Ghanan kiistelty anti-LGBTQ+-laki tarkkaan syyniin ennen hyväksyntää – presidentti lupaa perustuslaillisen arvioinnin
Ghanassa kiivaasti keskustelua herättänyt uusi laki, joka kriminalisoisi laajasti LGBTQ+-yhteisöön liittyvän toiminnan, ei tule voimaan automaattisesti. Presidentti John Mahama on ilmoittanut, että esitys käy läpi perusteellisen oikeudellisen tarkastelun ennen kuin hän harkitsee sen allekirjoittamista.
Presidentti: ”Kyse ei ole hallituksen lakiesityksestä”
Vieraillessaan Isossa-Britanniassa Mahama korosti, että kyseessä on yksityisten kansanedustajien aloite eikä hallituksen oma lakihanke. Tämän vuoksi hänen mukaansa lakiesitys toimitetaan sekä presidentin oikeudelliselle neuvonantajalle että oikeusministerille tarkastettavaksi.
Mahaman mukaan lakiesitys ei siirry suoraan hänen pöydältään hyväksyttäväksi, vaan asiasta vastaavat ensin juridiset asiantuntijat: he arvioivat, onko lakiteksti linjassa Ghanan perustuslain, oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Jopa kolmen vuoden vankeus pelkästä identiteetistä
Parlamentin perjantaina hyväksymä lakiehdotus on poikkeuksellisen tiukka. Se esittää jopa kolmen vuoden vankeusrangaistusta ihmisille, jotka itseidentifioituvat lesboksi, homoksi, biseksuaaliksi, transihmiseksi tai queeriksi. Lisäksi laki sisältää niin sanotun ”ilmoitusvelvollisuuden”: kansalaisilla olisi velvollisuus ilmoittaa poliisille havaitsemistaan lainvastaisiksi tulkituista teoista.
Mahama totesi, että hän haluaa varmistua lakiesityksen jokaisen pykälän oikeudellisesta kestävyydestä: jos ongelmakohtia löytyy, hän aikoo lähettää lakipaketin arvioitavaksi myös neuvonantajistaan koostuvalle valtiolliselle elimeen, Council of Stateen.
Uskonnolliset johtajat vaativat tiukempaa linjaa
Mahama on ollut vahvan kotimaisen paineen alla sen jälkeen, kun hän nousi valtaan viime vuonna. Etenkin uskonnolliset johtajat ovat vaatineet lainsäädännön kiristämistä samaa sukupuolta olevien suhteiden ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien suhteen. Ghanassa on edelleen voimassa siirtomaa-ajalta periytyviä lakeja, jotka kieltävät samaa sukupuolta olevien väliset seksuaalisuhteet.
Lontoon-vierailunsa yhteydessä järjestetyssä kyselytunnissa Mahama totesi, että lakiesityksen käsittelyssä parlamentissa on ilmennyt myös menettelytapavirheitä. Näitä puutteita hänen mukaansa korjaa parhaillaan puhemies yhdessä parlamentin virkamiesten kanssa.
Toinen yritys – edellinen versio kaatui presidentin allekirjoituksen puutteeseen
Nyt käsittelyssä oleva laki ei ole ensimmäinen yritys kiristää Ghanan anti-LGBTQ+-sääntelyä. Ensimmäinen vastaava lakipaketti tuotiin parlamenttiin jo elokuussa 2021 sen jälkeen, kun Accrassa toiminut LGBTQ+-yhteisön tukikeskus suljettiin viranomaisten toimesta.
Mahaman edeltäjä, entinen presidentti Nana Akufo-Addo, ei kuitenkaan suostunut allekirjoittamaan tuota lakiversiota ennen kautensa päättymistä vuonna 2024. Kun parlamentti hyväksyi esityksen 2024, se joutui useiden kanteiden kohteeksi perustuslakituomioistuimessa. Akufo-Addo käytti näitä oikeusprosesseja perusteena olla vahvistamatta lakia.
Tämän vuoksi laki muotoiltiin uudelleen ja esiteltiin parlamentille tänä vuonna. Tällä kertaa esityksen takana on yli puoluerajojen koottu ryhmä kansanedustajia, mikä kertoo asiasta käytävän politiikan laajuudesta ja vakavuudesta.
Oppositio: uusi lakiversio on liian lievennetty
Ghanan parlamentin oppositiopuolueen edustajat eivät ole täysin tyytyväisiä tuoreimpaan lakiluonnokseen, vaikka he tukevat peruslinjaa. Heidän mukaansa vuoden 2024 versio oli huomattavasti tiukempi ja toimi tehokkaampana pelotteena.
Opposition edustaja John Ntim Forjour sanoi, että uusi laki on ”menettänyt merkittävästi voimaansa, purevuuttaan ja pelotevaikutustaan” verrattuna vuoden 2024 tekstiin. Hänen mukaansa tehdyt muutokset ovat vesittäneet alkuperäistä tarkoitusta.
Yksi keskeinen muutos on poikkeusten lisääminen. Uusin versio vapauttaa rangaistuksesta lailliset, terveydenhuollon ja median ammattilaiset, jotka tarjoavat hoitoa, neuvontaa tai muita palveluita LGBTQ+-henkilöille tai raportoivat aiheesta uutisissa. Tarkoitus on välttää tilanne, jossa lääkärit, psykologit, toimittajat tai lakimiehet joutuisivat rikosoikeudelliseen vastuuseen ammatillisen työnsä vuoksi.
