Tuhkarokko riehuu Bangladeshissa – sadat lapset kuolleet ja sairaalat ylikuormittuneet
Bangladeshia koettelee vakava tuhkarokkoepidemia, joka on jo vaatinut satojen lasten hengen ja paljastanut vakavia puutteita maan rokotusohjelmassa sekä terveydenhuollon resursoinnissa.
Pienen Akiran tarina kuvaa kriisin traagisuutta
Dhakassa asuva Al Amin muistaa nelivuotiaan tyttärensä Akiran nopeana oppijana. Jo kuuden kuukauden iässä Akira sanoi ensimmäisiä sanojaan, ja hieman yli nelivuotiaana hän alkoi opetella englanninkielisiä sanoja. Isä kuvaa tytärtään perheen ylpeydeksi – ”kruunuksi”, jota molemmat suvut rakastivat ehdoitta.
Akira oli saanut kaikki lapsuusrokotteensa yhtä lukuun ottamatta: tuhkarokkorokotteen. Perhe yritti neljä kertaa rokottaa hänet. Kaksi kertaa terveydenhuollon ammattilaiset käännyttivät heidät pois lapsen flunssan vuoksi ja vakuuttivat, että rokotteen voi antaa aina viiden vuoden ikään asti. Kolmannella ja neljännellä kerralla heille kerrottiin, ettei rokotetta ollut saatavilla.
8. maaliskuuta Al Amin vei Akiran sairaalaan tavalliselta vaikuttavan kuumeen vuoksi. Tyttö näytti hetkellisesti toipuvan ja pääsi kotiin, mutta pian hänelle nousi korkea kuume, iholle ilmestyi punainen ihottuma ja suuhun kivuliaita haavaumia. Akira kirjattiin sisään ja ulos sairaalasta yhteensä viisi kertaa ennen kuin lääkärit viimein viidennellä kerralla kertoivat isälle diagnoosin: tuhkarokko.
Akira siirrettiin tehohoitoon hengityskoneeseen. Hän kuoli 27 päivää ensimmäisen sairaalaan tulon jälkeen. Isä syyttää itseään ja järjestelmää – sekä siitä, ettei rokotetta saatu ajoissa, että siitä, että oireet jäivät liian pitkään tunnistamatta.
Yli 60 000 epäiltyä tapausta kahdessa kuukaudessa
Bangladeshin terveysministeriön mukaan maaliskuusta lähtien maassa on kuollut yli 500 lasta, joilla on epäilty tai varmistettu tuhkarokko. Vain hieman yli kahdessa kuukaudessa epäiltyjä tartuntoja on kertynyt yli 60 000, ja osa laboratoriotuloksista on yhä vahvistamatta.
Tuhkarokko on yksi tarttuvimmista virustaudeista maailmassa. Se leviää ilmateitse yskän ja aivastusten välityksellä ja on erityisen vaarallinen alle 5‑vuotiaille rokottamattomille lapsille. Epidemian seurauksena monet bangladeshilaiset sairaalat ovat ylikuormittuneet, ja vanhemmat kertovat vaikeuksista löytää lapsilleen hoitopaikkaa.
Sairaalat äärirajoilla – köyhät hakeutuvat hoitoon vasta viime hetkellä
UNICEF kertoo, että sen kenttävierailuilla sairaalat ovat olleet täynnä, ja henkilöstö auttaa nyt eristämään ja luokittelemaan lapsipotilaita siellä, missä tällaiset käytännöt puuttuvat. Kun paikalliset terveysasemat eivät kykene hoitamaan potilaita, perheet matkustavat kaupunkeihin toivoen saavansa erikoissairaanhoitoa.
Entinen epidemiologian tutkimuslaitoksen päätutkija, tohtori Mushtaq Husain, selittää, että köyhät perheet tulevat julkisiin sairaaloihin yleensä vasta äärimmäisessä hädässä, koska lääkkeet ja tutkimukset on usein maksettava itse. Hänen mukaansa paremmin resursoitu perusterveydenhuolto voisi estää monia hätätilanteita ja vähentää tehohoidon tarvetta.
Rokoteviiveet, väestötiheys ja liikkuminen loivat ”täydellisen myrskyn”
UNICEFin Bangladeshin maajohtaja Rana Flowers kuvaa tilannetta ”täydelliseksi myrskyksi”. Hänen mukaansa useat tekijät ovat lisänneet tartuntariskiä: jo vuodesta 2023 jatkuneet rokotusvajeet, erittäin tiheä asutus erityisesti Dhakassa ja Cox’s Bazarissa sekä suuret väestön liikkeet juhlapyhien aikaan.
Yksi tekijä nousee silti ylitse muiden: viivästykset rokotteiden tilaamisessa. Bangladeshin pitkäaikainen johtaja Sheikh Hasina pakeni maasta vuoden 2024 joukkomielenosoitusten jälkeen. Hänen jälkeensä asetettiin väliaikaishallitus, ja vaalit pidettiin helmikuussa 2026. UNICEF kertoo, että väliaikaishallitus muutti tapaa, jolla maa hankki rokotteita, mikä johti tilausviiveisiin. Flowersin mukaan UNICEF varoitti hallitusta riskistä vähintään kymmenessä tapaamisessa ja varoitti mahdollisesta rokotekatkoksesta.
