Avustetun kuoleman laki jumissa: parlamentin ylähuoneen viivytyssyytökset kiristävät tunnelmaa

Englannissa ja Walesissa avustetun kuoleman laillistamista ajava lakiesitys on ajautunut kriittiseen vaiheeseen. Esityksen takana oleva työväenpuolueen kansanedustaja Kim Leadbeater varoittaa, että osa Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen jäsenistä saattaa tietoisesti pyrkiä jarruttamaan lain etenemistä.

Leadbeaterin mukaan lakihanke on lähestymässä ratkaisevaa crunch point -hetkeä, kun ylähuoneen lordeilta tulleiden muutosesitysten määrä on noussut jo yli tuhanteen. Tämä valtava määrä tarkennuksia ja lisäyksiä uhkaa käytännössä kuluttaa käytettävissä olevan käsittelyajan loppuun.

Historiallinen äänestys alahuoneessa – mutta tie lakiin on yhä pitkä

Terminally Ill Adults (End of Life) Bill -niminen lakiesitys hyväksyttiin Britannian alahuoneessa (House of Commons) historiallisessa äänestyksessä kesäkuussa. Laki voisi tietyin tiukoin edellytyksin sallia avustetun kuoleman parantumattomasti sairaille aikuisille Englannissa ja Walesissa.

Jotta esitys voisi astua voimaan, sen on kuitenkin saatava hyväksyntä sekä alahuoneessa että ylähuoneessa (House of Lords). Ylähuone aloitti esityksen käsittelyn syyskuussa, mutta etenee Leadbeaterin mielestä tuskallisen hitaasti.

Tilannetta mutkistaa se, että kyseessä ei ole hallituksen oma lakihanke, vaan takapenkkiläisen (backbench MP) jättämä esitys. Tällaiset kansanedustajien omat lakialoitteet ovat perinteisesti haavoittuvia ajanpuutteelle, koska niille ei automaattisesti varata hallituksen istuntoaikaa.

Yli 1 000 muutosesitystä ja hidas käsittely

Ylähuoneessa lakiesitys on tällä hetkellä valiokuntavaiheessa, jossa tekstiä käydään läpi rivi riviltä. Neljästä valiokuntakäsittelyyn varatusta päivästä kahden aikana lordit ovat ehtineet käsitellä alle 30 muutosesitystä – murto-osan yli tuhannesta ehdotuksesta.

Viime perjantaina koko neljän tunnin istunto kului 21 muutosesityksen ryhmään, joka keskittyi turvatoimiin. Näillä turvatoimilla pyritään varmistamaan, ettei ketään painosteta tai yllytetä avustettuun kuolemaan vastoin tahtoaan.

Leadbeater korostaa, että hän kunnioittaa kriittisiäkin näkemyksiä ja näkee, että suurin osa ylähuoneen jäsenistä toimii vilpittömässä mielessä ja pyrkii tekemään työnsä huolellisesti. Silti hän huomauttaa, että osa keskustelusta on ollut toisteista ja että monia kysymyksiä on jo käsitelty perusteellisesti alahuoneessa.

Hänen mukaansa lain vaatimat suojamekanismit ovat käytännössä jo olemassa, ja siksi hän pelkää, että parlamentaarisia menettelytapoja käytetään nyt keinotekoisesti lain etenemisen hidastamiseen tai vesittämiseen.

Huoli demokraattisesta prosessista

Leadbeater muistuttaa, että vastaava avustettua kuolemaa koskeva lakiesitys kaatui ylähuoneessa jo vuonna 2014. Tuolloin alahuone ei kuitenkaan ollut vielä ehtinyt hyväksyä lakia, mikä erottaa nykytilanteen aikaisemmasta.

Nyt hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että ylähuone saattaisi pyrkiä estämään lain, vaikka kansanedustajat ovat jo äänestäneet lain muuttamisen puolesta. Leadbeaterin mielestä nyt on oikea aika päivittää lainsäädäntöä, ja ylähuoneen tulisi kunnioittaa alahuoneen demokraattista päätöstä.

Hän painottaa, että myös parlamentaarisen demokratian uskottavuus on vaakalaudalla: jos alahuone tekee selkeän linjauksen, mutta ylähuone viivyttää tai blokkaa sen loputtomilla muutosesityksillä, herää kysymyksiä järjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja legitimiteetistä.

