Nat Sciver-Brunt rauhoittelee vammahuolia – Englannin kapteenille luvassa tarkemmat tutkimukset T20 MM-kisoissa

Englannin naisten krikettimaajoukkue otti tärkeän neljän wicketin voiton Irlannista T20 MM-kisoissa Southamptonissa, mutta ilta jäi vahvasti kapteeni Nat Sciver-Bruntin mahdollisen loukkaantumisen varjoon. Ottelun loppuhetkillä koettu pohjevamma nosti esiin kysymyksiä sekä joukkueen jatkomahdollisuuksista että tähden pelikunnosta seuraaviin otteluihin.

Tiukka voitto Irlannista jäi vammaskaaren varjoon

Naisten T20 MM-kisojen lohkovaiheen ottelussa Irlanti teki 20 overissa 118-9. Englannin keilauksessa kunnostautuivat erityisesti Sophie Ecclestone (3-22), sekä Charlie Dean (2-11) ja Dani Gibson (2-10), jotka pitivät Irlannin lyöjät tiukasti kurissa. Parhaat irlantilaiset lyöjät olivat Orla Prendergast ja Louise Little, jotka molemmat keräsivät 26 juoksua.

Englannin runsaiden odotusten mukainen takaa-ajo päättyi lopulta tulokseen 119-6 17,3 overissa. Kapteeni Nat Sciver-Brunt oli joukkueensa tukipilari mailassa, tehden 48 juoksua 38 pallosta ja rakentaen ratkaisevan 64 juoksun partnershipin Heather Knightin kanssa, kun Englanti oli äkillisesti valahtanut tilanteeseen 35-3.

Danni Wyatt-Hodge (16), Amy Jones (9) ja Alice Capsey (5) menettivät nopeasti wicketinsä, mutta Sciver-Brunt ja Knight rauhoittivat tilanteen ja veivät Englannin lähelle voittoa ennen kuin loppu sai dramaattisen käänteen.

Pohjevamma juuri ratkaisuhetkillä

Kun Englannilla oli enää yhdeksän juoksua matkaa voittoon, Sciver-Brunt löi nelosen neliölegiin ja oli vain kahden juoksun päässä henkilökohtaisesta 50:stä. Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin keskeytti lyöntivuoronsa ja poistui kentältä tuntemansa vasemman pohkeen kireyden vuoksi – saman jalan, jonka vamma piti hänet sivussa kuusi viikkoa juuri ennen MM-turnausta.

33-vuotias kapteeni kuvaili jälkikäteen päätöstä varotoimenpiteeksi: hän ei halunnut riskeerata tilannetta puskemalla vammaa pahemmaksi ratkaisevilla hetkillä. Silti ajoitus on Englannille hankala, sillä seuraava ottelu Skotlantia vastaan pelataan jo lauantaina, vain neljän päivän kuluttua.

Sciver-Bruntille on määrä tehdä tarkemmat kuvantamistutkimukset lähiaikoina, jotta vammaan saadaan selkeä diagnoosi ja aikataulu mahdolliselle paluulle tai lepojaksolle.

Lähipiiri ja joukkue yrittävät rauhoitella tilannetta

Heti ottelun jälkeen Sciver-Bruntin puoliso, entinen Englannin maajoukkuepelaaja Katherine Sciver-Brunt, kertoi BBC Test Match Special -lähetyksessä, että ensimerkit eivät viittaa pahimpaan mahdolliseen skenaarioon. Hänen mukaansa Nat ei ollut kyynelissä eikä reagoinut tavalla, joka tyypillisesti kertoisi vakavasta vammasta.

Katherine korosti, että kokeneena pelaajana Nat yleensä tietää, milloin kyseessä on vakava vaurio, ja tällä kertaa hänen käytöksensä viittasi enemmänkin varovaisuuteen kuin paniikkiin. Vaikka Nat onkin usein vaikeasti luettavissa, lähipiirin ensiarvio on varovaisen positiivinen.

Myös Heather Knight korosti ottelun jälkeen, että joukkue on toiveikas kapteenin tilanteen suhteen. Hän muistutti, että Englanti on viime aikojen sarjoissa, muun muassa Uutta-Seelantia ja Intiaa vastaan, osoittanut pystyvänsä voittamaan myös ilman Sciver-Bruntia, kun Charlie Dean on tuurannut kapteenina. Silti Nat on edelleen joukkueen tärkein lyöjä ja kokonaisvaltaisesti merkittävin pelaaja.

Aiempi pohjevamma tuo lisähuolta

Sciver-Bruntin pohjevamma ei tullut tyhjästä. Hän loukkasi vasemman pohkeensa 29. huhtikuuta pelatussa kotimaisessa ottelussa, jolloin vamma kuvailtiin aluksi ”lieväksi” revähdykseksi. Seurauksena hän jäi kuitenkin sivuun sekä Uutta-Seelantia että Intiaa vastaan pelatuista valkopalloisten otteluiden sarjoista.

Tuon poissaolon ajan Englannin T20-joukkuetta johti tilapäisesti Charlie Dean, joka ei ollut ennen toukokuun alkua koskaan kapteenoinut maajoukkuetta. Siitä huolimatta Englanti selviytyi kunnialla ja voitti molemmat T20-sarjat, mikä antaa jonkinlaista turvaa myös nykytilanteessa: joukkue on oppinut pelaamaan ja voittamaan ilman tähteään.

