Tuomari pysäytti Trumpin Valkoisen talon juhlasalin maanpäälliset työt – maanalainen bunkkeri saa jatkua
Yhdysvaltalainen tuomari on määrännyt Donald Trumpin suunnitteleman Valkoisen talon juhlasalin maanpäälliset rakennustyöt keskeytettäviksi, mutta sallinut samalla hankkeen maanalaisen bunkkeriosuuden jatkumisen. Päätös on merkittävä takaisku presidentin kunnianhimoiselle rakennusprojektille, jota on perusteltu kansallisella turvallisuudella.
Tuomarin ratkaisu: kongressin valta ja kansallinen turvallisuus vastakkain
Liittovaltion tuomari Richard Leon linjasi torstaisessa päätöksessään, että hankkeen jatko edellyttää kongressin hyväksyntää. Hänen mukaansa Trump näyttää pyrkineen kiertämään aiempaa oikeuden määräystä luokittelemalla juhlasalin äkillisesti kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömäksi.
Tuomari muistutti kirjallisessa päätöksessään, että kansallinen turvallisuus ei ole avoin valtakirja toimia lainvastaisesti: ”Kansallinen turvallisuus ei ole tyhjä shekki, jonka varjolla voidaan jatkaa muutoin lainvastaista toimintaa.”
Yhdysvaltain oikeusministeriö on jo jättänyt ilmoituksen valituksesta. Trump puolestaan kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että juhlasali on ”tarpeen nyt” ja että ”yhtäkään tuomaria ei voida päästää pysäyttämään” hanketta.
Taustalla oikeuskiista historiallisesta suojelusta ja menettelytapavirheistä
Tuore ratkaisu seuraa aikaisempaa väliaikaista rakennuskiellon päätöstä, jonka tuomari antoi maaliskuun lopulla. Tuolloin hän katsoi, että hanketta ei ollut valmisteltu lain edellyttämällä tavalla ennen töiden aloittamista.
Päätöksen taustalla on Kansallisen historiallisten kohteiden suojelusäätiön (National Trust for Historic Preservation) Valkoista taloa vastaan nostama kanne. Suojelujärjestön mukaan Valkoinen talo toimi lainvastaisesti aloittaessaan rakennustyöt ilman, että suunnitelmia olisi ensin toimitettu kansallisen pääkaupunkiseudun suunnittelukomissiolle (National Capital Planning Commission).
Kanteessa väitettiin myös, että hankkeelle ei ollut haettu tarvittavaa ympäristövaikutusten arviointia eikä kongressin nimenomaista lupaa. Lisäksi järjestö katsoi Trumpin rikkovan Yhdysvaltain perustuslakia, joka varaa kongressille yksinoikeuden päättää liittovaltion omaisuuden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä.
Trump: hanke aikataulussa ja budjetissa – juhlasali olennainen kokonaisuudelle
Trump kertoi kahdessa Truth Social -julkaisussaan torstaina, että juhlasalikokonaisuus etenee ”budjetissa ja etuajassa”. Hänen mukaansa tuomari yrittää estää tulevilta presidenteiltä ja maailmanjohtajilta ”turvallisen ja suojatun, suuren mittakaavan kokouspaikan”.
Presidentti painotti, että maanalainen osa – jota hän on kutsunut ”vajaksi” alla sijaitsevalle kompleksille – ei toimi eikä ole tarpeellinen ilman maanpäällisiä osia. Hänen mukaansa maanalainen bunkkeri olisi ”hyödytön” ilman juhlasalin näkyvää rakennusosaa.
Trumpin mukaan kokonaisuuteen sisältyisi muun muassa pommisuojia, lääkintätiloja sekä muuta infrastruktuuria ja erikoisvarustusta. Yksityiskohdista on kuitenkin toistaiseksi julkisuudessa vain vähän tietoa. Presidentti kuvailee hanketta ”yhdeksi suureksi, kalliiksi ja erittäin monimutkaiseksi yksiköksi”, joka hänen mielestään on ”elintärkeä Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle ja sotilasoperaatioille”.
