Yhdysvallat lisäsi BYD:n ja Alibaban listalle kiinalaisista yhtiöistä, joilla väitetään olevan yhteyksiä armeijaan
Yhdysvaltain puolustusministeriö on lisännyt useita suuria kiinalaisia yrityksiä, muun muassa teknologiajätti Alibaban ja sähköautovalmistaja BYD:n, viralliselle listalle yhtiöistä, joiden väitetään olevan sidoksissa Kiinan armeijaan.
Kyseinen luettelo on osa Yhdysvaltojen laajempaa strategiaa, jolla pyritään rajoittamaan sotilaallisesti merkittävää teknologiaa ja osaamista päätymästä kilpailijamaiden, erityisesti Kiinan, puolustussektorin käyttöön.
Mikä on Pentagonin 1260H-lista?
Puolustusministeriön ylläpitämä niin sanottu Section 1260H -lista sisältää nykyisin yli 80 yritystä, joita Yhdysvallat pitää ”kiinalaisina sotilasyhtiöinä”. Näiden katsotaan osallistuvan Kiinan puolustusteollisuuden ja asevoimien tukemiseen, vaikka ne toimivatkin ulospäin kaupallisina yhtiöinä ja tarjoavat palveluja myös Yhdysvalloissa.
Listalle joutuminen ei tarkoita välitöntä tai automaattista kieltoa amerikkalaisille yrityksille asioida kyseisten yhtiöiden kanssa. Sen tarkoituksena on kuitenkin varoittaa yhdysvaltalaisia organisaatioita riskeistä, joita voi liittyä yhteistyöhön listattujen kiinalaisyhtiöiden kanssa – niin turvallisuuden, maineen kuin mahdollisten tulevien pakotteidenkin näkökulmasta.
Alibaba ja BYD kiistävät sotilasyhteydet
Sekä Alibaba että BYD ovat nyt virallisesti nimettyjä yrityksiksi, joiden väitetään toimivan osana Kiinan niin sanottua siviili-sotilas -yhteistoimintaa (military-civil fusion). Tämä viittaa malliin, jossa siviiliteknologiaa ja kaupallisia innovaatioita hyödynnetään järjestelmällisesti myös puolustussektorilla.
Alibaba kiistää jyrkästi väitteet. Yhtiön edustajan mukaan ”ei ole mitään perustetta” sille, että Alibaba olisi listalla. Yhtiö korostaa, ettei se ole kiinalainen sotilasyhtiö eikä osa mitään sotilas-siviiliyhteistoimintastrategiaa.
Alibaban mukaan se aikoo käyttää kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja torjuakseen yritystä, jonka se katsoo vääristelevän sen toimintaa ja mainetta. Myös muita listalle joutuneita yrityksiä, kuten BYD:tä ja hakukoneyhtiö Baidua, on lähestytty kommenteista.
Kiina syyttää Yhdysvaltoja syrjinnästä
Kiinan suurlähetystö Yhdysvalloissa kuvaili listaa ”syrjiväksi” ja väittää sen olevan poliittisesti motivoitu työkalu kiinalaisyritysten painostamiseksi. Suurlähetystön mukaan kiinalaiset yritykset noudattavat tarkasti isäntämaiden lakeja ja säädöksiä, myös toimiessaan Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa.
Peking on toistuvasti syyttänyt Washingtonia taloudellisesta ja teknologisesta ”irtikytkennästä” (decoupling) sekä pyrkimyksistä estää Kiinan nousu rajoittamalla sen yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille ja kriittisiin teknologioihin.
Muita listalle lisättyjä kiinalaisyrityksiä
Uusimpien lisäysten myötä listalla ovat nyt myös muun muassa:
- Baidu – yksi Kiinan suurimmista hakukone- ja tekoälyalustoista
- Nio – nopeasti kasvanut sähköautovalmistaja
- Comac – kiinalainen lentokonevalmistaja, joka kehittää vaihtoehtoja esimerkiksi Boeingille ja Airbusille
Aiemmilta kierroksilta listalla ennestään pysyvät muun muassa teknologiajätit Tencent ja Huawei, droonivalmistaja DJI sekä akkujätti CATL. Nämä yritykset ovat jo pitkään olleet Yhdysvaltojen tarkkailun kohteena erityisesti tietoturvaan, tiedusteluriskeihin ja strategisesti tärkeiden toimitusketjujen hallintaan liittyvien huolten vuoksi.
Vaikutukset yrityksille ja kansainväliseen kauppaan
Vaikka pelkkä listalle joutuminen ei vielä tarkoita suoraa kieltoa tai pakotetta, se lisää epävarmuutta näiden kiinalaisyhtiöiden ympärillä. Amerikkalaiset rahoittajat, teknologiakumppanit ja asiakkaat voivat suhtautua aiempaa varovaisemmin yhteistyöhön, mikä voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa yhtiöiden rahoitukseen, kasvuun ja maineeseen.
Samalla lista heijastaa laajempaa geopoliittista jännitettä Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Teknologia, puolustus ja talous kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, ja suurvaltojen välinen kilpailu näkyy sekä vientirajoituksina, investointikieltoina että tarkentuneina turvallisuusarviointeina kansainvälisessä liiketoiminnassa.
Laajempi keskustelu yritysvastuusta
Kiinalaisyritysten sotilassidoksia koskeva kiista nivoutuu myös laajempaan keskusteluun yritysvastuusta ja eettisestä liiketoiminnasta. Sijoittajat ja kumppanit joutuvat arvioimaan entistä tarkemmin, miten yritysten teknologiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää sotilaallisiin tarkoituksiin ja millaisia maine- ja sanktioriskejä tähän liittyy.
Samankaltaisia kysymyksiä on noussut esiin myös Euroopassa, jossa on keskusteltu muun muassa valvontateknologian viennistä, sotaa käyvien valtioiden varustamisesta sekä siitä, missä kulkee hyväksyttävän kaupankäynnin raja.
Esimerkiksi Anita Manningin huutokauppakamarin saama arvostelu ihmisjäänteiden myyntiyrityksestä on omalta osaltaan nostanut esiin, miten markkinoiden, etiikan ja lain rajat voivat hämärtyä, kun kaupankäynnin kohteena ovat arkaluonteiset tai kiistanalaiset tuotteet ja palvelut.
Yhdysvaltojen 1260H-lista on siten yksi osa laajempaa, globaalisti käytävää keskustelua siitä, millaista liiketoimintaa pidetään hyväksyttävänä ja missä vaiheessa valtioiden on puututtava markkinoiden toimintaan kansallisen turvallisuuden tai moraalisten periaatteiden nimissä.
Ei sisällä instagram post:eja
