Miksi lämpöennätykset Euroopassa eivät enää vain rikkoudu – vaan murskautuvat

Länsi-Euroopan yli leviää parhaillaan poikkeuksellinen helleaalto, jolta harva alue pääsee pakoon. Ilmiö ei ole vain tavanomainen kesäkuuma, vaan monin paikoin rikotaan kevät- ja kuukausiennätyksiä häkellyttävällä marginaalilla.

Ennätyslämpöä keväällä – jopa keskikesää pahempaa

Isossa-Britanniassa lämpötila nousi tiistaina yli 35 asteeseen – yli kaksi astetta aiemman toukokuun ennätyksen yläpuolelle. Britannian ilmatieteen laitoksen, Met Officen, mukaan tällainen kuumuus olisi poikkeuksellista jopa keskellä kesää, puhumattakaan keväästä.

Ilmastotieteilijä Friederike Otto, professori Imperial College Londonista, kuvailee tilannetta sanoin ”täysin hämmästyttävää”. Irlantilaisen Maynooth Universityn Icarus Climate Research Centre -tutkimuskeskuksen johtaja Peter Thorne puolestaan kutsuu lukemia ”järjettömän hurjiksi”.

Myös Ranska kärsii ennennäkemättömästä, varhaisen kauden helleaallosta. Maan ilmatieteen laitos Météo-France raportoi sadoista uusista lämpöennätyksistä eri puolilla maata. Irlannin toukokuun lämpöennätys on ylitetty yli asteella, ja Saksassa, Italiassa, Espanjassa sekä Sveitsissä on mitattu poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja kevääseen nähden.

Helmikupla eli lämpökupu jumittaa kuuman ilman

Helleaallon välitön syy on niin sanottu lämpökupu (engl. heat dome) – laaja korkeapaineen alue, joka jää paikoilleen ja lukitsee kuuman ilman alleen. Kun ilma ei pääse vaihtumaan, aurinko lämmittää samaa ilmamassaa päivä toisensa jälkeen, ja maaperä kuivuu, mikä entisestään voimistaa kuumuutta.

Pelkkä sääilmiö ei kuitenkaan riitä selittämään nykyistä äärikuumuutta. Tutkijoiden mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on superlataanut tällaiset säätilanteet niin, että lämpöennätykset eivät enää vain rikkoudu niukasti, vaan murskautuvat useilla asteilla.

Eurooppa lämpenee yli kaksinkertaista vauhtia muuhun maailmaan verrattuna

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan Eurooppa on lämmennyt viimeisten 30 vuoden aikana keskimäärin 0,56 astetta vuosikymmenessä – yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kokonaisuutena. Ilmastomittakaavassa tämä on valtava muutos lyhyessä ajassa.

Met Officen ilmastovaikutusten tutkimuksesta vastaava johtaja ja Exeterin yliopiston professori Richard Betts tiivistää tilanteen: ”Kun helleaalto osuu nyt, se tapahtuu jo valmiiksi lämpenevän ilmaston päällä, joten seurauksena on aiempaa huomattavasti rajumpi kuumuus.”

Betts kertoo olleensa ilmastotutkija 33 vuotta ja näkevänsä nyt täsmälleen sellaista kehitystä, josta tutkijat varoittivat jo vuosikymmeniä sitten – mutta ennätykset ovat paikoitellen vielä rajumpia ja tulevat nopeammin kuin odotettiin.

Ennätykset eivät enää rikkoudu vähän – vaan useilla asteilla

Normaalisti, vakaassa ilmastossa, lämpöennätyksien pitäisi muuttua ajan myötä harvinaisemmiksi. Mitä pidemmältä ajalta mittaushistoriaa kertyy, sitä vaikeampi on ylittää vanha ennätys. Usein marginaali on vain kymmenyksen tai pari.

ETH Zürichin ilmakehän ja ilmaston tutkimuksen professori Erich Fischer vertaa tilannetta urheiluun: ”Jos joku tekee uuden korkeushypyn maailmanennätyksen, odottaisimme parannusta senttimetrillä – emme 20–30 sentillä. Sama pätee säähän.”

Silti nyt nähdään tilanteita, joissa 100–150 vuoden mittaushistoriassa ennätys murskataan yhdellä kertaa kahdella tai jopa kolmella asteella. Tämä on mahdollista, kun harvinainen sääasetelma – kuten lämpökupu – osuu yhteen nopeasti lämpenevän ilmaston kanssa.

