Henry Nowakin murha Southamptonissa – minuutti minuutilta, näin kohtalokas ilta eteni

18-vuotias opiskelija Henry Nowak kuoli traagisesti saatuaan useita puukoniskuja Southamptonissa joulukuussa 2025. Hänen surmaajansa, 23-vuotias Vickrum Digwa, väitti poliisille joutuneensa rasistisen hyökkäyksen kohteeksi – vaikka todellisuudessa hän oli se, joka kantoi kahta teräasetta ja iski puolustuskyvyttömän nuorukaisen kuoliaaksi.

Digwa tuomittiin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen, jonka minimirangaistus on 21 vuotta. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua väkivallasta, veitsirikoksista, uskontoon liittyvistä symboleista sekä poliisin toiminnasta paikan päällä.

Ilta alkaa – opiskelija matkalla ulos

Noin klo 20.30 GMT murhailtana Henry Nowak tallentui valvontakameralle yliopiston asuntolan hississä Southamptonissa. Hänellä oli yllään valkoinen paita, kravatti ja vetoketjullinen fleece, kädessään pullo. Ennen hissistä poistumista hän vilkaisi hiuksiaan peilistä – pieni, inhimillinen hetki, joka jäi hänen viimeisekseen asuntolassa.

Hissistä poistuttuaan Nowak käveli käytävän läpi ja jatkoi matkaansa ulos. CCTV-kuva näytti hänen menevän lähikauppaan, josta hän osti juotavaa. Sen jälkeen hän suuntasi The Hobbit -nimiseen pubiin Southamptonin keskustassa, jossa järjestyksenvalvojat tarkastivat hänen henkilöllisyystodistuksensa ovella.

Sisätiloissa kuvattu valvontatallenne näyttää, kuinka Nowak laskeutuu portaita alas ja ohittaa olutpuutarhassa olleen ihmisjoukon. Pian tämän jälkeen hän palaa portaita ylös ja poistuu kadulle.

Viimeinen kotimatka – kohtalokas sattuma Belmont Roadilla

Klo 23.07 aikaan CCTV-kamerat tallensivat Nowakin palaamassa kohti yliopistoasuntoaan. Hän käveli katuvalojen valaisemaa tietä pitkin ja ohitti kadulla olleen ihmisryhmän. Tallenteen lopussa hänen nähtiin kiihdyttävän vauhtia ja siirtyvän hölkkään.

Oikeudessa tuomari William Mousley KC kuvasi, kuinka Nowakin kotimatka kulki pohjoiseen Belmont Roadia pitkin kohti risteystä St Denys Roadin kanssa – aluetta, jossa hänen tuleva surmaajansa asui. Samanaikaisesti Digwa käveli etelään Belmont Roadia pitkin. Tuomarin mukaan kyseessä oli kohtalokas, mutta sattumanvarainen kohtaaminen.

Tuomari korosti, että Nowak oli yksin, aseeton eikä päihtynyt: hänen verestään mitattu alkoholipitoisuus oli alle rattijuopumusrajan. Digwa puolestaan kantoi vyöllään tuppiin kiinnitettyä veistä.

Kirpan ja toinen veitsi – uskonnollinen symboli ja lisäase

Tuomari Mousleyn mukaan Digwa, joka on sikhi, kantoi kirpania – sikhiläisyyteen kuuluvaa pientä veistä, jonka kantaminen on uskonnossa tiukka velvoite. Tämä kirpan oli tupessa hänen vyöllään. Lisäksi Digwalla oli mukanaan toinen, huomattavasti suurempi tikari, myös tupessa. Tämä isompi veitsi liittyi hänen taustaansa Nihang-sikhien perinteessä, mutta ei ollut samalla tavoin ehdoton uskonnollinen vaatimus.

Tuomarin mukaan Nowak alkoi kuvata Digwan vyöllä olevaa veistä puhelimellaan. Tässä vaiheessa hän saattoi huomata myös suuremman tikarin. Mousley kertoi, että Nowak kysyi Digwalta, onko tämä ”paha mies” – kysymys, jonka taustalla saattoi olla havainto aseista.

Digwan kerrotaan vastanneen olevansa ”paha mies” ja ottaneen Henryn puhelimen itselleen. Tarkkoja sekunteja seuraavista tapahtumista ei ole, sillä ainoat silminnäkijät olivat nämä kaksi miestä.

Puhelin, riita ja kuolettavat iskut

Tuomari Mousley totesi, että on järkevää olettaa Henryn halunneen puhelimensa takaisin, kokien sen varastetuksi tai olevansa ryöstön uhri. Tästä syntyi käsirysy, jonka aikana Digwa veti suuremman tikarin tupestaan ja iski puolustuskyvyttömän opiskelijan rintaan.

Tuomion perustelujen mukaan Digwa puukotti Henryä yhteensä neljä kertaa, joista kaksi iskua osui yläreiteen. Yksi tai useampi haavoista oli välittömästi lamauttava, sillä Henry ei koskaan pystynyt nostamaan käsiään suojellakseen itseään lisävammoilta. Hän oli käytännössä täysin puolustuskyvytön.

