Ison-Britannian valtionvelka yllätti lokakuussa – lainanotto yli 2 miljardia puntaa odotuksia suurempi
Yhdistyneen kuningaskunnan valtion lainanotto nousi lokakuussa selvästi odotettua korkeammalle tasolle, käy ilmi tuoreista virallisista tilastoista. Hallitus joutui turvautumaan velkarahaan yli 2 miljardilla punnalla enemmän kuin ekonomistit olivat ennustaneet, mikä kiristää entisestään valtiontalouden näkymiä juuri ennen ensi viikon budjettia.
Lainanotto yhä historiallisen korkealla tasolla
Britannian tilastoviraston (Office for National Statistics, ONS) mukaan julkisen talouden nettolainanotto – eli valtion menojen ja verotulojen välinen erotus – oli lokakuussa 17,4 miljardia puntaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 19,2 miljardia, joten lainanotto on hieman pienentynyt, mutta se on silti poikkeuksellisen suurta.
Analyytikot olivat ennustaneet lokakuun lainanoton jäävän noin 15 miljardiin puntaan. Summa ylitti myös maaliskuussa annetun riippumattoman budjettiviranomaisen (Office for Budget Responsibility, OBR) 14,4 miljardin punnan ennusteen.
ONS:n pääekonomisti Grant Fitzner korosti, että vaikka lainanotto laski viime vuodesta, se oli silti rahamääräisesti historian kolmanneksi korkein lokakuun lukema. Hänen mukaansa menot julkisiin palveluihin ja sosiaalietuuksiin kasvoivat viime vuoteen verrattuna, mutta tätä kompensoivat suuremmat verotulot ja korkeammat kansallisen vakuutuksen (National Insurance) maksut.
Huolestuttava kehitys koko tilivuoden aikana
Koko kuluvan tilivuoden (huhtikuu–lokakuu) aikana Britannian valtio on lainannut yhteensä 116,8 miljardia puntaa. Se on noin 9 miljardia puntaa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin ja toiseksi korkein huhti–lokakuun lainanottosumma sitten vuoden 1993 tilastojen alkamisen. Ainoastaan vuoden 2020 pandemia-aikana lainanotto oli tätä korkeampi.
Taustalla vaikuttavat samanaikaisesti heikko talouskasvu, korkeat korkotasot ja julkisten menojen paineet. Kun korkomenot nielevät yhä suuremman osan budjetista, liikkumavara uusille menolisäyksille tai veronalennuksille pienenee olennaisesti.
Valtionvelan korkomenot kasvavat – joka kymmenes veroeuro menee korkoihin
Valtiovarainministeriön (Treasury) mukaan valtionvelan korkomenot ovat nousseet tasolle, jossa yksi kymmenestä veronmaksajien punnasta käytetään pelkästään velan korkojen maksamiseen. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri James Murray muistutti, että nuo varat voisivat muutoin tukea kouluja, sairaaloita, poliisia ja puolustusvoimia.
Murrayn mukaan hallitus tavoittelee lähivuosina G7- ja G20-maiden suurinta ns. perusalijäämän supistamista, jotta lainanoton kustannukset saataisiin laskuun ja julkinen talous vakaammalle uralle.
Budjettipaineet kasvavat – veronkorotuksia ja menoleikkauksia luvassa
Lainanottoluvut julkaistiin alle viikko ennen kuin valtiovarainministeri Rachel Reeves esittelee budjettinsa. Reeves on jo aiemmin linjannut, että sekä veronkorotukset että julkisten menojen leikkaukset ovat pöydällä.
Hallituksen mukaan budjettipolitiikan on kiristyttävä, jotta velkasuhde saadaan pidemmällä aikavälillä lasku-uralle ja korkomenot hallintaan. Valtiovarainministerin asettamat finanssipoliittiset säännöt keskittyvät erityisesti vuosikymmenen loppupuolen kehitykseen, mikä antaa hieman liikkumavaraa lyhyen aikavälin heikoille lukemille.
ING-pankin ekonomisti James Smith arvioi BBC:n Today-ohjelmassa, että lokakuun luvut eivät ole ministerille mieluisia, mutta eivät välttämättä mullista ensi viikon budjettipäätöksiä. Hänen mukaansa keskeistä on, miten luvut kehittyvät tulevina vuosina, ei pelkästään yksittäisen kuukauden taso.
