Kuuba kärsii polttoainepulan ja sähkökatkojen keskellä – Yhdysvaltain paine kasvaa Raúl Castroa vastaan
Kuubaa ravistelee yhtä aikaa syvä polttoainekriisi, pitkät sähkökatkot ja nopeasti kiristyvä poliittinen vastakkainasettelu Yhdysvaltojen kanssa. Arki Havannassa on muuttunut arvaamattomaksi, samalla kun Washington nostaa panoksia entistä kovemmilla syytteillä maan entistä johtajaa Raúl Castroa vastaan.
Yhdysvaltain murhasyyte Raúl Castroa vastaan
Yhdysvallat julkisti keskiviikkona murhasyytteen, joka kohdistuu Kuuban entiseen presidenttiin Raúl Castroon ja viiteen muuhun henkilöön. Tapauksen keskiössä on vuonna 1966 tapahtunut kahden lentokoneen alasampuminen. Koneet kuuluivat kuubalais-amerikkalaiselle järjestölle Brothers to the Rescue, ja iskussa sai surmansa neljä ihmistä, joista kolme oli Yhdysvaltain kansalaisia.
Kuuban nykyinen presidentti Miguel Díaz-Canel on tyrmännyt syytteet jyrkästi ja kutsunut niitä ”poliittiseksi manööveriksi vailla minkäänlaista oikeudellista perustaa”. Havannan mukaan kyse on yrityksestä lisätä painetta Kuuban hallintoa kohtaan ja luoda oikeutus uusille pakotteille.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on puolestaan todennut, että Kuuba muodostaa ”kansallisen turvallisuusuhan” ja että mahdollisuudet rauhanomaiseen sopuun maiden välillä ovat ”eivät kovin suuret”. Kiristynyt retoriikka lisää jännitteitä, jotka heijastuvat suoraan kuubalaisten jokapäiväiseen elämään.
Lähes täydellinen polttoaineblokadi pysäyttää arjen
Samaan aikaan, kun uutiset syytteistä Raúl Castroa vastaan levisivät maailmalla, suuri osa kuubalaisista ei tiennyt asiasta mitään. Syynä olivat jopa 20 tuntia kestävät sähkökatkot, jotka ovat halvaannuttaneet viestintää ja arjen perustoimintoja ympäri saarta.
Yhdysvallat on asettanut Kuubaa vastaan lähes täydellisen polttoaineblokadin, joka vaikuttaa käytännössä kaikkeen: sähköntuotantoon, vedenjakeluun, julkiseen liikenteeseen, terveydenhuoltoon ja ruokahuoltoon. Sähkökatkot ovat muuttuneet uudeksi normaaliksi, ja kuubalaiset yrittävät sopeutua tilanteeseen, jossa kukaan ei tiedä tarkasti, milloin virta katkeaa seuraavan kerran.
Entinen Yhdysvaltain ja Kuuban välisten suhteiden liennytys on vaihtunut painostuspolitiikkaan. Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut avoimesti halustaan horjuttaa ja lopulta kaataa Kuuban kommunistihallinto. Washington on vaatinut poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, mutta konkreettiset tavoitteet ovat jääneet epämääräisiksi. Esillä ovat olleet muun muassa talouden avaaminen ulkomaisille sijoituksille sekä sitoumus venäläisten ja kiinalaisten tiedustelupalvelujen läsnäolon lopettamisesta saarella.
Havannan kerrostalot pimeinä – arki sähkökatkojen varjossa
Havannan Granma Dos -kerrostalo kuvastaa konkreettisesti, miten syvästi kriisi iskee tavallisten ihmisten elämään. 11. kerroksessa asuva, leskeksi jäänyt 70-vuotias Ana Rosa Romero kertoo, miten hänen miehensä kuoltua alueen sähkökatko pakotti hänet istumaan ruumiin vierellä tuntikausien ajan ennen kuin se voitiin siirtää pois.
Nykyään hän poistuu asunnostaan vain harvoin, sillä talon hissi on sähkökatkojen vuoksi suuren osan ajasta poissa käytöstä.
”Tuskin voi lähteä ulos”, sanoo entinen filosofian opettaja, jonka seinällä on kehystetty kuva Fidel Castrosta. ”Jos lähdet, et tiedä yhtään, mitä tapahtuu seuraavaksi. Milloin sähköt katkeavat? Milloin ne palaavat? Kuinka monta tuntia olemme ilman sähköä?”
Hänen iässään on todellinen riski jäädä talon alakertaan jumiin, kun edessä ovat 11 kerroksen portaat ostoskassien kanssa. Monilla naapureilla tilanne on vielä pahempi.
Talon vahtimestari Juana Garcia kertoo, että yhdeksällä asukkaalla on sydämentahdistin, eikä heillä ole varaa ottaa riskiä jäädä hissiin sähkökatkon aikana. Osa ihmisistä on jo joutunut viettämään tunteja pimeään pysähtyneessä hississä.
Juana on yrittänyt lähes puolen vuoden ajan pumpata vettä yli sadalle asukkaalle ilman sähköä. Monet vanhuksista ovat vuoteenomia eivätkä saa vettä lainkaan, ellei naapuri kanna sitä useiden kerrosten portaita pitkin pimeässä.