Oikeudessa esitettiin myös Digwan itsensä kuvaamaa videomateriaalia, jossa Henry yrittää epätoivoisesti paeta. Tallenteen mukaan hän kiipesi aidan yli, nousi yhteiselle jäteastialle ja putosi seuraavan talon eteen pysäköidyn auton päälle. Tästä huolimatta Digwa jatkoi kuvaamista ja jätti suurelta osin huomiotta Henryn hätähuudot ja tuskan, vaikka tämä oli juuri puukotettu.

Hätäpuhelu – väärä kertomus rasistisesta hyökkäyksestä

Noin klo 23.30 – alle puoli tuntia sen jälkeen, kun Nowak nähtiin viimeisen kerran CCTV:ssä matkalla kotiin – Digwan veli Gurpreet Digwa soitti hätänumeroon 999. Hän kertoi päivystäjälle, että Vickrumia oli ”hyökätty rasistisesti” vastaan ja ilmoitti tapahtumapaikan.

Puhelutallenteessa Gurpreet sanoo: ”Hän on fyysisesti hyökännyt veljeni kimppuun. Olemme sikhiläisiä, käytämme turbaania, ja hän on juuri hyökännyt veljeni päälle.” Kysyttäessä Gurpreet kiistää, että tilanteessa olisi käytetty aseita, mutta toteaa Henryn tarvitsevan lääkärinhoitoa.

Puhelu kesti hieman alle 12 minuuttia. Päivystäjä kertoo, että poliisipartio saapuu pian paikalle ja että myös ambulanssi hälytetään.

Poliisi saapuu – puukotettu opiskelija laitetaan käsirautoihin

Seitsemän minuuttia hätäpuhelun jälkeen, klo 23.37, poliisit saapuivat paikalle. Virkamiesten vartalokameroiden tallenteissa näkyy neljä henkilöä ajotien pihalla ja Henry maassa. Videolta ilmenee, että Digwa valehteli poliiseille väittäen joutuneensa rasistisen solvaamisen ja hyökkäyksen kohteeksi Henryn toimesta.

Vain minuutti ja 11 sekuntia tallenteen alkamisesta Henry kuuluu sanovan, että häntä on puukotettu. Hän toistaa lauseen ”en saa henkeä” seitsemän kertaa. Klo 23.38, vain hetki tämän jälkeen, poliisi laittaa Henryn käsirautoihin. Tallenteella kuuluu, kuinka hänelle ilmoitetaan pidätyksestä ja luetaan oikeudet.

Vasta minuutti myöhemmin ambulanssi hälytetään paikalle, ja poliisit aloittavat elvytyksen ja ensiavun. Tuomari Mousleyn mukaan Henryn vammat olivat kuitenkin niin vakavia, ettei hän olisi selvinnyt hengissä, vaikka ensiapu, elvytys tai lääkärinhoito olisi aloitettu vieläkin aiemmin.

Alle neljä tuntia sen jälkeen, kun hän oli nähty poistumassa opiskelija-asuntolansa hissistä, Henry Nowak menehtyi vammoihinsa.

Oikeudenkäynti, tuomio ja laajemmat seuraukset

Viisi päivää surmaamisen jälkeen, 8. joulukuuta, Vickrum Digwaa vastaan nostettiin syytteet murhasta ja teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla. Pitkän esitutkinnan ja oikeudenkäynnin jälkeen valamiehistö totesi hänet syylliseksi murhaan 28. toukokuuta 2026.

1. kesäkuuta 2026 Digwa tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, jonka minimipituudeksi määrättiin 21 vuotta. Tuomari Mousley korosti tuomion perusteluissa erityisesti sitä, että Digwa ei ainoastaan kantanut kahta veistä, vaan myös käytti suurempaa tikaria tietoisesti puolustuskyvytöntä uhria vastaan ja jatkoi tämän kärsimyksen kuvaamista sen sijaan, että olisi pyrkinyt auttamaan.

Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Britanniassa sekä veitsirikollisuudesta että poliisin toimintatavoista tilanteissa, joissa esitetään väitteitä rasistisesta hyökkäyksestä. Moni on pohtinut, olisiko tilanne voinut edetä toisin, jos uhrin kertomus puukotuksesta olisi otettu välittömästi täyteen vakavuuteen.

Väkivallan inhimillinen hinta

Henry Nowak oli vasta ensimmäisen vuoden opiskelija, vasta muutaman kuukauden yliopisto-opintojaan aloittanut nuori, jonka ilta alkoi tavalliseen tapaan – kauppareissulla ja käynnillä pubissa. Kotimatkalla sattunut lyhyt, mutta kohtalokas kohtaaminen vei hänen henkensä ja murskasi hänen perheensä ja ystäviensä tulevaisuuskuvat.

Nuoren ihmisen kuolema satunnaisen väkivallan seurauksena muistuttaa siitä, miten nopeasti arki voi muuttua tragediaksi. Vastaavanlaisia tunteikkaita hetkiä on nähty myös urheilun parissa, esimerkiksi jääkiekon MM-finaalissa, jossa Konsta Heleniuksen kultamaali ja katsomossa pyörtynyt äiti kuvastivat voimakkaasti, miten syvästi yksittäinen tapahtuma voi koskettaa koko perhettä ja yleisöä. Henryn tapauksessa hetki ei kuitenkaan ollut ilon, vaan peruuttamattoman menetyksen.

Ei sisällä instagram post:eja