Pääsiäisrauha ei tuo todellista helpotusta: sodan varjossa elävä Harkova odottaa taistelujen kiihtyvän
Ortodoksinen pääsiäinen, jonka pitäisi merkitä rauhaa ja turvallisuutta, kului Harkovan alueella koillisessa Ukrainassa jälleen sotatoimien varjossa. Venäjän ja Ukrainan välillä sovittu pääsiäisaselepo astui voimaan lauantai-iltapäivänä, mutta vain 38 minuuttia myöhemmin Harkovan alueella soivat jo ilmahälytyssireenit.
Viranomaiset ja armeija kirjasivat pian aselevon alkamisen jälkeen useita tulitaukorikkomuksia rintamalinjalla, vaikka pitkän kantaman ohjus- tai drooni-iskuja ei raportoitu. Pääsiäisrauha oli tarkoitettu kestämään pääsiäismaanantaihin saakka, jotta sodasta uupuneet siviilit ja sotilaat saisivat edes lyhyen hengähdystauon – yli neljä vuotta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Presidentti Zelenskyi: Pääsiäinen on rauhan, ei pelon aikaa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi muistutti viestipalvelu X:ssä, että pääsiäisen tulisi olla turvallisuuden ja rauhan aikaa, ei jatkuvan uhan ja kuoleman. Samalla hän varoitti, että Ukrainan joukot tulevat vastaamaan Moskovan mahdollisiin provokaatioihin ja rikkomuksiin “täsmälleen samalla mitalla”.
Luottamus Venäjän julistamaan aselepoon on Harkovassa olemattoman heikko. Monet paikalliset ovat nähneet toistuvasti, kuinka lyhyitä taukoja seuraavat entistä rajummat iskut.
Pääsiäisjuhla siirrettiin iltamyöhästä iltapäivään
Hetkiä ennen kello 16:n aselevon alkamista perheet saapuivat Harkovassa sijaitsevaan Pyhän Johannes Teologin kirkkoon kantaen koreja, jotka oli täytetty perinteisillä pääsiäiskakuilla, maalatuilla munilla ja makkaroilla. Papin tehtävänä oli siunata ne pyhitetyllä vedellä.
Ortodoksinen pääsiäisjumalanpalvelus toimitetaan tavallisesti juuri ennen puoltayötä, ja siihen kuuluu kulkue kirkon ympäri. Tänä vuonna tilaisuus jouduttiin järjestämään jo iltapäivällä tiukan ulkonaliikkumiskiellon vuoksi.
Kirkko itse kantaa sodan arpia. Pyhän Johannes Teologin kirkko vaurioitui jo täysimittaisen hyökkäyssodan alussa, ja sen toisen puolen ikkunat ovat yhä laudoitettuina. Kun toimittaja kysyi venäläisen tulitauon merkityksestä, seurakunnan pappi isä Viktor vastasi kysymyksellä: “Uskotteko te heitä?”
Seurakuntalainen Larisa kiteytti monien tunnot: “Ehkä tulee pieni tauko. Mutta sitten Venäjä aloittaa vain entistä rajummat iskut. Olemme nähneet tämän jo ennenkin.”
Droonijoukot valmistautuvat seuraaviin iskuihin
Noin 20 kilometrin päässä Venäjän rajasta, sotilaskoulutusalueella, Yasni Ochi -iskudrooniyksikön jäsenet – osa Khartia-joukkoja – käyttivät pääsiäisviikonlopun uusien laitteiden testaamiseen rintamaa varten. He lastasivat uusia, räjähteillä varustettuja niin sanottuja kamikaze-drooneja ja harjoittelivat syöksyjä kohteisiin.
Yksikön komentaja Heorhiy on käskenyt miehiään pysymään asemissaan 32 tuntia kestävän tulitauon ajan, ellei heitä suoraan hyökätä vastaan. Hän ei kuitenkaan epäile, etteikö hyökkäyksiä tulisi: “Venäjä sanoo yhtä ja tekee toista. Siksi meidän on oltava jatkuvasti valmiita.”
Samaan aikaan etulinjasta tauolla olevat sotilaat lähettävät drooneilla pääsiäiskakkuja ja alkoholittomia viinejä eturivin tovereilleen – pieni yritys tuoda juhlan tuntua keskelle sotaa.
Koulutusalueena käytetty kylä oli Venäjän miehittämä vuonna 2022, mutta Ukraina onnistui valtaamaan sen takaisin. Ympärillä olevat talot ovat nyt pelkkää raunioita – konkreettinen muistutus sodan hinnasta.
Ei enää haaveita laajoista vastahyökkäyksistä
Ukrainassa ei juuri enää puhuta vakavissaan laajojen alueiden, kuten eteläisen Donbassin, ripeästä takaisinvaltaamisesta. Komentaja Heorhiy katsoo silti, ettei Ukraina voi pysäyttää taistelua, ennen kuin se pystyy neuvottelemaan paremmat ehdot liittolaisiltaan tulevia neuvotteluja varten.
“Tarvitsemme todellisia rauhanneuvotteluja”, Heorhiy painottaa. Häntä rohkaisee se, että Lähi-idän sodan seurauksena useat maat ovat kääntyneet Ukrainan puoleen pyytäen apua drooniteknologiassa ja osaamisessa – aloilla, joilla Ukrainalla on runsaasti kokemusta.
