Romaninaista ei päästetty imatralaisravintolaan – tapaus herätti keskustelun syrjinnästä ja yhdenvertaisuuslaista

Imatralla kuvatusta Tiktok-videosta on noussut vilkas keskustelu sosiaalisessa mediassa ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa. Gekkosen toimituksen vihjeboksiin lähetetyllä videolla romaninainen kertoo, ettei häntä päästetty sisään paikalliseen ravintolaan.

Videon on julkaissut Aapee-nimellä esiintyvä käyttäjä. Hänen mukaansa tilanne tapahtui muutama päivä ennen videon julkaisua, ja video on ollut julki nyt nelisen päivää. Julkaisun yhteydessä kerrotaan: ”Pari päivää sitten Imatralla tällaista kohtelua. Romaninainen ei päässyt sisälle.”

Kiistelty tilanne ravintolan ovella

Video alkaa tilanteesta, jossa ravintolaan pyrkivä romaninainen kysyy suoraan, miksi häntä ei päästetä sisään. Hän haluaa tietää, mikä tilanne on ja millä perusteella sisäänpääsy evätään.

Ravintolan tiskin takana oleva nainen vastaa, että kyse on asiakkaiden turvallisuudesta. Hänen mukaansa ravintolan velvollisuus on huolehtia kaikista asiakkaista.

– ”No koska mun pitää turvata asiakkaiden turvallisuus ja tällaista”, ravintolan työntekijä sanoo videolla.

Asiakas ei kuitenkaan hyväksy selitystä, vaan kyseenalaistaa sen ja tiedustelee, tunteeko työntekijä häntä ennestään tai perustuuko päätös ennakkoluuloihin.

– ”Tunnetko sä mua?”, romaninainen tivaa videolla.

Työntekijä korostaa, että hän ajattelee kaikkien asiakkaiden turvallisuutta, myös kyseisen naisen.

– ”Ei vaan kaikkien, myös sinun kuin muidenkin”, baarityöntekijä jatkaa.

Epääntyykö sisäänpääsy taustan takia?

Keskustelu videolla kiristyy, kun romaninainen kysyy suoraan, liittyykö sisäänpääsyn epääminen hänen taustaansa.

– ”Onko niin, että romanit ei pääse tänne?”, asiakas kysyy.

Tällöin ravintolan edustaja viittaa omaan oikeuteensa valita, kenet hän ottaa asiakkaakseen.

– ”No mulla on oikeus valita mun asiakkaat”, baarin työntekijä vastaa.

Romaninainen puolestaan muistuttaa Suomen lainsäädännöstä ja siitä, että palveluntarjoaja ei voi valita asiakkaitaan esimerkiksi kulttuurin, etnisen taustan tai pukeutumisen perusteella.

– ”Suomen laki ei sano missään kohtaa, että sulla on oikeus mun kulttuurin ja asusteen perusteella kieltää mua tulemasta ravintolaan”, hän toteaa.

Videolla puhuva nainen vaikuttaa olevan ravintolan omistaja tai vastuuhenkilö. Hän toistaa vielä kantaansa.

– ”Minulla on oikeus valita minun asiakkaat”, nainen sanoo.

Voimakkaat reaktiot somessa – syrjintää vai yrittäjän oikeus?

Tapaus on jakanut mielipiteitä videon kommenttikentässä ja muissa somekeskusteluissa. Osa kommenteista pitää tilannetta selvänä syrjintänä ja kehottaa romaninaista viemään asian viranomaisten käsittelyyn.

– ”Nosta syyte”, eräässä kommentissa vaaditaan.

– ”Syrjimistä. Vie eteenpäin”, todetaan toisessa.

Toisaalta osa kommentoijista puolustaa ravintolan oikeutta valita asiakkaansa ja viittaa aiempiin kokemuksiin ravintola-asiakkaiden häiriökäyttäytymisestä.

– ”Omistaja saa valita asiakkaat”, eräs kommentoija kirjoittaa.