”Elämme ajanjaksossa, jossa lämpeneminen on erityisesti Länsi-Euroopassa hyvin nopeaa. Kun nykyilmastossa toistuu sama säätilanne kuin 1970-luvulla, se ei ole vain hieman lämpimämpi – se yksinkertaisesti murskaa ennätykset”, Fischer selittää.

Helle ei rajoitu Eurooppaan – ennätyksiä myös muualla maailmassa

Äärikuumuus ei ole vain Euroopan ongelma. Intian Delhissä lämpötilat ovat kivunneet 45 asteeseen, ja vastaavia ennätyksiä kirjataan eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa noin 30 % Yhdysvaltojen aktiivisista säähavaintoasemista raportoi uuden lämpöennätyksen vuodenajalle, kertoo riippumaton Berkeley Earth -ilmastotutkimusryhmä.

Ryhmän johtava tutkija Robert Rohde kuvaili erityisesti Länsi-Yhdysvaltojen ennätysmarginaaleja ”täysin absurdiksi”.

Maailma on jo 1,4 astetta lämpimämpi – ja suunta on kohti kolmea astetta

Nämä ennätyksiä rikkovat helleaallot tapahtuvat maailmassa, joka on keskimäärin noin 1,4 astetta lämpimämpi kuin 1800-luvun lopulla – pääosin fossiilisten polttoaineiden polton seurauksena. Nykyiset globaalit ilmastopolitiikan linjaukset johtaisivat arvioiden mukaan lähelle kolmen asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.

Tällainen kehitys merkitsisi väistämättä yhä useampia ja rajumpia lämpöennätyksiä. Erityisen haavoittuvia ovat maat, joiden rakennuskanta ja infrastruktuuri on suunniteltu viileämpään ilmastoon, kuten Iso-Britannia ja Sveitsi. Asunnot, koulut, sairaalat ja liikennejärjestelmät eivät ole suunniteltuja kestämään toistuvia yli 35–40 asteen helteitä.

Professori Otto varoittaa, että ilmasto, jossa nyt elämme, ei ole enää sama kuin se, jossa kasvoimme: ”Rakennuksemme ja infrastruktuurimme ovat valitettavan huonosti varautuneita siihen, mitä on tulossa.”

Iso-Britannian lämpöennätykset kertovat nopeasta muutoksesta

Vielä vuoteen 1990 asti Iso-Britannian kaikkien kuukausien lämpöennätys oli 36,7 astetta, mitattu vuonna 1911. Sen jälkeen ennätys on rikottu useita kertoja, ja nykyinen ennätys on 40,3 astetta, mitattu heinäkuussa 2022.

Professori Bettsin mukaan on vain ajan kysymys, milloin rima nousee jälleen: ”Niin kauan kuin emme vähennä globaaleja hiilidioksidipäästöjä nettonollaan, jatkamme planeetan lämmittämistä – ja lämpöennätykset tulevat jatkossakin rikkoutumaan.”

Ennätyshelteet eivät enää rajoitu kesään

Viime päivien kehitys osoittaa, että äärimmäinen kuumuus ei ole enää vain keskikesän ilmiö. Kevät- ja jopa talvikuukaudet voivat olla huomattavasti aiempaa lämpimämpiä, mikä sekoittaa sekä luonnon rytmiä että ihmisen arkea. Pitkät hellejaksot lisäävät kuolleisuutta, pahentavat kuivuusriskiä, rasittavat sähköverkkoja ja vaikeuttavat ulkotyötä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin arjen tasolla – niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Samalla tavalla äärimmäiset ja äkilliset muutokset vaikuttavat myös ihmisten tunne-elämään ja hyvinvointiin. Tätä inhimillistä puolta valottaa koskettavasti uutinen, jossa kerrotaan, kuinka Pia Nykänen joutui saattamaan rakkaan Tatu-koiransa viimeiselle matkalle; se muistuttaa, että suurten globaalien ilmiöiden rinnalla jokaisen arjessa on myös henkilökohtaisia suruja ja muutoksia.

Ilmastotutkijoiden viesti on selvä: mitä nopeammin päästöjä leikataan ja fossiilisista polttoaineista luovutaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on hillitä tulevia helleaaltoja ja sopeutua jo käynnissä olevaan muutokseen.

Ei sisällä instagram post:eja