Samalla Ukraina vaatii liittolaisiltaan vahvoja turvallisuustakuita tulevaisuuden varalle – erityisesti selkeitä lupauksia siitä, miten Yhdysvallat ja muut kumppanit reagoisivat, jos Venäjä yrittäisi uutta hyökkäystä myöhemmin.
“Tämä ei ole meidän valintamme. Minä en pidä sodasta, eivätkä mieheni pidä. Meillä oli hyvä siviilielämä”, Heorhiy kertoo ja muistuttaa, että useat hänen yksiköstään olivat ennen sotaa DJ:itä Dnipron underground-elektronisen musiikin skenessä. “Nyt teemme sitä, mitä on pakko tehdä.”
Harkova elää ohjusuhan alla
Palatessa Harkovaan näkyy, miten arki sopeutuu sotaan. Kaupungin kehätien ylle asennetaan laajoja verkkoja, joiden tarkoitus on tarttua ja sotkea venäläisiä drooneja ennen kuin ne osuvat ajoneuvoihin. Ohjuksia vastaan tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan auta – Harkova on niin lähellä Venäjän rajaa, ettei ilmatorjunnalle jää usein riittävästi reagointiaikaa.
Eräässä Harkovan lähiössä useita viisikerroksisia kerrostaloja on murskattu käyttökelvottomiksi. Monet talot on laudoitettu umpeen ja julistettu asuinkelvottomiksi. Viime kuussa varhain aamuyöllä iskenyt ohjus surmasi 11 ihmistä, kun kokonainen osa kerrostalosta romahti hetkessä.
Raunioiden keskellä seinällä roikkuu yhä yksi punainen matto – viimeinen pala tuhoutunutta olohuonetta. Maassa, rojun seassa, lojui kahden uhrin valokuvia. Naapuri Olha muistelee, kuinka hän suojautui iskun aikana käytävään ikääntyneen äitinsä kanssa. Puhelimessaan hän näyttää videon, jossa vastapäinen rakennus on tulessa ja oma asunto on muuttunut sirpaleiksi.
“Ei ole ihme, että odotamme täällä kuolemaa joka sekunti”, Olha sanoo. Siksi jopa 1,5 päivän tulitauko tuntuu hänestä tärkeältä hengähdykseltä: “Tämä aselepo on vain puolitoista päivää. Mutta edes vähän saamme levätä.”
“Emme halua rauhaa vain puoleksitoista päiväksi”
Olha ei pysty peittämään turhautumistaan ja suruaan. Hiljaisissa, vihaisissa kyynelissä hän toteaa, ettei viimeinenkään Ukrainalle jäänyt kaistale Donetskin alueesta ole sen arvoinen, että sen vuoksi kuolee jatkuvasti siviilejä.
“Tässä iskussa kuoli lapsia, hienoja ihmisiä. Loppuuko tämä koskaan?” hän kysyy. Hänen sanansa heijastavat monien ukrainalaisten tunnetta: ihmiset eivät halua lyhyttä taukoa, vaan pysyvää, todellista rauhaa.
Presidentti Zelenskyi on tarjoutunut muuttamaan väliaikaisen pääsiäisaselevon pysyväksi tulitauoksi ja jatkamaan sen pohjalta neuvotteluja Venäjän kanssa kestävän rauhan saamiseksi. Kreml on kuitenkin torjunut ehdotuksen ja ilmoittanut, että sen hyökkäykset jatkuvat täysimittaisina heti maanantaina.
Pääsiäisrauha paljastaa sodan moraalisen hinnan
Pääsiäinen paljasti jälleen karulla tavalla sodan inhimillisen ja moraalisen hinnan. Lyhyt tulitauko toi joillekin mahdollisuuden käydä kirkossa, siunata perinteiset pääsiäisruoat ja hengittää hetken ilman räjähdysten jylinää. Samalla lähes jokainen Harkovassa tietää, että hiljaisuus on vain väliaikaista.
Ukrainalaisten epäluottamus Venäjän julistamia tulitaukoja kohtaan ei ole sattumaa. Kansainvälisesti on nähty, kuinka autoritaariset järjestelmät ja turvallisuusvoimat voivat syyllistyä vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin myös näennäisen rauhan aikana. Tästä karmiva esimerkki on Intiassa kuolemaan tuomitut poliisit, jotka vastuuttomalla ja väkivaltaisella toiminnallaan johtivat useiden vankien kuolemaan Covid-ajan vankilavainojen yhteydessä. Tällaiset tapaukset vahvistavat ukrainalaisten käsitystä siitä, että todellinen ja kestävä rauha voi rakentua vain vastuullisuuden, oikeuden ja läpinäkyvyyden varaan – ei pelkkien julistusten.
Harkovassa, kuten muuallakin Ukrainassa, ihmiset toivovat pääsiäisen viestin – elämän, toivon ja uudistumisen – muuttuvan joskus todellisuudeksi. Sitä ennen he elävät arkea, jossa jokainen hiljainen hetki voi olla vain tauko seuraavaa iskua ennen.
Ei sisällä instagram post:eja
