’Stupid on stilts’ – Trumpin 1,8 miljardin dollarin tutkintakorvausrahasto raivostuttaa republikaanit

Yhdysvaltain oikeusministeriön perustama uusi, 1,8 miljardin dollarin (noin 1,3 miljardin punnan) suuruinen tutkintakorvausrahasto on nostattanut voimakkaan vastareaktion presidentti Donald Trumpin omassa puolueessa. Useat republikaanisenaattorit kieltäytyivät torstaina viemästä eteenpäin hallinnon rahoituslakia, koska he vastustavat rahastoa ja sen ehtoja.

Mikä on Trumpin tutkintakorvausrahasto?

Oikeusministeriö (DoJ) loi rahaston korvatakseen henkilöitä, jotka katsotaan joutuneen aiempien presidenttien aikana ”epäreilujen” tai poliittisesti motivoituneiden tutkintojen kohteeksi. Rahaston kokonaisarvoksi ilmoitettiin sen julkistuksen yhteydessä 1,776 miljardia dollaria, ja sen hallinnasta vastaa viisiportainen komissio, joka käsittelee ja hyväksyy korvaushakemukset.

Rahaston kriitikoiden mielestä kyse on kuitenkin käytännössä ”slush fundista” – löyhästi valvotusta poliittisesta kassasta – joka hyödyttää ensisijaisesti Trumpin liittolaisia ja presidentin omia poliittisia tavoitteita.

Yhteys Trumpin verokiistaan ja IRS-oikeudenkäyntiin

Rahasto syntyi osana sovittelua, jolla päätettiin presidentti Trumpin oikeusjuttu veroviranomaisia (IRS) vastaan. Trump oli haastanut IRS:n oikeuteen sen jälkeen, kun hänen verotietonsa vuotivat julkisuuteen. Sovun ehtojen mukaan presidentti luopui kanteesta saatuaan virallisen anteeksipyynnön sekä lupauksen uuden rahaston perustamisesta.

Rahaston rahoitus tulee veronmaksajien varoista, ja sen käyttöä säätelee lopulta kongressi, jolla on valta päättää, miten oikeusministeriö voi käyttää varojaan. Tämä onkin nostanut kiistan uudelle tasolle, sillä monet lainsäätäjät eivät halua hyväksyä järjestelyä, jonka he näkevät sekä periaatteellisesti vääränä että poliittisesti vaarallisena ennakkotapauksena.

6. tammikuuta 2021 – mellakoitsijat mahdollisina saajina

Yksi kiistelyn tulenaroimmista kohdista on se, että rahastosta voisivat mahdollisesti hyötyä myös ne, jotka osallistuivat 6. tammikuuta 2021 Yhdysvaltain kongressitalolla järjestettyyn mellakkaan. Oikeusministeriön mukaan lähes 1 600 ihmistä on saanut syytteet mellakkaan liittyvistä rikoksista, joista noin 175:ää syytettiin tappavan tai vaarallisen aseen käytöstä tai vakavan ruumiinvamman aiheuttamisesta poliisille. Noin 140 poliisia loukkaantui tapahtumien seurauksena.

Trump myönsi palattuaan presidentin virkaan yleisen armahduksen kaikille mellakkaan liittyville syytetyille – myös niille, jotka olivat jo tunnustaneet syyllisyytensä poliisin pahoinpitelyyn. Nyt pelkona on, että samat henkilöt voisivat hakea ja saada rahastosta rahallista korvausta väittäen, että heitä tutkittiin tai syytettiin poliittisin perustein.

Republikaanien raju kritiikki: ”Stupid on stilts”

Republikaanien johtohahmot ovat arvostelleet rahastoa poikkeuksellisen kovasanaisesti. Senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnell kuvasi hanketta räikeäksi virheeksi.

”Maan ylin lainvalvontaviranomainen pyytää käytännössä salarahastoa maksaakseen ihmisille, jotka hyökkäsivät poliisien kimppuun? Täysin typerää, moraalisesti väärin – valitse itse termi”, McConnell sanoi.

North Carolinan republikaanisenaattori Thom Tillis meni vielä pidemmälle kutsuessaan rahastoa ”stupid on stilts” – äärimmäisen typeräksi.

”Tämä vie meidät tilanteeseen, jossa sinun ja minun verorahojamme voidaan käyttää kompensoimaan henkilöä, joka hyökkäsi poliisin kimppuun, tunnusti syyllisyytensä, tuomittiin, armahdettiin – ja nyt meidän pitäisi vielä maksaa hänelle siitä? Se on absurdi ajatus”, Tillis totesi.

Myös edustajainhuoneessa vastustus on laajaa. Pennsylvanian republikaaniedustaja Brian Fitzpatrick on ilmoittanut valmistelevansa lakialoitteen, joka käytännössä lopettaisi rahaston ennen kuin se ehtii kunnolla käynnistyä.

Demokraatit yhtyvät slush fund -kritiikkiin

Rahasto ei ole herättänyt innostusta myöskään demokraattien keskuudessa. He ovat kutsuneet sitä avoimesti Trumpin liittolaisille suunnatuksi ”slush fundiksi”, jonka avulla pyritään ostamaan poliittista lojaaliutta ja vahvistamaan narratiivia siitä, että aiemmat tutkinnat Trumpia ja hänen lähipiiriään kohtaan olivat poliittisesti motivoituja.

Kritiikin ytimessä on pelko, että rahasto syö kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään ja antaa viestin, jonka mukaan poliittista valtaa voidaan käyttää jälkikäteen kumoamaan rikosoikeudellisia prosesseja – ei vain armahduksilla, vaan myös rahallisilla hyvityksillä.

