Jaakko Dahlbacka lataa suorat sanat Esko Eerikäisen IFC-juonnosta – ”Ei osannut vaan hommaansa”
Radiojuontaja ja viihdepersoonanakin tunnettu Esko Eerikäinen on joutunut rajun arvostelun kohteeksi Immun Fight Club -tapahtuman jälkeen. 21. maaliskuuta järjestetyssä otteluillassa Eerikäinen toimi sekä kehäkuuluttajana että illan juontajana – roolissa, jossa hänen suorituksensa ei miellyttänyt kaikkia katsojia eikä asiantuntijoita.
Pakkotoisto-podcastissa poikkeuksellisen suoraa kritiikkiä
IFC-illan juontoa käsiteltiin laajasti Mike Sirénin Pakkotoisto-podcastissa, jossa vieraana oli kamppailulajien pitkän linjan asiantuntija Jaakko Dahlbacka. Hän ei säästellyt sanojaan arvioidessaan Eerikäisen tekemistä kehäkuuluttajana.
– Esko Eerikäinen sai kyllä risuja kaikilta, Dahlbacka toteaa heti keskustelun alussa.
– Ei osannut vaan hommaansa, hän jatkaa suorasanaisesti.
Dahlbackan mukaan kyse ei ollut pienestä haparoinnista, vaan siitä, että Eerikäisellä ei yksinkertaisesti ollut tarvittavaa osaamista tähän nimenomaiseen tehtävään.
Rytmitys, tunnelma ja lajiosaaminen ratkaisevat
Dahlbacka painottaa, että kehäkuuluttajan työssä illan rytmitys, otteluiden rakentaminen ja tunnelman johtaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Hänen mukaansa juuri näissä kohdissa Eerikäisen puutteet korostuivat.
– Esko Eerikäinen on puhumisen ammattilainen ja viihteen ammattilainen ja yleisesti ihan hyvä jätkä. Mutta sitten kun tulet eri paikkaan puhumaan, niin se ei automaattisesti tarkoita, että sä olisit siinä paras, Dahlbacka muistuttaa.
Hänen mukaansa kamppailu-urheiluun liittyvä lajitausta ja -ymmärrys näkyvät heti, kun otteluita esitellään yleisölle.
– Vaikka sä oot hyvännäköinen, komee ja kynnet lakattu, niin se ei tarkoita, että sun ulosanti on sitä, mitä katsojat odottaa, Dahlbacka tykittää.
Mike Sirén antaisi uuden mahdollisuuden – Dahlbacka eri linjoilla
Podcastin juontaja Mike Sirén näkee tilanteen hieman lempeämmin. Hänen mielestään Eerikäiselle voisi antaa vielä toisen mahdollisuuden IFC-tapahtumassa, jotta tämä ehtisi oppia ja kehittyä roolissaan.
Dahlbacka on kuitenkin jyrkästi eri mieltä.
– Mä sanoisin, että ei tarvi tulla enää ikinä uudelleen. Otetaan joku parempi, hän linjaa.
Dahlbacka vertaa tilannetta siihen, miten esimerkiksi Aki Mannisen mahdollisuuksia kehittyä nyrkkeilijänä on arvioitu. Hänen mielestään kaikkea ei voi ratkaista pelkällä harjoittelulla, jos peruslähtökohdat eivät ole kunnossa tai jos rooli ei yksinkertaisesti sovi ihmiselle.
– Esko Eerikäiselle toi ei ole oikea paikka. Pitäis ensin paljon harjoitella, Dahlbacka kiteyttää.
”Suomessa riittää ammattilaisia – ei kavereita ja halpoja ratkaisuja”
Dahlbacka nostaa esiin myös laajemman ongelman: tapahtumissa ei hänen mielestään aina hyödynnetä niitä ihmisiä, joilla on oikeaa ammattitaitoa juuri kyseiseen tehtävään.
– Mun mielestä kannattaa aina käyttää ammattilaisia. Eikä sillai, että mä tunnen ton, toi on halpa ja siitä voi tulla hyvä kymmenen vuoden päästä, hän lataa.