Liittolaisuudesta voi seurata vankeutta
Samalla lakiesitys kiristää toista osa-aluetta: kuka tahansa, joka julkisesti tunnustautuu LGBTQ+-yhteisön ”liittolaiseksi” tai tukijaksi, voisi joutua vankilaan. Liittolaisuudella viitataan henkilöihin, jotka eivät itse kuulu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin, mutta tukevat heidän oikeuksiaan tai vastustavat syrjintää.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tällainen säännös voisi käytännössä kriminalisoida rauhanomaisen aktivismin, kansalaisjärjestöjen työn ja jopa yksittäisten kansalaisten some-kannanotot, mikä kaventaisi sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa.
Oikeusjärjestöt vaativat lakiesityksen hylkäämistä
Sekä aiempi että nykyinen lakiversio ovat herättäneet laajaa kansainvälistä ja kotimaista kritiikkiä. Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että laki loukkaa räikeästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksia, mukaan lukien yksityisyyden suojaa, sananvapautta, liikkumisvapautta ja oikeutta terveyteen.
Human Rights Watch on virallisessa lausunnossaan suositellut, että Ghanan parlamentti hylkäisi lakiesityksen kokonaan. Järjestö toimitti näkemyksensä perustuslaki- ja oikeusasioiden valiokunnalle, joka vastaa lain yksityiskohtaisesta tarkastelusta pääkaupungissa Accrassa.
Oikeusjärjestöjen mukaan laki rikkoo paitsi Ghanan perustuslaillisia periaatteita myös maan allekirjoittamia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että ihmiset voitaisiin tuomita rangaistuksiin pelkän identiteettinsä tai rauhanomaisen mielipiteenilmaisunsa perusteella.
Kannattajat vetoavat ”ghanalaiseen perhemalliin”
Lain kannattajat näkevät tilanteen toisin. Heidän mukaansa tiukka lainsäädäntö on tarpeen ghanalaisen kulttuurin, perhemallin ja uskonnollisten arvojen puolustamiseksi. Osa poliitikoista ja uskonnollisista johtajista on esittänyt, että ilman uutta lakia ”länsimaiset” arvot ja LGBTQ+-liike murentaisivat Ghanan perinteisen arvopohjan.
Kannattajat katsovat myös, että laki selkeyttäisi nykyistä, siirtomaa-ajalta periytyvää rikoslainsäädäntöä ja antaisi viranomaisille konkreettiset työkalut puuttua samaa sukupuolta olevien suhteisiin ja niihin liittyvään näkyvyyteen julkisessa tilassa.
Osa laajempaa afrikkalaista kehityskulkua
Ghanan keskustelu anti-LGBTQ+-laista ei tapahdu tyhjiössä, vaan istuu osaksi laajempaa kehitystä useissa Afrikan maissa. Viime vuosina useat hallinnot ovat kiristäneet lainsäädäntöään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan.
Senegalin parlamentti hyväksyi maaliskuussa lain, joka määrää jopa 10 vuoden vankeusrangaistuksen samaa sukupuolta olevien välisistä seksuaalisista teoista ja kriminalisoi homoseksuaalisuuden ”edistämisen”. Ugandassa puolestaan otettiin vuonna 2023 käyttöön äärimmäisen ankara lainsäädäntö, joka mahdollistaa kuolemanrangaistuksen tietyissä samaa sukupuolta olevien välisissä teoissa.
Nämä kehityskulut heijastavat laajempaa jännitettä afrikkalaisten valtioiden sisällä: toisaalta kansainvälinen yhteisö ja ihmisoikeusjärjestöt painostavat turvaamaan vähemmistöjen oikeuksia, toisaalta monet paikalliset uskonnolliset ja poliittiset toimijat vaativat tiukempaa sääntelyä ja vetoavat kansalliseen suvereniteettiin ja kulttuuriperintöön.
Ghanan päätöksellä laajat seuraukset
Mahaman päätös siitä, allekirjoittaako hän lain, voi vaikuttaa syvästi paitsi Ghanan sisäpolitiikkaan myös maan suhteisiin ulkomaisiin kumppaneihin. Monet länsimaat ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat viime vuosina alkaneet kytkeä taloudellista yhteistyötä ja kehitysapua LGBTQ+-oikeuksien kunnioittamiseen.
Jos laki hyväksytään nykyisessä tai sitä tiukemmassa muodossa, Ghana voisi kohdata diplomaattista painostusta, taloudellisia seuraamuksia tai mainehaittaa. Toisaalta Mahama saattaa joutua kotimaassa poliittiseen myrskyyn, jos hän hylkää lain tai vaatii siihen merkittäviä lievennyksiä uskonnollisten ja konservatiivisten ryhmien vastustuksesta huolimatta.
Myös urheilun ja kulttuurin puolella on nähty, kuinka arvokeskustelut ja ihmisoikeuskysymykset heijastuvat laajemmin julkiseen ilmapiiriin. Esimerkiksi tenniksen puolella Ranskan avointen yllättävät käänteet ja pelaajien saama kansainvälinen huomio osoittavat, miten globaalit tapahtumat voivat nostaa myös laajempia yhteiskunnallisia teemoja keskusteluun.
Lopullinen ratkaisu Ghanan anti-LGBTQ+-lain kohtalosta riippuu nyt presidentin, oikeuslaitoksen ja parlamentin välisestä jännitteestä – sekä siitä, millaisen painoarvon maa antaa perinteisille arvoille suhteessa perus- ja ihmisoikeuksiin.
Ei sisällä instagram post:eja