Oikeusministeriön epäonnistunut yritys rauhoittaa tilannetta

Oikeusministeriön korkein virkamies, vt. oikeusministeri Todd Blanche, matkusti torstaina Capitol-kukkulalle vakuuttamaan republikaanisenaattoreita rahaston tiukasta valvonnasta ja rajoitetusta käyttötarkoituksesta. Yritys epäonnistui: osa senaattoreista vaati kirjattuja rajoituksia siihen, ketkä voivat saada korvauksia ja mihin aiempiin tutkintoihin rahasto voisi soveltua.

Republikaanien senaattijohtaja John Thune perui lopulta äänestyksen hallinnon rahoituslaista, kun puolueen sisällä ei löytynyt yhteistä linjaa rahaston kohtelusta. Thune sanoi toimittajille, että hallinnon on ”autettava tämän kysymyksen ratkaisemisessa”, sillä monia senaattoreita huolettavat sekä rahaston ajoitus että sen sisältö.

Fitzpatrickin ja muiden kriitikoiden lähettämät kysymykset Blanchelle koskevat muun muassa sitä, miten komissio määrittelee ”epäreilun” tutkinnan, millä perusteilla hakemukset hyväksytään ja julkaistaanko päätökset sekä hakijoiden nimet avoimesti.

Ketkä hakevat korvauksia? Trumpin liittolaiset ja kriitikot jonossa

Rahaston ympärillä käytävä kiista ei ole estänyt hakijoita ilmoittautumasta. Yksi ensimmäisistä oli Michael Caputo, Trumpin liittolainen ja terveysviranomainen tämän ensimmäisellä presidenttikaudella. Caputon mukaan FBI tutki häntä osana selvitystä mahdollisesta Venäjän ja Trumpin kampanjan yhteistyöstä vuoden 2016 vaaleissa. Hän kertoo hakeneensa rahastosta 2,7 miljoonan dollarin korvauksia.

Caputo kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että ”valtiokoneisto politisoitiin selvästi perhettäni vastaan”. ”He eivät löytäneet mitään, me menetimme kaiken”, hän kuvaili kokemustaan. Hänen tarinansa tukee Trumpin ja tämän kannattajien pitkään esittämää väitettä, jonka mukaan liittovaltion turvallisuus- ja veroviranomaisia käytettiin poliittisina aseina.

Yllättäen myös Trumpin pitkäaikaiset kriitikot harkitsevat rahaston hyödyntämistä. Presidentin entinen asianajaja Michael Cohen – joka tuomittiin muun muassa tutkijoille valehtelusta, veronkierrosta ja vaalirahoitusrikkomuksista – on kertonut yhdysvaltalaismedioille aikovansa hakea korvauksia oikeusministeriön uudesta rahastosta. Cohen väittää, että osa häneen kohdistuneista toimista oli liioiteltuja ja poliittisesti motivoituja, vaikka hän onkin tunnustanut osan rikoksistaan.

Laajempi taistelu ”politisoidusta oikeuslaitoksesta”

Trump on rakentanut poliittista viestiään pitkälti väitteelle, että häntä, hänen kampanjaansa ja kannattajiaan on järjestelmällisesti kohdeltu epäoikeudenmukaisesti liittovaltion viranomaisten toimesta. Uusi rahasto kytkeytyy suoraan tähän suurempaan narratiiviin: se on nimetty ”Anti-Weaponization Fundiksi” – viitaten ajatukseen, että hallinto haluaa estää valtiokoneiston ”aseistamisen” poliittisia vastustajia vastaan.

Monet oikeusoppineet ja vaalitutkijat ovat varoittaneet, että tällainen rahasto voi käytännössä ohjata julkista keskustelua siihen suuntaan, että jokainen poliittiseen eliittiin kohdistuva tutkinta leimataan jo lähtökohtaisesti epäilyttäväksi. Tämä voi heikentää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehdä korruption sekä vallan väärinkäytösten selvittämisestä entistä vaikeampaa.

Samankaltaisia jännitteitä on nähty myös urheilun ja politiikan risteyskohdissa. Esimerkiksi jalkapallossa on keskusteltu siitä, kuinka valta ja raha vaikuttavat urheilijoiden kohteluun ja julkiseen maineeseen. Taustaa tähän tarjoaa muun muassa Casemiron koskettava jäähyväistarina ja se, miten brasilialainen onnistui kääntämään uransa Manchester Unitedissa, joka kuvastaa, miten nopeasti julkinen mielikuva voi muuttua – aivan kuten poliittisissa skandaaleissa.

Mitä seuraavaksi? Kongressi avainasemassa

Trumpin hallinto korostaa, että rahasto tarjoaa oikeussuojaa niille, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti poliittisten intohimojen keskellä. Kriitikot puolestaan näkevät sen vaarallisena askeleena kohti järjestelmää, jossa poliittiset voittajat voivat paitsi armahtaa omiaan, myös maksaa heille korvauksia valtion kassasta.

Kongressin tulevat päätökset ratkaisevat, toteutuuko rahasto alkuperäisessä muodossaan, rajataanko sen soveltamisalaa tiukasti vai kaatuuko hanke kokonaan. Kiista heijastaa syvää jakolinjaa amerikkalaisessa politiikassa: onko oikeusjärjestelmä politisoitu, vai politisoidaanko se vasta nyt, kun siihen puututaan poliittisilla rahastoilla ja armahduksilla?

Varmaa on vain se, että 1,8 miljardin dollarin tutkintakorvausrahasto tulee olemaan yksi lähivuosien kiistellyimmistä symboleista taistelussa oikeusvaltion, vallankäytön ja poliittisen vastuun rajoista.

Ei sisällä instagram post:eja