Media: Zelenskyin hallitus horjuu korruptioskandaalin ja enemmistökriisin keskellä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin hallitus on ajautunut syvään poliittiseen kriisiin. Ukrainska Pravdan mukaan presidentin Kansan palvelija -puolue (Sluha Narodu, SN) on vaarassa menettää parlamentaarisen enemmistönsä laajaksi paisuneen korruptioskandaalin seurauksena. Nimettömiin kansanedustajalähteisiin vedoten lehti arvioi, että Zelenskyin on pakko tehdä kipeitä henkilövaihdoksia säilyttääkseen hallituksensa toimintakykyisenä.
Parlamenttienemmistö murenemassa – paineet kohdistuvat Jermakiin
Lähes kaikki Zelenskyin johtaman Kansan palvelija -puolueen edustajat vaativat Ukrainska Pravdan mukaan presidenttiä erottamaan luottomiehensä, presidentinkanslian päällikkö Andri Jermakin. Tämä nähdään monien kansanedustajien keskuudessa kriisin ytimessä olevana henkilökysymyksenä.
Eräs korkeatasoinen SN-johtaja tiivistää tilanteen dramaattisesti: jos Jermakia ei irtisanota, hallituskoalitio voi hajota itsestään. Puolueen sisälle on muodostunut oma klikki, joka uhkaa irtautua ryhmästä, mikäli presidentinkanslian päällikkö jatkaa tehtävässään.
Tilannetta kiristää se, että muut parlamenttipuolueet ovat alkaneet aktiivisesti houkutella tyytymättömiä SN-edustajia riveihinsä. Ukrainska Pravdan haastatteleman vaikutusvaltaisen puoluevaikuttajan mukaan ”veri on jo haistettu”, ja poliittinen kauppa käy kuumana kulisseissa. Hänen mukaansa tilanne voi merkitä ”kaiken loppua”, jos Zelenskyi ei uskalla tehdä vaikeita päätöksiä.
Budjetti jumissa ja päätöksenteko halvaantumassa
Kriisin seuraukset näkyvät jo käytännön politiikassa. Ukrainan vuoden 2026 valtionbudjetista ei ole pystytty äänestämään opposition järjestämän protestin takia. Budjettiprosessin jumiutuminen on vakava varoitus siitä, että maan päätöksentekokyky on heikentymässä juuri aikana, jolloin Ukraina käy edelleen puolustussotaa Venäjää vastaan.
Energia-alan korruptioskandaali ravistelee hallintoa
Zelenskyin hallintoa ravisteleva kriisi juontaa juurensa energia-alalla paljastuneisiin väärinkäytöksiin. Valtionyhtiö Enerhoatomissa esiin nousseet korruptioepäilyt ovat johtaneet useiden ministereiden eroon ja syventäneet epäluottamusta presidentin lähipiiriä kohtaan.
Zelenskyiä itseään ei tällä hetkellä syytetä korruptiosta, mutta useita hänen luotettujaan on kytketty massiiviseen lahjusvyyhtiin. Presidentinkanslian, jota Andri Jermak johtaa, arvostelijat syyttävät instituutiota korruption puutteellisesta valvonnasta sekä perustuslain vastaisesta vallankäytöstä. Opposition mukaan tapaus osoittaa, että koko kanslian ja hallituksen tulisi erota.
Korruptioon ja hallinnon vastuuseen liittyvät jännitteet eivät rajoitu vain Ukrainaan. Myös muualla Euroopassa on nähty, kuinka julkisten resurssien väärinkäyttö tai niiden valvonnan puute voi johtaa luottamuspulaan – tästä muistuttaa esimerkiksi Kaustisen kirjaston kriisi ja siellä toistuvasti vahingoitettu aineisto, joka on herättänyt keskustelua julkisten palvelujen suojelemisesta ja vastuullisuudesta myös paikallistasolla.
Porošenko vaatii hallituksen eroa
Opposition keskeinen hahmo, entinen presidentti Petro Porošenko, käyttää tilannetta hyväkseen vaatimalla Zelenskyin hallituksen täydellistä uusimista. Ukrainska Pravdan mukaan Porošenko katsoo, että kaksi eronnutta ministeriä ei riitä edes alkusoitoksi tarvittaville uudistuksille. Hänen mukaansa ukrainalaiset ovat syvästi pettyneitä korruption laajuuteen, ja vain koko hallituksen ero voi palauttaa jonkinlaista luottamusta.
Porošenkoa itseään on syytetty useista eri rikosepäilyistä hänen presidenttikautensa päätyttyä vuonna 2019, mutta häntä ei ole tuomittu mistään rikoksesta. Silti hänen äänekäs kritiikkinsä Zelenskyiä kohtaan lisää poliittisen vastakkainasettelun jyrkkyyttä.
Skandaali kytkeytyy suoraan Zelenskyin lähipiiriin. Enerhoatomissa paljastuneet väärinkäytökset, joissa on mukana presidentin ympärille rakentunutta eliittiä, vahvistavat kuvaa vallan ja taloudellisten etujen vaarallisesta sekoittumisesta sodan keskellä.