Opposition kritiikki: ”Menot kuriin tai veronkorotuksia luvassa”
Oppositiosta konservatiivien varjovaltiovarainministeri Sir Mel Stride hyökkäsi hallitusta vastaan toteamalla, että kuluvan tilivuoden lainanotto on ollut ennätyksellisen korkeaa, jos pandemia-vuodet jätetään pois vertailusta. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi hillitä menojaan, mikäli se haluaa välttää uudet veronkorotukset ensi viikon budjetissa.
Poliittinen keskustelu keskittyykin nyt siihen, pitäisikö painopiste olla nopeassa velkasuhteen alentamisessa vai talouskasvun tukemisessa, joka puolestaan kasvattaisi veropohjaa pitkällä aikavälillä.
Vähittäismyynti yllätti negatiivisesti – kuluttajat odottavat Black Friday -tarjouksia
Samaan aikaan julkaistut vähittäismyynnin tilastot vahvistivat kuvaa hauraasta taloudesta. ONS:n mukaan vähittäismyynti supistui lokakuussa 1,1 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Kyseessä oli ensimmäinen kuukausittainen lasku sitten toukokuun.
Supermarketit, vaatekaupat ja verkkokaupat raportoivat myynnin hidastumisesta. Osa kauppiaista kertoi, että kuluttajat lykkäsivät ostoksia odottaessaan marraskuun Black Friday -alennuksia. Tämä siirtää kysyntää myöhempään ajankohtaan ja vääristää osaltaan yksittäisten kuukausien tilastoja.
Capital Economics -tutkimuslaitoksen varapääekonomisti Ruth Gregory totesi, että hallituksen lainanoton ja vähittäismyynnin luvut yhdessä piirtävät ”varsin synkän kuvan” Britannian taloudesta. Hänen mukaansa erityisesti paikallishallintojen menojen kasvu on ollut merkittävä syy lainanoton yllättävään kasvuun kuluvan tilivuoden aikana, mutta myös verotulojen hidas kasvu on jarruttanut julkisen talouden tasapainottumista.
Gregory painotti, että tämä kaikki korostaa valtiovarainministerin kohtaamaa vaikeaa tilannetta, kun hän valmistautuu kiristämään finanssipolitiikkaa tulevassa budjetissa. Vaikka vähittäismyynnin lasku näyttää tilastoissa heikolta, se tulee neljän peräkkäisen kasvukuukauden jälkeen. Silti kuluttajaluottamuksen heikkeneminen kertoo, että kotitaloudet suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisesti.
Laajempi talouskuva ja kansainvälinen vertailu
Britannian tilanne ei ole ainutlaatuinen: monissa maissa pandemia, energiakriisi ja korkojen nousu ovat paisuttaneet velkatasoja ja tehneet julkisen talouden sopeuttamisesta entistä kivuliaampaa. Korkeat korot nostavat velanhoitokustannuksia juuri silloin, kun väestön ikääntyminen lisää paineita sosiaali- ja terveysmenoihin.
Pohjoismaissa ja Euroopassa käydään samankaltaista keskustelua valtiontalouden kestävyydestä ja siitä, kuinka nopeasti alijäämiä tulisi kuroa umpeen ilman, että talouskasvu tyrehtyy kokonaan. Esimerkiksi Suomessa on viime vuosina puhuttanut sekä valtion velkasuhteen nousu että poikkeuksellinen marraskuun kylmyys ja muut sään ääri-ilmiöt, jotka lisäävät painetta julkisille menoille energia-, infrastruktuuri- ja kriisivalmiusinvestointien kautta.
Britannian lokakuun luvut muistuttavat, että talous- ja finanssipolitiikan liikkumatila on rajallinen, kun samanaikaisesti kohdataan sekä rakenteellisia menopaineita että suhdanneheikkoutta. Tulevien vuosien ratkaisut verotuksesta, julkisista palveluista ja investoinneista määrittävät, miten hallittavaksi velkataakka saadaan.
Ei sisällä instagram post:eja