Dahlbackan mukaan Suomessa on runsaasti kokeneita kehäkuuluttajia ja juontajia, jotka tuntevat kamppailulajit, ottelijoiden taustat ja tapahtumien dynamiikan. Siksi hän pitää erikoisena, että näin näkyvä rooli annetaan henkilölle, jolla ei hänen mielestään ole riittävää lajiosaamista.
Konkreettiset epäonnistumiset: tauot ja ottelijaesittelyt
Kun Sirén pyytää podcastissa konkreettisia esimerkkejä siitä, missä Eerikäinen epäonnistui, Dahlbacka nostaa esiin erityisesti illan rytmin ja tauotuksen.
– No se on siellä pitänyt taukoja ja sitten pitkittänyt kohtia ja esittelyjä, mitkä ei ollut hyviä, Dahlbacka kuvailee.
Hänen mukaansa ottelijaesittelyt olivat liian pitkiä tai väärin painotettuja, eivätkä ne tukeneet illan kokonaisuutta. Kehäkuuluttajan tehtävä olisi rakentaa jännitystä ja selkeyttä, ei rikkoa tunnelmaa turhilla viivytyksillä.
Kritiikki kohdistuu ammattitaitoon, ei persoonaan
Dahlbacka korostaa useaan otteeseen, ettei halua hyökätä Eerikäisen persoonaa vastaan. Kyse on hänen mukaansa puhtaasti ammatillisesta arviosta.
– Ei hän ole tyhmä, kusipää tai ylimielinen. Hän ei ole vain osannut sitä puhumisen taitoa, mitä siinä vaaditaan, Dahlbacka sanoo.
Hänen mukaansa kehäkuuluttajan rooli on näyteikkuna koko tapahtumalle. Siksi onnistuminen tai epäonnistuminen jää väistämättä yleisön mieleen.
– Se on näyteikkuna, jos se on huono, se jää mieleen ja jos se on tosi hyvä, niin se on oletusarvo, hän tiivistää.
Kehäkuuluttajan rooli kamppailutapahtumassa
Kamppailutapahtumissa kehäkuuluttaja on äänessä ennen jokaista ottelua ja jokaisen ottelun jälkeen. Hän esittelee ottelijat, kertoo taustatietoja, luo jännitystä ja pitää yleisön ajan tasalla tapahtumien kulusta.
Onnistunut kehäkuuluttaja:
- tuntee lajin perussäännöt ja terminologian
- ymmärtää ottelijoiden taustoja ja osaa nostaa niitä esiin oikein
- osaa rytmittää puheensa otteluiden ja taukojen mukaan
- pystyy reagoimaan yllättäviin tilanteisiin suorassa lähetyksessä
Dahlbackan mukaan juuri näissä asioissa Eerikäisen kokemus radio- ja viihdemaailmasta ei riittänyt paikkaamaan lajiosaamisen puutetta.
Julkkisten paineet ja julkinen arvostelu
IFC-kohun ympärillä käyty keskustelu muistuttaa siitä, miten julkisuuden henkilöt ovat jatkuvan arvioinnin alla. Kun rooli on näkyvä ja tapahtuma iso, myös kritiikki voi olla rajua ja hyvin henkilökohtaista tuntuisella tavalla – vaikka se kohdistuisi vain ammattitaitoon.
Samanlaisia paineita ja raskaita kokemuksia on nähty muuallakin julkisuudessa. Esimerkiksi Miss Suomi -finalisti Rita Jokinen on puhunut avoimesti raskaista menetyksistä ja vauvansa kuolemasta, mikä osoittaa, kuinka koville julkinen elämä ja siihen liittyvät odotukset voivat ihmisen laittaa – niin henkisesti kuin ammatillisestikin.
Podcastin voi kuunnella kokonaisuudessaan
Pakkotoisto-podcastissa käyty keskustelu avaa laajasti sekä IFC-tapahtuman kulkua että sitä, millaisia odotuksia ammattilaisilla on kehäkuuluttajalle. Koko jakson kuuntelemalla saa paremman käsityksen siitä, mistä yksityiskohdista keskustelussa on kyse ja miten Eerikäisen suoritusta arvioidaan puolesta ja vastaan.