Kansan palvelija: tv-sarjasta valtapuolueeksi
Keskustaliberaali ja eurooppamielinen populistipuolue Kansan palvelija syntyi alun perin samannimisestä tv-sarjasta, jossa Volodymyr Zelenskyin esittämä historianopettaja valitaan yllättäen Ukrainan presidentiksi. Fiktiosta tuli todellisuutta, kun Zelenskyi voitti vuoden 2019 presidentinvaalit murskaavasti 75 prosentin ääniosuudella.
Samaan aikaan Kansan palvelija sai yksin enemmistön Ukrainan parlamenttiin, mikä oli historiallinen vallansiirto vanhoihin oligarkkivetoisiin puolueisiin verrattuna. Puolueen suosio kuitenkin hiipui nopeasti vaalien jälkeen, kun arjen poliittiset kompromissit ja sodan aiheuttamat haasteet alkoivat syödä lupauksia. Venäjän täysimittainen hyökkäys vuonna 2022 nosti hetkeksi Zelenskyin suosion huippulukemiin, mutta nyt korruptioskandaali uhkaa jälleen murentaa luottamusta.
Suomen tuki Ukrainalle jatkuu, mutta valvonta tiukentuu
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok) korostaa Viron yleisradiolle ERR:lle antamassaan haastattelussa, ettei Ukrainassa paljastunut korruptioskandaali muuta Suomen linjaa maan tukemisessa. Hänen mukaansa Ukraina ei ole lyhyen itsenäisyytensä aikana saanut Venäjältä mahdollisuutta rakentaa täysin korruptiosta vapaita instituutioita.
Valtonen muistuttaa, että Ukraina on joutunut samaan aikaan sekä rakentamaan omaa valtiollista järjestelmäänsä että puolustautumaan Venäjän kovaa poliittista, taloudellista ja vuodesta 2014 lähtien myös suoraa sotilaallista painostusta vastaan. Tämän vuoksi Suomen ja muun lännen tuki Ukrainalle ei hänen mukaansa ole hiipumassa, mutta tilannetta seurataan entistä tarkemmin.
Ulkoministeri viittaa esimerkkinä tapaukseen, jossa Zelenskyi yritti siirtää itsenäiset korruptiontorjuntavirastot presidentinkanslian alaisuuteen. Suomi protestoi ratkaisua, ja laajan ukrainalaisen sekä eurooppalaisen kritiikin jälkeen presidentti perääntyi. Valtosen mukaan tämä osoittaa, että kansainvälinen paine voi ohjata Ukrainaa oikeusvaltiokehityksessä.
Valtonen ja Niinistö eri linjoilla Venäjä-neuvotteluista
Valtonen kertoo olevansa eri mieltä presidentti Sauli Niinistön kanssa siitä, pitäisikö Euroopan aloittaa suorat neuvottelut Venäjän kanssa. Niinistö on esittänyt, että Euroopan maiden tulisi avata keskusteluyhteys Moskovaan, jotta Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump eivät tekisi Eurooppaa koskevia ratkaisuja ilman eurooppalaisten ääntä.
Valtosen mielestä aika suorille keskusteluille ei ole vielä kypsä. Hänen mukaansa Eurooppa on toiminut Ukrainan sodassa poikkeuksellisen yhtenäisesti: se on tukenut Ukrainaa, vahvistanut omaa pelote- ja puolustuskykyään ja asettanut merkittäviä pakotteita Venäjän taloudelle. Tätä strategiaa on pystytty ylläpitämään lähes neljä vuotta, eikä Valtosen mielestä linjaa tule keventää ennen kuin Venäjä osoittaa todellista kiinnostusta rauhaan ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen.
Pakotteita tiukennettava – Venäjä kiertää sanktioita
Valtonen näkee, että EU:n Venäjä-pakotteita on kiristettävä kahdesta pääsyystä. Ensinnäkin Venäjä panostaa paljon pakotteiden kiertämiseen, ja suuri osa EU:n viime vuosien pakotepaketeista onkin kohdistunut juuri kiertämisen estämiseen. Toiseksi, jos uusia pakotteiden kohteita tunnistetaan ja jäsenmaat pääsevät yhteisymmärrykseen, pakotteita on hänen mielestään perusteltua tiukentaa entisestään.
Yhdysvaltain tuore pakotepolitiikka tukee tätä linjaa. Maan valtiovarainministeriön mukaan venäläisiin öljy-yhtiöihin – kuten Rosneftiin ja Lukoiliin – kohdistetut pakotteet ovat jo vähentäneet Venäjän öljytuloja ja painaneet venäläisen öljyn hintaa alas. Pitkällä aikavälillä rajoitusten arvioidaan pienentävän Venäjän öljynvientimääriä ja heikentävän Kremlille elintärkeää tulopohjaa. Uusista pakotteista ilmoitettiin 22. lokakuuta.
EU:n sisäiset jännitteet: Slovakia ja Unkari tikunnokassa
Valtonen pohtii myös EU:n sisäistä dynamiikkaa, erityisesti Slovakian ja Unkarin kaltaisten jäsenmaiden roolia. Näitä maita on syytetty Venäjän agendan edistämisestä unionin sisältä käsin, mikä vaikeuttaa yhtenäisen Venäjä-politiikan rakentamista.
