Anneli Auerin pojan lapsuuden kertomukset oikeudessa – videokuulustelut julkisuuteen

Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsittelee torstaina poikkeuksellisen raskaaksi kuvattua seksuaali- ja väkivaltarikoskokonaisuutta, jossa vastaajina ovat Anneli Auer, 60, ja hänen entinen miesystävänsä Jens Ihle, 62. Oikeudessa katsotaan 12-vuotiaana annettuja kuulusteluvideoita, joilla Auerin poika kertoo lapsuuden väitteistään äitiään ja tämän entistä miesystävää vastaan.

Videokuulustelut esitetään nyt ensimmäistä kertaa julkisesti. Niissä poika kuvailee yksityiskohtaisesti, kuinka hänen mukaansa Auer ja Ihle raiskasivat häntä ja hänen siskojaan sekä syyllistyivät muuhun väkivaltaan. Syyttäjä vaatii kaksikolle tuomiota törkeistä raiskauksista ja törkeistä pahoinpitelyistä.

Nyt aikuinen poika kiistää lapsuuden kertomukset

Tätä nykyä 26-vuotiasta poikaa kuultiin henkilökohtaisesti keskiviikkona käräjäoikeudessa. Hän kertoi, että lapsena esitetyt kertomukset eivät hänen mukaansa pidä paikkaansa, vaan ovat valhetta. Oikeudessa poika kuvasi, kuinka sijaisperheessä vallitsi tiukka kuri ja jatkuvasti kiristyvät säännöt, joita lasten odotettiin noudattavan tinkimättä.

Hänen mukaansa sijaisperheessä syntyi ilmapiiri, jossa sisarukset oppivat nopeasti myötäilemään aikuisten mielipiteitä ja väitteitä, myös sellaisia, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Pojan kertoman mukaan pahimmaksi silmätikuksi joutui hänelle läheinen isosisko, jonka käytöstä ja kertomuksia tarkkailtiin erityisen ankarasti.

Oikeudessa poika kyynelehti kuvatessaan, miten lapsuuden kokemukset, poliisikuulustelut ja pitkä oikeusprosessi ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä ja mielenterveyteensä. Hän kuitenkin painotti toistuvasti, ettei hänen mukaansa mitään seksuaalirikoksia ole koskaan tapahtunut.

Myös Auerin tyttäret peruvat aiempia kertomuksiaan

Aiemmissa istunnoissa Varsinais-Suomen käräjäoikeus on kuullut paikan päällä myös Auerin kahta nuorinta tytärtä. He ovat samoin kertoneet, että heidän lapsuudessa antamansa kertomukset seksuaalirikoksista eivät olleet totta. Tyttärien mukaan hekin mukautuivat ympäristön odotuksiin ja puhuivat asioista tavalla, jota aikuiset heiltä ikään kuin odottivat.

Nyt käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka luotettavina lapsena annettuja kertomuksia voidaan pitää, kun samat henkilöt aikuisina kiistävät ne. Tilanne muistuttaa laajemminkin suomalaisessa oikeusjärjestelmässä käytävää keskustelua siitä, miten pitkäkestoiset ja monivaiheiset rikosprosessit vaikuttavat todistajien muistikuvien ja kertomusten arviointiin.

Tuomiot purettiin – oikeudenkäynti alkaa alusta

Auer ja Ihle tuomittiin samoista teoista jo vuonna 2013 pitkiin vankeusrangaistuksiin. Tuomiot jäivät tuolloin lainvoimaisiksi, ja kaksikkoa pidettiin vuosien ajan syyllisinä lasten kertomuksiin perustuviin törkeisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin. Korkein oikeus päätti kuitenkin 5.12.2024 purkaa seksuaalirikostuomion ja palauttaa asian uudelleen Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsiteltäväksi, kun Auerin lapset ilmoittivat, etteivät heidän lapsuuden puheensa pitäneet paikkaansa.

Nyt seksuaalirikoskokonaisuutta käsitellään poikkeuksellisesti julkisin ovin lasten omasta vaatimuksesta. He ovat halunneet, että oikeudenkäynti ja heidän nykyiset kertomuksensa tapahtumista ovat avoimesti yleisön ja median seurattavissa. Lokakuussa 2024 alkanut uusi oikeudenkäynti on pitkä ja monivaiheinen, ja sen arvioidaan jatkuvan alkuvuoteen 2026 saakka. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa ratkaisunsa aikaisintaan ensi vuonna.

Laaja rikos- ja oikeushistoria taustalla

Anneli Auerin tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista ja monimutkaisimmista kokonaisuuksista. Kaikki sai alkunsa 1.12.2006, kun Auerin puoliso Jukka S. Lahti murhattiin pariskunnan kodissa Ulvilassa. Alkuvaiheessa poliisi epäili tekijäksi taloon ikkunan kautta tunkeutunutta ulkopuolista hyökkääjää, mutta tutkinta kääntyi vähitellen kohti Aueria itseään.

