Starmer: Venäjän iskut Ukrainan energiaverkkoon erityisen julmia – hyökkäykset jatkuvat paukkupakkasissa
Iso-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer on tuominnut Venäjän viimeisimmät iskut Ukrainan energiajärjestelmää vastaan ”barbaarisiksi” ja ”erityisen pahantahtoisiksi”. Hyökkäykset tehtiin maanantai-iltana, kun lämpötila Ukrainassa laski jopa –20 celsiusasteeseen (–4 °F), mikä lisäsi iskujen inhimillistä vaikutusta dramaattisesti.
Voimaloihin kohdistetut iskut keskellä ankaraa pakkasta
Venäjän ohjus- ja drooni-iskut kohdistuivat useisiin sähköntuotannon ja kriittisen infrastruktuurin kohteisiin pääkaupungissa Kiovassa sekä muissa osissa maata. Iskujen seurauksena yli 1 000 kerrostaloa Kiovassa jäi ilman lämmitystä, ja Itä-Ukrainan suurkaupungissa Harkovassa yksi voimalaitos vaurioitui viranomaisten mukaan korjauskelvottomaksi.
Asukkaat joutuivat viettämään yön metroasemilla suojautuen sekä mahdollisilta uusilta iskuilta että purevalta pakkaselta. Osa ihmisistä pystyttivät jopa telttoja asemalaitureille pysyäkseen lämpimänä äärimmäisissä olosuhteissa.
Trumpin väliaikainen tulitaukoponnistus ja sen päättyminen
Starmer kommentoi iskuja keskusteltuaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa vain tunteja hyökkäysten jälkeen. Venäjän uudet iskut seurasivat viikon mittaista taukoa, jota Trump oli pyytänyt Venäjän presidentti Vladimir Putinilta, kun kova pakkasaalto pyyhkäisi Ukrainan yli.
Trump totesi tiistaina, että Putin oli hänen mukaansa ”pitänyt sanansa” ja noudattanut pyyntöä sunnuntaista sunnuntaihin. Vastatessaan toimittajien kysymyksiin siitä, oliko hän pettynyt hyökkäysten jatkumiseen, Trump korosti, että jo viikon tauko oli merkittävä: ”Se on paljon, tiedättehän, yksi viikko – otamme minkä tahansa, koska siellä on todella, todella kylmä.” Samalla hän sanoi edelleen haluavansa Venäjän lopettavan sodan.
Laajat sähkökatkot ja hätätoimet Kiovassa
Iskujen aiheuttamat tuhot olivat laajoja. Kiovassa tuhannet ihmiset jäivät ilman lämmitystä ja osin myös ilman sähköä. Viranomaiset perustivat ympäri kaupunkia erityisiä lämmittelykeskuksia, joihin asukkaat voivat hakeutua lämpimään, ladata puhelimia ja saada kuumaa juotavaa.
Samalla Ukraina lisää generaattorien tuontia varautuakseen pidempiin sähkökatkoihin, kun sähköverkkoa ja voimaloita yritetään kiireesti korjata. Energiainfrastruktuuriin kohdistuneet iskut ovat olleet yksi Venäjän sodankäynnin tunnusmerkeistä, ja ne pyrkivät heikentämään ukrainalaisten siviilien arkea sekä maan taloudellista toimintakykyä.
Ukraina vaatii lisää ohjuksia – Nato painostaa jäsenmaita
Ukraina on jo pitkään valittanut ohjusten ja muun ilmatorjuntakaluston puutteesta ja vedonnut liittolaisiin lisätoimitusten vauhdittamiseksi. Maan johto on toistuvasti korostanut, että ilman riittävää ilmatorjuntaa Venäjä pystyy jatkamaan siviilikohteisiin ja energiaverkkoon kohdistuvia iskuja suhteellisen pienin sotilaallisin kustannuksin.
Naton pääsihteeri Mark Rutte vieraili Kiovassa vain tunteja iskujen jälkeen. Hän kehotti jäsenmaita ”kaivamaan syvältä varastoistaan” ja luovuttamaan Ukrainalle lisää ohjuksia ja muuta kriittistä puolustusmateriaalia. Rutten mukaan Ukrainan ilmapuolustus on keskeisessä roolissa, jotta Venäjä ei onnistu lamauttamaan maan energiahuoltoa ja pakottamaan siviiliväestöä kestämättömiin oloihin.
Yhdysvaltain välityspyrkimykset: neuvotteluja Abu Dhabissa
Presidentti Trump on viime kuukausina profiloitunut vahvasti sodan lopettamiseen tähtäävien poliittisten aloitteiden vetäjänä. Siitä huolimatta Venäjän presidentti Vladimir Putin on tähän mennessä torjunut vaatimukset pysyvästä tulitauosta.
Tällä viikolla Yhdysvaltain lähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner – joka on myös Trumpin vävy – tapaavat Venäjän ja Ukrainan neuvottelutiimejä Abu Dhabissa keskiviikkona ja torstaina. Tapaamisten tavoitteena on edistää Yhdysvaltojen ajamaa rauhansopimusehdotusta ja selvittää, löytyykö edes rajallista yhteistä maaperää osapuolten väliltä.
Donbas keskiössä – kiistakysymys alueista
Neuvottelujen vaikein ja herkin kysymys liittyy Itä-Ukrainan teollisuusalueeseen Donbasiin. Venäjä vaatii, että Ukraina luovuttaisi Moskovalle loputkin niistä Donbassin alueista, joita Venäjä ei tällä hetkellä hallitse. Tällainen vaatimus merkitsisi käytännössä Ukrainan alueluovutuksia, joihin maan johto on johdonmukaisesti suhtautunut kielteisesti.
Venäjä on viime kuukausina edennyt Donbasissa vain hitaasti ja suurin tappioin, mutta se jatkaa määrätietoisesti etenemistä rintamalla. Täysimittainen hyökkäys Ukrainaan käynnistyi helmikuussa 2022, ja siitä lähtien itärintama on ollut sodan verisimpiä ja kiistellyimpiä alueita.
Sodan laajempi inhimillinen ja kulttuurinen hinta
Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut tuhoisasti paitsi siviilien arkeen ja infrastruktuuriin myös kulttuuriperintöön ja arkeologisiin kohteisiin eri puolilla maata ja laajemmin Euroopassa. Konfliktit ja suurhankkeet ovat viime vuosina tuoneet esiin myös ennennäkemättömiä löytöjä, kuten salainen HS2-varasto, joka kätkee 450 000 aikakausien aarretta ja on esimerkki ennennäkemättömästä arkeologisesta löydöstä Englannissa. Sodan keskellä Ukrainan haaste on sekä suojella väestöään välittömältä väkivallalta että varjella infrastruktuuria ja kulttuuriperintöä pitkäaikaisilta tuhoilta.
Ei sisällä instagram post:eja