Ulkoministerin mukaan EU ei voi puuttua suoraan jäsenmaiden sisäisiin asioihin, mutta unionilla täytyy olla käytössään menettely- ja talouspoliittisia keinoja, joilla se voi reagoida, jos jokin maa heikentää yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Jos 27 jäsenmaan on nyt vaikea saavuttaa yksimielisyyttä, haaste vain kasvaa unionin laajentuessa.
Valtonen korostaa, että EU:n on löydettävä tapa tehdä enemmistöpäätöksiä tärkeissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kuten pakotteista päätettäessä. Hänen mielestään on myös aiheellista kysyä, miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi rahoittaa sellaisen jäsenmaan tukemista, jonka toiminta on räikeässä ristiriidassa Suomen etujen kanssa.
Venäjä pakkomobilisoi ukrainalaisia miehitetyillä alueilla
Rintamalinjojen takana Venäjä jatkaa miehitetyillä alueilla laajamittaista pakkomobilisointia. Ukrainan hallituksen sotavankien kohtelun koordinointikeskuksen sihteeri Dmytro Usov kertoo Ukrinformin mukaan, että vuosina 2022–2025 Venäjä on pakottanut asepalvelukseen noin 46 327 ukrainalaista miehittämiltään alueilta.
Nämä ihmiset taistelevat käytännössä kotimaataan vastaan. Venäjä miehittää edelleen alueita Donetskissa, Luhanskissa, Hersonissa, Zaporižžjassa sekä Krimin niemimaan. Osa Venäjän puolella taistelevista ukrainalaisista on päätynyt Ukrainan sotavangeiksi. Usovin mukaan noin 16 prosenttia Ukrainan sotavankileireillä olevista vangeista on Ukrainan kansalaisia, joista 6 prosenttia on kotoisin Krimiltä.
Ukrinformin mukaan Venäjän tiedustelupalvelut ovat yrittäneet saada yhteyden näiden ukrainalaisvankien perheisiin ja painostaa heitä yhteistyöhön. Kun Venäjä ja Ukraina vaihtavat sotavankeja, on Usovin mukaan mahdollista, että pakolla sotimaan värvätyt ukrainalaiset palautettaisiin Venäjän miehittämille alueille, mikä altistaisi heidät uudelleen painostukselle ja mahdollisille ihmisoikeusloukkauksille.
Ukraina pyrkii estämään kansalaistensa palauttamisen Venäjälle
Sotavankikeskus on pyytänyt Ukrainan parlamentilta, Verhovna Radalta, lakimuutosta, joka estäisi ukrainalaisten palauttamisen Venäjälle tai miehitetyille alueille. Usovin mukaan Ukrainan viranomaisten on tehtävä oikea päätös tilanteissa, joissa Venäjä vaatii ukrainalaisten vaihtamista ukrainalaisiin – käytännössä ”oman kansan vaihtoa omaan kansaan”.
Usovin mukaan Ukrainan velvollisuus on varmistaa, etteivät pakolla mobilisoidut kansalaiset joudu palaamaan Venäjän federaatioon tai sen hallitsemille alueille, vaan voivat jäädä Ukrainan puolelle. Hän kertoo, että osa Ukrainan vangitsemista ukrainalaisista on jo vapautettu kotimaisten tuomioistuinten päätöksillä.
Zelenskyi hakee Turkista vauhtia rauhanneuvotteluihin
Poliittisen myllerryksen ja sodan keskellä Zelenskyi yrittää elvyttää jumissa olevia rauhanponnisteluja. Presidentti ilmoitti viestipalvelu X:ssä vierailevansa Turkissa keskiviikkona tavoitteenaan käynnistää uudelleen kansainväliset neuvotteluprosessit. Hänen mukaansa Ukraina on valmistellut uusia ratkaisuehdotuksia, joita se aikoo tarjota kumppaneilleen.
Vierailun agendalla on myös sotavankien vaihdon edistäminen, mikä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa Venäjä käyttää sotavankeja ja pakkomobilisoituja ukrainalaisia poliittisen ja sotilaallisen painostuksen välineinä. Myös Yhdysvaltain Lähi-idän erikoislähettiläs Steve Witkoff matkustaa Reutersin mukaan keskiviikkona Turkkiin, mikä voi avata uusia diplomatian kanavia sekä Ukrainan sodan että muiden alueellisten kriisien käsittelyyn.
Zelenskyin hallituksen tulevaisuus riippuu nyt siitä, onnistuuko presidentti yhdistämään sisäisen poliittisen kriisin hallinnan, korruption vastaiset uudistukset ja sodan aikaisen kansainvälisen diplomatian. Jermakin asema, hallituksen kokoonpano, parlamenttienemmistön kohtalo ja Ukrainan kyky säilyttää lännen tuki muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäinenkin päätös voi kääntää maan poliittisen suunnan.
Ei sisällä instagram post:eja