Itäsiiven purku, kasvavat kustannukset ja laajentuneet tilavaatimukset
Valkoisen talon Itäsiipi, joka rakennettiin vuonna 1902, purettiin lokakuussa juhlasalin tieltä. Alkuperäinen suunnitelma käsitti noin 500 hengen juhlasalin, mutta hankkeen laajuus on sittemmin kasvanut: uusien luonnosten mukaan tilaan mahtuisi jopa 1 350 vierasta.
Valkoisen talon mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 400 miljoonaa dollaria (noin 302 miljoonaa puntaa), ja se rahoitetaan kokonaan yksityisillä lahjoituksilla. Tämä yksityisrahoituksen ja julkisen tilan yhdistelmä on herättänyt laajaa keskustelua poliittisen vallan, vaikutusvallan ja lahjoittajien roolista.
Kiistelty visio: juhlasali ja jättimäinen voitonkaari muuttamassa Washingtonia
Juhlasali on vain yksi Trumpin kiistellyistä suunnitelmista muokata Washingtonin kaupunkikuvaa. Liittovaltion asiantuntijapaneeli antoi torstaina alustavan hyväksynnän myös 76 metriä korkealle voitonkaarelle, joka on saanut työnimen ”Arc de Trump”.
Suunnitelmat kultakoristeisesta voitonkaaresta julkistettiin viime viikolla, ja ne ovat herättäneet runsaasti vastustusta. Yleisö ja monet suojelujärjestöt ovat antaneet hankkeesta ylivoimaisen kielteistä palautetta, mutta taiteen komissio (Commission of Fine Arts) – jonka jäsenet ovat pitkälti Trumpin liittolaisia – äänesti silti suunnitelmien viemisestä eteenpäin pienin muutoksin.
Jos hanke saa lopullisen hyväksynnän, monumentti nousisi korkeammaksi kuin Yhdysvaltain Capitol-rakennus ja Lincolnin muistomerkki. Kaariin kaavailtu kultainen patsas muistuttaisi Vapaudenpatsasta, soihtua ja kruunua myöten.
Veronmaksajien rooli ja rahoituskiista
Vaikka juhlasali on virallisesti yksityisrahoitteinen, voitonkaari tulee osittain veronmaksajien maksettavaksi. Valkoisen talon julkaisemasta Kansallisen humanistisen säätiön (National Endowment for the Humanities, NEH) rahoitussuunnitelmasta käy ilmi, että NEH osoittaa hankkeelle 2 miljoonaa dollaria erityisrahoitusta ja 13 miljoonaa dollaria vastinrahoituksena.
Trump on aiemmin sanonut, että koska juhlasaliprojekti on ”täysin rahoitettu”, osa ylimääräisistä varoista käytettäisiin voitonkaaren rahoittamiseen. Tämä rahoitusrakenteen limittäminen on lisännyt kysymyksiä läpinäkyvyydestä sekä yksityisten lahjoittajien ja julkisen rahan kytköksistä.
Vallan symbolit ja julkinen keskustelu
Juhlasali, maanalainen bunkkeri ja voitonkaari nähdään laajassa julkisessa keskustelussa symboleina siitä, miten poliittiset johtajat haluavat jättää pysyvän jäljen pääkaupungin maisemaan. Samalla hankkeet nostavat esiin perustuslaillisia kysymyksiä vallan kolmijaosta, kongressin budjettivallasta ja siitä, kuinka pitkälle kansallisen turvallisuuden varjolla voidaan mennä.
Myös julkisuuden henkilöiden ja mediassa laajasti käsiteltyjen some-ilmiöiden rooli poliittisen vallan ja imagon rakentamisessa herättää keskustelua. Tätä taustaa vasten esimerkiksi Karita Tykän salaperäinen somekuva ja sen ympärille noussut julkinen huomio havainnollistavat, miten visuaaliset symbolit ja näyttävät eleet voivat nopeasti muokata yleisön käsityksiä – aivan kuten monumentaaliset rakennushankkeet Washingtonissa.
Trumpin juhlasalin ja bunkkerin kohtalo on nyt pitkälti oikeusprosessin ja mahdollisten kongressipäätösten käsissä. Samalla kiista toimii esimerkkitapauksena siitä, kuinka tarkasti presidentin valtaa valvotaan, kun kyse on historiallisesti ja poliittisesti latautuneista liittovaltion rakennuksista.
Ei sisällä instagram post:eja