”On vaarallista kulkea näitä portaita ylös ja alas ilman valoja. Tilanne on todella vaikea. Ymmärrämme, että ajat ovat kovat, mutta on surullista nähdä näin suuri rakennus pysyvästi pimeydessä”, hän huokaa.
Hänen toiveensa on, että valtio kykenisi hankkimaan ainakin aurinkopaneeleja helpottamaan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arkea.
Kokeellista konttiasumista polttoainepulan keskellä
Toisella puolella Havannaa, Barrio Toledon alueella, rakennetaan uutta sosiaalista asuinaluekokonaisuutta. Noin 40 käytöstä poistettua merikonttia muutetaan kahden makuuhuoneen kodeiksi, joissa on oma keittiö ja kylpyhuone.
Osa konteista on jo lähes valmiita, kun taas toisissa näkyvät yhä kansainvälisten varustamojen logot ja kylkeen leikatut alkeelliset ikkunat. Yksikään konttiasunto ei vielä ole asuttu, sillä valtio yrittää suunnitella kokonaisen pienyhteisön polttoainepulan oloissa: konttitaloja, lasten leikkipuisto ja paikallinen kauppa samalle alueelle.
Kriitikot varoittavat, että metalliset konttiasunnot muuttuvat kesän kuumimpina kuukausina tukahduttavan kuumiksi. Rakennustyömaan vastaava, vannoutunut vallankumouksen kannattaja Orlando Diaz, torjuu epäilyt ja vakuuttaa, että konttiasunnot ovat hyvin tuuletettuja ja fiksu ratkaisu Havannan akuutiin asuntopulaan.
”Tätä tekniikkaa käytetään menestyksekkäästi jo muissa maissa. Me vain otamme kiinni menetelmää, joka on siellä jo arkipäivää”, Diaz sanoo.
Hän kertoo, että hän ja kaikki työmaan työntekijät osallistuvat perjantaina hallituksen järjestämään marssiin Raúl Castron puolustamiseksi Yhdysvaltain murhasyytteitä vastaan.
Kysyessäni, pelkääkö hän syytteen olevan esinäytös sotilaalliselle toiminnalle, vastaus on tiukka.
”Syytteet Raúlia vastaan ovat alhainen valhe”, Diaz sanoo, toistaen hallituksen virallista linjaa. Hän muistuttaa, että Yhdysvallat ei koskaan asettanut syytteeseen kuubalaisten mukaan matkustajakoneen pommituksen järjestänyttä kuubalais-amerikkalaista militanttia Luis Posada Carrilesia, jonka iskussa kuoli 73 ihmistä vuonna 1973.
Vertaus Venezuelaan ja pelko interventiosta
Diaz seuraa tarkasti, mitä naapurimaissa tapahtuu. Hän tietää, että Venezuelassa presidentti Nicolás Maduro syrjäytettiin tammikuun alussa Yhdysvaltain joukkojen toimesta. Siitä huolimatta hän uskoo, että jos Trumpin hallinto rakentaa pohjaa sotilaalliselle interventiolle myös Kuubassa, lopputulos olisi toisenlainen.
”Venezuela on Venezuela, mutta Kuuba on Kuuba”, hän sanoo uhmakkaasti. ”Täällä meiltä ei puutu rohkeutta kohdata tämä hetki.”
Kuuban ja Yhdysvaltojen välinen kiristynyt tilanne heijastuu myös laajemmin kansainväliseen urheilu- ja politiikkakenttään. Esimerkiksi eurooppalaisessa urheilussa nähdään samankaltaista poliittista latausta, ja keskustelu urheilun ja vallan suhteesta nousee esiin myös muualla – kuten dartskentillä, joissa Stephen Buntingin näyttävä päätös Valioliiga-dartsin runkosarjaan ja Luke Littlerin ympärillä käytävä keskustelu muistuttavat, miten urheilua käytetään yhä useammin symbolisena näyttämönä.
”Jos tulee hyökkäys, kohtaamme senkin”
Takaisin Granma Dos -talon 11. kerrokseen. Parvekkeeltaan Ana Rosa Romero näkee yli Estadio Latinoamericano -baseballstadionin. Kymmenen vuotta sitten hän katseli samalta parvekkeelta, kun Barack Obama ja Raúl Castro istuivat vierekkäin katsomassa ottelua – hetki, joka symboloi toivoa lämpenevistä suhteista Havannan ja Washingtonin välillä.
Nyt näkymä on sama, mutta tunnelma täysin toinen. Ana Rosa miettii, mitä Yhdysvaltain mahdollinen sotilaallinen toiminta voisi tarkoittaa aivan hänen kotinsa edustalla.
”Minun iässäni tiedän, että tulen kuolemaan Kuubassa”, hän toteaa tyynesti. ”Olemme kohdanneet niin paljon vuosien varrella. Ja jos nyt meidän täytyy kohdata myös hyökkäys, niin sitten kai kohtaamme senkin.”
Kuuban tulevaisuus on epävarma: polttoainepula, sähkökatkot ja kiristyvä ulkoinen paine luovat vaarallisen yhdistelmän. Silti monille kuubalaisille, kuten Ana Rosalle ja Orlandolle, yksi asia on varma – he eivät aio luopua maastaan eivätkä identiteetistään, tapahtuipa mitä tahansa.
Ei sisällä instagram post:eja