Puolueet antavat vapaat kädet – omantunnon kysymys

Avustetun kuoleman laillistaminen ei sisältynyt yhdenkään suuren puolueen vaaliohjelmaan ennen viime vuoden parlamenttivaaleja. Siksi puolueet ovat sopineet kohtelevansa aihetta niin sanottuna omantunnon kysymyksenä: kansanedustajia ei sidota puoluekuriin, vaan jokainen saa äänestää vakaumuksensa mukaisesti.

Tämä tekee prosessista poliittisesti poikkeuksellisen herkän. Aihe jakaa mielipiteitä yli puoluerajojen, ja sekä puolustajat että vastustajat vetoavat inhimillisiin, eettisiin ja oikeudellisiin argumentteihin.

Kriitikot vaativat lisää suojamekanismeja

Lakiesityksen vastustajat ja kriitikot katsovat, että teksti vaatii merkittävää uudelleenkirjoittamista, jotta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä suojeltaisiin riittävästi. Heidän mielestään vaarana on, että taloudellinen, sosiaalinen tai psykologinen paine voisi vaikuttaa päätökseen hakeutua avustettuun kuolemaan.

Entinen DUP-puolueen johtaja, Duncairnin paroni Dodds, totesi ylähuoneen keskustelussa, että lakiesitystä on muutettava niin, että kaikki tarvittavat turvatoimet saadaan varmasti mukaan. Hänen mukaansa ylähuoneen ei tarvitsisi käyttää näin paljon aikaa yksityiskohtiin, jos osa näistä kysymyksistä olisi käsitelty ja ratkaistu paremmin jo alahuoneessa.

Myös entinen High Court -tuomari Elizabeth Butler-Sloss ilmaisi samansuuntaisen näkemyksen. Hän myönsi, että monilla lordeilla on syviä varauksia lakia kohtaan, mutta arvioi samalla, että lain läpimeno on todennäköinen. Siksi heidän tavoitteenaan on tehdä esityksestä mahdollisimman toimiva, ei pelkästään hidastaa prosessia. Butler-Slossin mukaan kyse ei ole ajan tuhlaamisesta, vaan siitä, että jos laki kerran hyväksytään, sen on oltava parempi kuin nykyinen versio.

Aikataulupaine kasvaa – istuntoa voidaan pidentää

Yksi suurimmista käytännön uhista lakiesitykselle on ajan loppuminen. Lain on saatava lopullinen muoto sekä alahuoneessa että ylähuoneessa ennen nykyisen parlamenttikauden istunnon päättymistä keväällä. Jos lakitekstistä ei ehditä sopia ajoissa, esitys voi kaatua pelkästään kalenterin vuoksi.

Hallitus on jo sulkenut pois mahdollisuuden käyttää omaa virallista istuntoaikaansa lisäkeskusteluun ylähuoneessa. Silti ministerit ovat vihjanneet olevansa valmiita etsimään vaihtoehtoisia reittejä lisäajan löytämiseksi.

Ajatushautomo Hansard Societyn mukaan mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi ylimääräiset istunnot perjantaisin – ajankohta, joka on perinteisesti varattu takapenkkikansanedustajien lakialoitteille – tai muiden aiheiden kustannuksella vapautettu lisäaika. Lisäksi parlamentti voisi yksinkertaisesti istua pidempään maanantaista torstaihin, jotta lakiesitys saataisiin käsiteltyä.

Laajempi tausta: kiistanalaiset talous- ja oikeusratkaisut eivät ole uusia

Britannian kiivaat kiistat eettisistä ja taloudellisista kysymyksistä eivät ole poikkeus maailmalla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Argentiinan väliset järjestelyt ovat herättäneet keskustelua siitä, missä määrin monimutkaisia kansainvälisiä mekanismeja voidaan käyttää poliittisten tavoitteiden tukena. Hyvä esimerkki tästä on tapaus, jossa Trumpin hallinnon miljardikikkaan liittyen lähes miljardin dollarin IMF-varoja ohjattiin Argentiinaan vaalien alla. Samalla tavoin myös avustetun kuoleman lainsäädäntö herättää kysymyksiä vallankäytön rajoista, oikeudellisesta vastuusta ja siitä, miten demokraattiset instituutiot pystyvät käsittelemään vaikeita ja arvolatautuneita aiheita avoimesti ja läpinäkyvästi.

Yhteistä näille kiistoille on se, että ne pakottavat päättäjät ja kansalaiset pohtimaan, miten pitkälle lainsäädännön ja poliittisen vallan tulisi ulottua yksilön elämään – ja sen päättymiseen.

Ei sisällä instagram post:eja