Seuraavina vuosina tapahtui useita käänteitä:

2007–2009: Auer aloitti seurustelun Jens Kukka -nimisen miehen kanssa, joka tunnetaan nykyisin nimellä Jens Ihle. Suhde päättyi heinäkuussa 2008, ja Kukka muutti Helsinkiin. Vuonna 2009 poliisi toteutti peiteoperaation, jossa ”Seppo”-niminen poliisi soluttautui Auerin lähipiiriin.

2010–2011: Syyskuussa 2009 Auer vangittiin epäiltynä miehensä murhasta. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi hänet 12.11.2010 elinkautiseen murhasta, mutta Vaasan hovioikeus hylkäsi murhasyytteen 1.7.2011, ja Auer vapautui.

2011–2013: Elokuussa 2011 Auerin veli otti yhteyttä poliisiin ja kertoi lasten puheista murhayöstä ja vuosien 2007–2009 seksuaalirikoksista. Syyskuussa 2011 Auer ja Kukka otettiin kiinni ja vangittiin epäiltyinä lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi heidät 29.6.2012, ja Turun hovioikeus kovensi tuomiota 27.6.2013.

2012–2015: Korkein oikeus palautti Jukka S. Lahden murhan uudelleen Satakunnan käräjäoikeuden käsittelyyn 19.10.2012 lasten uusien kertomusten perusteella. Auer tuomittiin murhasta jälleen 12.12.2013, mutta Vaasan hovioikeus hylkäsi murhatuomion 19.2.2015. Seksuaalirikostuomio jäi kuitenkin lainvoimaiseksi, kun korkein oikeus ei 11.6.2014 myöntänyt valituslupaa.

2015–2016: Korkein oikeus hylkäsi Auerin ja Kukan ensimmäiset tuomionpurkuhakemukset seksuaalirikoksiin liittyen vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2016 Auer sai yli puolen miljoonan euron suuruiset korvaukset syyttömänä vankilassa vietetystä ajasta. Samana vuonna julkaistiin myös Auerin kirja Murhalesken muistelmat.

2023–2025: Vuonna 2023 Auer ja Kukka hakivat jälleen tuomion purkua. Tällä kertaa Auerin lapset ilmoittivat, että heidän lapsena antamansa kertomukset eivät pitäneet paikkaansa. Korkein oikeus purki seksuaalirikostuomion 5.12.2024 ja palautti asian käräjäoikeuteen. Joulukuussa 2024 Jukka S. Lahden murhatutkinta siirtyi keskusrikospoliisin vastuulle. Valtakunnansyyttäjä ilmoitti 17.1.2025 ajavansa uudelleen syytteitä Aueria ja Kukkaa vastaan seksuaalirikoskokonaisuudessa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus järjesti valmisteluistunnon 17.9.2025, ja varsinainen käsittely seksuaalirikoksista alkoi 21.10.2025.

Poikkeuksellinen julkisuus ja keskustelu oikeusjärjestelmästä

Se, että seksuaalirikoksia käsitellään nyt julkisesti lasten omasta pyynnöstä, tekee tapauksesta poikkeuksellisen. Yleensä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia käsitellään suljetuin ovin uhrien suojelemiseksi. Auerin lasten mukaan julkisuus on kuitenkin ainoa tapa oikaista vuosien varrella syntyneitä käsityksiä ja kertoa heidän nykyinen näkemyksensä tapahtumista.

Tapaus herättää laajaa keskustelua siitä, miten oikeuslaitos, poliisitutkinta, sosiaaliviranomaiset ja sijaisperheet toimivat tilanteissa, joissa lapset kertovat vakavista rikosepäilyistä. Samalla se nostaa esiin kysymyksiä siitä, miten lapsen kertomuksia ohjaa ympäröivä aikuisten maailma – sijaisperheen dynamiikka, viranomaisten odotukset ja pitkien rikosprosessien paine.

Suomessa on viime vuosina käyty paljon keskustelua oikeusjärjestelmän luottamuksesta ja instituutioiden toiminnasta. Esimerkiksi tuore tutkimus suomalaisten luottamuksesta valtiojohdon ja ulkopolitiikan hoitoon osoittaa, että kansalaisten mielipiteet oikeusvaltion keskeisistä toimijoista ovat vahvasti esillä julkisessa keskustelussa. Auerin tapaus asettuu tähän laajempaan kehykseen ja pakottaa pohtimaan, miten viranomaiset ja oikeuslaitos pystyvät korjaamaan mahdolliset virheensä vuosienkin jälkeen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuleva ratkaisu määrittää, miten Auerin ja Ihlen vuosia kestänyt rikosvyyhti lopulta arvioidaan – ja samalla se vaikuttaa siihen, millaisena suomalaiset näkevät lasten kertomusten luotettavuuden, viranomaisten toiminnan ja koko oikeusjärjestelmän kyvyn käsitellä monimutkaisia, tunteita herättäviä rikoskokonaisuuksia.

Ei sisällä instagram post:eja