Silti se tosiasia, että sama lihas reagoi uudelleen vain vähän ennen ratkaisevia MM-otteluita, herättää Englannin leirissä aiheellista huolta. Turnauksen edetessä jokainen peli ja jokainen avainpelaaja painaa entistä enemmän vaakakupissa.

Englannin takaa-ajossa hermostunut loppu

Sciver-Bruntin poistuminen kentältä aiheutti sekaannusta ja hermostuneisuutta Englannin loppuhetkiin. Heti hänen jälkeen Freya Kemp juoksi itsensä ulos vain kahden juoksun jälkeen, ja Englanti joutui yllättäen hieman tiukempaan tilanteeseen kuin matala tavoitesumma olisi antanut odottaa.

Alussa Englanti lähti kuitenkin rohkeasti ja hyökkäävästi jahtiin. Wyatt-Hodge ja Jones jatkoivat aggressiivista pelitapaa, mutta kumpikin löi helppoja koppilyöntejä sisäkentän puolustajille – Wyatt-Hodge 16 ja Jones 9 juoksun jälkeen. Capsey puolestaan menetti wicketinsä Orla Prendergastin erinomaisella yorkerilla viiden juoksun kohdalla.

Tämän jälkeen Sciver-Brunt ja Knight rakensivat rauhallisesti ja hallitusti partnershipin, joka näytti ratkaisevan ottelun ilman lisäjännitystä. Knight teki 26 juoksua, ennen kuin hänet tuomittiin lbw:ksi Prendergastin keilauksessa. Vaikka Englanti lopulta voitti 15 palloa jäljellä, viimeisten overien tapahtumat jättivät valmennusjohdolle enemmän kysymyksiä kuin toivottiin.

Keilaus piti Irlannin kurissa, Bellin ilta vaikea

Irlannin 118-9 oli lopulta kilpailukykyinen, muttei riittävä haasto isäntäjoukkueelle. Englanti vaihteli taitavasti spinnereitä ja saumakeilaajia keskivaiheilla, mikä tukahdutti Irlannin lyöntipelin. Sophie Ecclestone otti tärkeät kolme wicketiä, ja sekä Dani Gibson että Charlie Dean nappasivat kaksi wicketiä mieheen.

Deanin keilaus oli erityisen tarkkaa: hän löysi kääntöä ja pakotti lyöjiä virheisiin, ja peräti 36 % hänen palloistaan johti virheelliseen lyöntiyritykseen. Ecclestone puolestaan vaihteli rytmiään ja tempoaan ovelasti – nopeammalla toimituksella hän sai Rebecca Stokellin stumpediksi, kun taas Arlene Kelly ja Cara Murray tarjosivat korkeita koppilyöntejä ulkokenttään.

Gibsonin 2-10 kahdessa overissa oli tehokas näyte, ja hän sai muun muassa Orla Prendergastin keilattua sisäreunan kautta 25 juoksun jälkeen. Ainoa selkeästi vaikeamman illan kokenut englantilaispelaaja oli saumakeilaaja Lauren Bell, joka antoi rajalyönnin heti Irlannin avauspallosta ja päästi viimeisessä overissaan 17 juoksua, mukaan lukien neljä nelosta Louise Littleltä. Tämä loppukiri nosti Irlannin kokonaissummaa ja antoi heille pienen toivonkipinän.

Irlannille jälleen tappio, mutta esitys parempi

Irlanti jatkaa T20 MM-kisojen synkkää tilastoaan: joukkueella on nyt 19 tappiota 19 ottelusta turnauksen historiassa. Tästä huolimatta Southamptonin esitys oli selkeä parannus avausotteluun Skotlantia vastaan verrattuna.

Irlantilaiset taistelivat pallon kanssa hyvin, pakottivat Englannin menettämään wicketit nopeaan tahtiin ja hyötyivät myös Englannin hermostuneesta lopusta. Suurin ongelma oli jälleen kerran liian alhainen juoksumäärä – puolustus oli hyvä, mutta tavoite ei yksinkertaisesti ollut riittävän korkea isäntäjoukkuetta vastaan.

Irlanti jää Southamptonin kentälle valmistautumaan seuraavaan lohko-otteluunsa, jossa vastaan asettuu voitotta aloittanut Uusi-Seelanti. Tämä kamppailu tarjoaa molemmille mahdollisuuden kääntää turnauksensa suuntaa, aivan kuten ratkaisevat täytevaalit voivat muuttaa poliittisen voimasuhteen ja avata yllättävänkin tien kohti pääministeriyttä – pienet marginaalit ja oikea ajoitus ratkaisevat myös kriketin MM-näyttämöllä.

Englannille katseet kääntyvät nyt ennen kaikkea lääkäritiimin suuntaan: Nat Sciver-Bruntin pohkeen tilanne voi määrittää koko isäntämaan turnauksen kulun. Ilman kapteeniaan Englanti on näyttänyt pystyvänsä voittamaan, mutta mestaruustaistossa jokainen prosentti täydessä kunnossa olevasta supertähdestä voi olla ratkaiseva.

Ei sisällä instagram post:eja