– ”Onneksi ravintoloilla oikeus valita asiakkaansa”, toinen toteaa.

Jotkut kommentoijat yrittävät sovitella näkemyksiä, mutta samalla nostavat esiin romaniväestöön kohdistuvia yleistyksiä, jotka itsessään voivat ruokkia syrjiviä käytäntöjä.

– ”Ihan hyvin tämän ymmärtää. Valitettavasti yksi osa näistä romaneista käyttäytyy todella huonosti, mutta sitten taas yhden mädän omenan tekoset ei saisi kaikkiin vaikuttaa. Mutta totta on myös se, että jokainen yrittäjä saa itse päättää asiakkaansa”, eräs kommentoija pohtii.

Toinen kommentoija vastaa tähän korostaen, miten pienen joukon toiminta voi vaikuttaa koko ryhmän maineeseen.

– ”Todella ikävää, että 98 % pilaa loppujen 2 % maineen”, kommentissa todetaan.

Mitä yhdenvertaisuuslaki sanoo ravintoloiden asiakasvalinnasta?

Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, etnisen taustan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Laki koskee sekä julkista että yksityistä sektoria, ja se ulottuu myös tavaroiden ja palvelujen tarjoajiin – kuten ravintoloihin, baareihin ja kahviloihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ravintola ei saa evätä sisäänpääsyä tai palvelua esimerkiksi asiakkaan etnisen taustan, kulttuurin, romanipuvun tai muun vastaavan henkilöön liittyvän seikan vuoksi. Palveluntarjoajalla voi olla oikeus poistaa häiritsevästi käyttäytyvä asiakas tai rajoittaa sisäänpääsyä turvallisuussyistä, mutta näiden perusteiden tulee olla asiallisia, tasapuolisia ja tosiasiallisesti perusteltavissa – ei pelkästään oletusten tai ennakkoluulojen varassa.

Jos asiakas kokee joutuneensa syrjinnän kohteeksi, hän voi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tehdä asiasta kantelun tai rikosilmoituksen. Syrjinnästä voi seurata palveluntarjoajalle velvollisuus maksaa hyvitystä, mikäli toiminnan katsotaan olleen lainvastaista.

Syrjintäkokemukset puhuttavat laajasti

Imatran tapaus ei ole yksittäinen, vaan liittyy laajempaan keskusteluun siitä, miten vähemmistöihin kuuluvia kohdellaan suomalaisissa ravintoloissa, kaupoissa ja muissa palveluissa. Romanit ovat kertoneet julkisuudessa toistuvista kokemuksista, joissa heitä on epäilty tai kohdeltu eri tavoin vain ulkonäön tai pukeutumisen perusteella.

Samaan aikaan osa yrittäjistä kokee olevansa vaikeassa asemassa tasapainoillessaan asiakasturvallisuuden, järjestyksenpidon ja lain asettamien yhdenvertaisuusvelvoitteiden välillä. Juuri tästä jännitteestä syntyy usein tilanteita, jotka päätyvät sosiaalisen median kautta koko kansan keskusteltavaksi.

Myös pitkät ja esimerkilliset työurat palveluammateissa muistuttavat siitä, että asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja luottamuksen rakentaminen ovat keskeisiä arvoja suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi tarina naisesta, joka aloitti apteekissa 15-vuotiaana ja jäi eläkkeelle 75 vuoden työuran jälkeen, näyttää, miten pitkäjänteinen palvelutyö perustuu juuri asiakkaiden kunnioittavaan ja tasapuoliseen kohtaamiseen.

Imatran ravintolatapaus toimii muistutuksena siitä, että yhdenvertaisuus ei ole vain lain kirjain, vaan jokapäiväisiä tekoja ovella, tiskillä ja asiakaspalvelutilanteissa. Jokainen tapaus, joka nousee julkisuuteen, auttaa myös kirkastamaan, missä kulkevat lain ja hyvän asiakaspalvelun rajat.

Ei sisällä instagram post:eja