Väliaikaishallituksen terveysministeriön erityisavustajana toiminut Md Sayedur Rahman kiistää sosiaalisessa mediassa, että rokotehankintojen menettelytapoja olisi muutettu heidän valtakautensa aikana. Hänen mukaansa UNICEF-yhteistyö oli jatkuvaa ja johdonmukaista.
Koronapandemia jätti rokotuksiin vaarallisen aukon
Asiantuntijat muistuttavat, että osa ongelmasta juontaa juurensa koronapandemiaan. Ennen pandemiaa terveydenhoitajat kiersivät ovelta ovelle vakuuttamassa vanhempia rokotusten tärkeydestä ja järjestivät rokotuksia lähellä perheitä. Covid-19:n aikana tällaisesta toiminnasta kuitenkin luovuttiin tartuntariskin vuoksi.
Samalla monet vanhemmat pelkäsivät viedä lapsiaan sairaalaan rokotettavaksi, etteivät he saisi koronavirustartuntaa. Näin syntyi suuria alueellisia rokotusvajeita, joita ei ole vieläkään täysin kurottu umpeen.
Hätärokotuskampanja käynnissä – vaikutus näkyy viiveellä
Bangladesh käynnisti huhtikuun alussa laajan hätärokotuskampanjan yhdessä kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa. UNICEFin mukaan rokotukset ovat jo auttaneet tasaamaan tapausmääriä pahiten kärsineillä alueilla, jotka otettiin kampanjan ensimmäisiksi kohteiksi. Joillakin näistä alueista uusien tartuntojen määrä on alkanut laskea.
Tuhkarokkorokotteen suoja ei kuitenkaan synny hetkessä. Rokotuksen jälkeen kestää tyypillisesti 3–4 viikkoa, ennen kuin lapsen elimistö muodostaa riittävästi vasta-aineita. Siksi koko maan tasolla epidemian hidastuminen näkyy viiveellä.
Bangladeshin terveys- ja perhehyvinvointiministeri Sardar Sakhawat Hossain arvioi, että tartunnat alkavat pian vähetä: ”Kolmen neljän viikon kuluttua rokotuksesta vauvojen keho alkaa muodostaa vasta-aineita. Odotamme, että jo ensi viikolla tilanne alkaa, Inshallah, helpottaa.”
Huoli Eid-juhlan matkustamisesta ja tartuntojen leviämisestä
Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan jaa ministerin luottavaisuutta. Eid-juhlan aikana miljoonat ihmiset matkustavat kaupungeista maaseudulle ja takaisin, mikä lisää tartuntariskiä. Tohtori Husain varoittaa, että tuhannet lapset liikkuvat nyt vanhempiensa kanssa kylästä kaupunkiin ja kaupungista kylään, ja kuumeiset, tartuttavat lapset sekoittuvat terveisiin.
Ministeri Hossain on toistaiseksi torjunut vaatimukset kansallisen hätätilan julistamisesta. Hänen mukaansa piiritason sairaalat ovat valmiita ja tukevat tehohoitoyksiköitä myös syrjäseuduilla. ”En ajattele lainkaan hätätilaa. Bangladesh pystyy selviytymään”, hän sanoo.
Perheiden suru ja pelko – luottamus järjestelmään koetuksella
Samaan aikaan tuhannet perheet kamppailevat surun ja epävarmuuden kanssa. Al Amin kertoo laskevansa joka päivä, montako päivää Akiran kuolemasta on kulunut. Hän käy usein tyttärensä haudalla ja kertoo itkeneensä siellä tuntikausia. Lääkäri on määrännyt hänelle unilääkkeitä, mutta kysymykset eivät jätä rauhaan.
”Minulla on sisälläni niin paljon kysymyksiä”, hän sanoo – miksi rokote puuttui, miksi oireet tunnistettiin liian myöhään, ja miksi sairaalat eivät pystyneet suojelemaan lapsia tartunnalta. Moni vanhempi jakaa saman katkeruuden ja epäluottamuksen tunteen.
Tuhkarokko muistuttaa rokotusten merkityksestä myös Suomessa
Bangladeshin kriisi on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun rokotuskattavuus laskee ja terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormittunut. Myös Euroopassa ja Suomessa on nähty viime vuosina yksittäisiä tuhkarokkoryppäitä erityisesti alueilla ja yhteisöissä, joissa rokotuskattavuus on heikentynyt.
Vaikka Suomi tunnetaan korkeasta rokotuskattavuudestaan, viruksen nopea leviäminen muistuttaa, miten tärkeää on ylläpitää luotettavaa rokotetietoa, varmistaa rokotteiden saatavuus ja reagoida nopeasti mahdollisiin puutteisiin. Samalla kun mediassa seurataan esimerkiksi poliitikkojen arkea ja hyvinvointia – kuten Sanna Marinin rennosta city-lenkistä kertova juttu – muistuttaa Bangladeshin tilanne, että lasten terveys ja ennaltaehkäistävissä olevien tautien torjunta ovat globaaleja kysymyksiä, joilla on seurauksia myös meille.
Asiantuntijoiden mukaan tehokkain tapa ehkäistä vastaavia kriisejä on pitää rokotusohjelmat toimivina kaikissa olosuhteissa, varmistaa rokotteiden hankinnan jatkuvuus poliittisista muutoksista huolimatta ja panostaa perusterveydenhuollon saavutettavuuteen myös kaikkein köyhimmillä alueilla.
Ei sisällä instagram post:eja
