuolueesta, joka on vahvistanut yhdenvertaisuussuojaa, että Reform UK:sta, joka vaatii vielä radikaalimpaa lainsäädännön purkamista. PSED:stä onkin tullut symboli laajemmalle kiistalle siitä, onko nykyinen yhdenvertaisuuspolitiikka liian byrokraattista ja ideologista, vai onko se välttämätön väline syrjinnän kitkemiseksi ja haavoittuvien ryhmien suojelemiseksi.
Vastaavanlaisia keskusteluja käydään myös muissa maissa, Suomi mukaan lukien, missä julkisen vallan velvollisuudesta turvata yhdenvertaisuus kiistellään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen, poliisitoiminnan ja verotuksen yhteydessä. Kotimaisessa keskustelussa on nähty myös näkyviä esimerkkejä siitä, kuinka yksittäisten henkilöiden talous- ja verotilanteet, kuten Aleksi Valavuoren verovelkoja koskeva kohu ja sen taustojen avaaminen, kietoutuvat laajempiin kysymyksiin oikeudenmukaisuudesta, vastuusta ja yhdenvertaisesta kohtelusta viranomaisten silmissä.
Se, onnistuuko Badenoch vakuuttamaan äänestäjät ja oman puolueensa siitä, että julkisen sektorin yhdenvertaisuusvelvoite kannattaa purkaa ilman korvaavaa sääntelyä, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mihin suuntaan Britannian tasa-arvo- ja ihmisoikeuspolitiikka seuraavina vuosina kehittyy.
Ei sisällä instagram post:eja
